Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Katri Lehtola
Auli Lastunen
Kotoisin Halikosta
Asuu Tuusulassa omakotitalossa
Perhe: Lapsi ja puoliso
Harrastukset: Naisten maanpuolustustyö, lukeminen ja kirjaston lukupiiri, spinning ja kuntosali
Urastepit
- Valmistunut diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta 2004, suuntautumisvaihtoehtona rakennetekniikka, AMK-insinööriksi Tampereen ammattikorkeakoulusta 1998, suuntautumisvaihtoehtona rakennustekniikka ja talonrakentajaksi Salon ammattioppilaitoksesta 1993
- Työhistoria: V. 2021 alkaen Rakennustuoteteollisuus RTT:llä eurokoodiasiantuntijana, 2020-2021 Tampereen yliopistossa tuntiopettajana, 2018-2020 Sitowisella betonirakenteiden asiantuntijana, 2015-2018 Ramboll Finland Oy:ssä FEM-asiantuntijana, 2013-2015 TUKES:lla ylitarkastajana ja 2005-2012 VTT:llä mm. tutkijana.
Vuoden 2023 rakennusalan diplomi-insinöörillä on monipuolinen tausta, josta hän ammentaa oppejaan etenkin rakennesuunnitteluun ja eurokoodikehitykseen. Rakennesuunnittelijalla on iso merkitys paitsi biodiversiteettiasioissa, myös rakennusten hiilijalan- ja hiilikädenjäljissä. Asioiden rohkea esilletuonti luo mahdollisuudet laajalle yhteiskehittämiselle.
”Usko, että olet asiantuntija. Etenkin moni nainen kärsii voimakkaasta huijarisyndroomasta”, Rakennustuoteteollisuuden eurokoodiasiantuntija, Auli Lastunen sanoo.
Hän on itse profiloitunut vahvana rakennesuunnittelun osaajana, joka myös visualisoi asiansa oivaltavalla tavalla. Eräänlaisen herätyksen suunnittelun esilletuontiin hän sai vuonna 2016 olohuoneensa sohvalla.
”Pohdin, miksi rakentamisesta puhutaan aina tuotantolähtöisesti, vaikka rakennesuunnitteluvaiheessa sidotaan suurin osa kustannuksistakin.”
Syntyi Konstruktööri-brändi, jonka alla Lastunen on kirjoittanut hyvinkin suorasanaisia blogeja. Kirjoituksissaan hän on haastanut avoimesti muun muassa tuotehyväksyntälainsäädäntöä ja eurokoodiasioita.
Nykyään kannanottokanavana toimii Lastusen LinkedIn-tili, joka tavoittaa laajasti alan osaajia jopa Yhdysvaltoja ja Keski-Eurooppaa myöten.
”Asiantuntijuus kasvaa, kun kutsuu itsensä oikeisiin pöytiin keskustelemaan”, Lastunen jatkaa.
Ne fyysiset pöydät sijaitsevat osin Suomessa, osin muualla Euroopassa. Hän on edustanut suomalaista rakennesuunnitteluosaamista maailmalla esimerkiksi eurokoodien sekä eurooppalaisten tuotestandardien valmisteluun linkittyvissä työryhmissä.
”Olen kiitollinen, että saan tehdä nykyistä työtäni eurokoodien parissa yhteistyössä lähes sadan seurantaryhmän jäsenen kanssa. Omalla vastuullani ovat eurokoodeihin liittyvien yleisten asioiden lisäksi kuormat sekä betoni- ja muurattuihin rakenteisiin liittyvät asiat.”
Lastunen on innoissaan, että toisen polven eurokoodityössä on mukana myös nuoria osaajia. Kolmannen sukupolven eurokoodit ovat tulossa aikaisintaan parinkymmenen vuoden päästä, joten on tärkeää, että tulevaisuuden tekijöitä on mukana jo tässä vaiheessa.
Talonrakentajasta DI:ksi
Rakennesuunnittelijoista on ollut huutava pula jo vuosia. Lastusen mukaan he kärsivät alalla ensimmäisenä matemaattisten taitojen ruostumisesta.
”Koen rakennesuunnittelijan työn valtavan tärkeänä. Sen myötä pystyy vaikuttamaan todella paljon esimerkiksi rakennuksen hiilijalan- ja hiilikädenjälkeen tai laajemmin biodiversiteettiin. Tällä alalla voi suunnittelijana todella vaikuttaa”, Lastunen sanoo.
Hän aloitti Tampereen teknillisessä korkeakoulussa aluksi Venäjän rakentamiseen ja Venäjän normeihin keskittyneen muuntokoulutuksen insinööristä DI:ksi. Opintosuunta muuttui kuitenkin pian rakennesuunnitteluun. Lisäksi yksi vuosi vierähti Hampurin yliopistossa Erasmus-vaihdossa. Sieltä matkaan tarttui luova, ideakeskeinen lähestymistapa opetukseen.
”Suomessa innovointiin ei valitettavasti ole samanlaista mahdollisuutta, koska yliopistojen rahoituksesta niistetään koko ajan.”
Tämän hän tietää myös omakohtaisesti opetettuaan noin puolitoista vuotta Tampereen yliopistolla tuntiopettajana johdantokurssia betonirakenteisiin. Kurssin kävi lähes sata teekkaria.
Lastusen polku diplomi-insinööriksi on kulkenut monenlaisten steppien kautta alan todella arvostetuksi asiantuntijaksi. Se on polveillut käytännöstä teoriaan, talonrakentajasta DI:ksi. Toistaiseksi mieleenpainuvin pesti oli VTT:llä. Siellä Lastunen toimi tutkijana hankkeessa, jossa simuloitiin lentokoneen törmäystä betoniseinään. Lisäksi hän on työskennellyt aiemmin esimerkiksi Sitowisella betoniasiantuntijana linkittyen muun muassa korkeiden rakennusten suunnitteluun sekä Rambollilla FEM-asiantuntijana.
Standardoinnin valottajaksi
Vuoden DI:n erilaisissa työryhmissä koulittuja yhteistyötaitoja arvostetaan korkealle. Hänen kädenjälkensä näkyy useissa suomalaisissa maamerkeissä, kuten Kansi ja Areena -hankkeessa Tampereella sekä lukuisissa asuin- ja toimistotalohankkeissa.
Valinnan tehneen RILin hallituksen mielestä Lastunen täyttää erinomaisesti Vuoden rakennusalan diplomi-insinöörin valintakriteerit. Niitä ovat muun muassa laadukas insinööriosaaminen, positiivinen vuorovaikutus ja ammattikunnan arvostuksen edistäminen.
”Auli Lastunen on tehnyt hyvin vaikeaa aihetta eli standardointia kiinnostavaksi laajalle yleisölle. Hän on esimerkillinen, aktiivinen ja positiivinen vuorovaikuttaja, joka edistää ammattikunnan arvostusta tekemällä muun muassa rakennesuunnittelusta ymmärrettävää ja mielenkiintoista infograafien avulla.”
Näitä mentoreitani arvostan
- Matti Pajari, VTT:n aikainen työkaveri, joka tietää betonin mitoituksesta kaiken.
- Merja Kyttälä, kollega Rambollilla, joka opetti FEM-analyysin tekemisen.
- Tapio Aho, kollega Rambollin ajalta. Monilainen osaaja, joka on aina uskonut minuun, ja minä olen aina voinut luottaa häneen.
Kolme nousevaa tähteä
- Katja Rodionova, puurakenteiden suunnittelija ja kestävän kehityksen asiantuntija. Katja on tulevaisuuden visionääri, joka hallitsee monimutkaisetkin kokonaisuudet.
- Riikka Rasimus, monipuolinen rakennesuunnittelija. Riikka hallitsee talonrakennuksen erityispiirteet ja oppii avoimin mielin uusi asioita.
- Camilla Lipponen, raksateekkari. Camilla on aikaansaapa toimija kaikessa mihin ryhtyy.
Vuoden rakennusalan diplomi-insinööri
Vuodesta 1997 alkaen myönnetyn tunnustuspalkinnon kriteereitä ovat laadukas insinööriosaaminen, henkilön esimerkillisyys, helppo samaistuttavuus, positiivinen vuorovaikutus alalla sekä ammattikunnan arvostuksen edistäminen. Valinnan tekee RILin hallitus.
