Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Mirkku Merimaa
Matti Tarhio
Kotoisin Tampereen Teiskosta
Asun Helsingin Paloheinässä omakotitalossa
Perhe: vaimo ja kaksi aikuista lasta
Harrastukset: matkailu, pianonsoitto, kävely, kesäteatterit ja muu kulttuuri
Kirja, jota suosittelen: Hans Roslingin, Ola Roslingin ja Anna Rosling Rönnlundin Faktojen maailma kuuluu kirjoihin, josta saa oivalluksia. Liian usein katsotaan vain yhtä hetkeä, eikä osata hahmottaa suuntaa, johon ollaan liikkumassa. Kirja antaa suhteellisuudentajua mittakaavoihin, maailma on mennyt parempaan suuntaan.
Urastepit
- Valmistunut vuonna 1994 silloiselta Tampereen teknillisen korkeakoulun rakennustekniikan osastolta diplomi-insinööriksi syventymisvaihtoehtona rakentamistalous
- Työhistoria: Vuodesta 2014 alkaen Hoas:in toimitusjohtajana, 2003-2014 Suomen Asumisoikeus Oy:n kiinteistöjohtajana, 2000-2002 Sato-Yhtymä Oyj:n vuokra-asuntoyksikön johtajana, 1999-2000 Pohjolan kiinteistöpäällikkönä, 1994-1999 Sato-Yhtymä Oyj:n aluepäällikkönä, 1991-1994 Itä-Savon YH-Rakennuttaja Oy:n rakennuttajapäällikkönä, 1989-1991 Asuntohallituksen vt. toimistoinsinöörinä ja 1987-1989 Haka Oy:n toimistoinsinöörinä.
Luottamustoimet
2023 alkaen Avain Asumisoikeus Oy:n ja 2025 alkaen Arttuasunnot Oy:n hallituksien puheenjohtajana, 2024-2025 Arttuasunnot Oy:n ja 2024-2026 Raklin hallituksien jäsenenä.
Määrätietoisena ja positiivisena alan kehittäjänä tunnettu Hoasin toimitusjohtaja muistuttaa toimialan olevan merkityksellinen Suomen kansallisvarallisuuden rakentajana ja vaalijana. Rakennus- ja kiinteistöalalla on merkittävä vaikutus eri toimialojen menestykseen, mutta erityinen merkitys sillä on ihmisten hyvinvoinnille asumisen kautta.
”Toimialallamme on liikaa siilomaista ajattelua ja osaoptimointia, joka johtaa rakennuskustannusten merkittävään kasvuun”, Vuoden 2026 rakennusalan diplomi-insinööri, Hoas:n toimitusjohtaja, Matti Tarhio, huomauttaa.
Hänestä alan kehittäminen vaatii fokusointia kokonaisuuksiin.
”Tällä hetkellä kuljetaan kriittisellä polulla. Tehdyt päätökset ovat liian hetkellisiä, eikä Suomessa ymmärretä tarpeeksi hyvin rakennusalan merkitystä suhdanteiden kääntäjänä. Rakentaminen työllistää parhaimmillaan 200 000 ammattilaista. Lisäksi miljoonan investointi rakennushankkeeseen työllistää 14 henkilötyövuotta.”
Tarhiosta Suomeen tarvitaan ainakin yksi parlamentaarinen ja yritysjohdosta koostuva ryhmä, joka antaa suosituksia suurimman kansallisvarallisuutemme eli rakennetun omaisuutemme vaalimiseksi. ”Tällaiset ryhmät tarkastelisivat alan ja yhteiskunnan kehitystä pidemmällä aikavälillä, vaalikausien yli. Yksi voisi olla keskittynyt kiinteistöomaisuuteen, yksi innovaatioiden lisäämiseen ja yksi yritysten kasvun mahdollistamiseen.”
Positiivisuuden merkittävä voima
Tarhiota on kiitelty terävästä yhteiskunnallisesta ajattelusta, joka vie toimialaa eteenpäin. Tarkkaan harkittu 12-kohdan listaus alan kehittämiseksi tukee vahvasti tätä mielikuvaa. Myös RILin hallitus kiittää valintaperusteissaan yli 30 vuotta asuntopolitiikan, opiskelija-asumisen ja rakennuttamisen parissa uraansa tehnyttä Vuoden diplomi-insinööriä loistavasta esimerkistä koko alalle.
”Tarhio on hyvin arvostettu yhteistyökumppani rakentamisen eri toimijoiden keskuudessa. Hänet on usein mainittu alan uudistajana aina innovatiivisen ja positiivisen lähestymiskulman ansiosta, joka toimii erinomaisena esimerkkinä myös hyvästä johtajuudesta.”
Itse hän toteaa, että ensin on pitänyt oppia ja sitä oppia on tullut hyvin monien ihmisten myötä. Ura on sisältänyt useita onnistumisia, yhdessä hyvän porukan kanssa.
”Kun on päässyt katsomaan alaa erilaisista ikkunoista, on se opettanut laajentamaan näkökulmaa ja ymmärtämään paremmin syy- ja seuraussuhteita.”
Rakennusneuvoksen arvonimen vuonna 2023 saanut Tarhio on saanut myös lempinimen Positiivari. Se juontaa juurensa positiivisen palautteen ja kannustuksen voimasta, jota hän sanoo antavansa paljon. Sama pätee hänestä luottamuksen rakentamiseen, vastuun ja vapauden antamiseen. Tärkeimmäksi ohjenuorakseen hän nimeää muiden kunnioittamisen ohella asioiden täysillä tekemisen. Myös matkailu on toiminut vuosien varrella ajattelun avartajana ja ymmärryksen lisääjänä.
Valoa luvassa 2028–2029 taitteessa
Tarhio haluaa haastaa alan johtoa ja sanoo rakennusliikkeiden muistuttavan liiaksi toisiaan.
”Moderniin liikkeenjohtoon kuuluu ennakointi ja erikoistuminen. Alan olisi hyvä ottaa oppia myös muilta toimialoilta sekä tehdä asioita enemmän koko alan kehittämiseksi.”
Hoasissa on luotu jo palkittukin Tiedostava työmaa -konsepti alan maineen parantamiseksi. Se on käytössä kymmenellä Hoasin työmaalla.
”Ala ei kaipaa lisää otsikoita laiminlyödyistä työskentelyolosuhteista. Olemme halunneet antaa myös muiden käyttöön konseptia varten luodut sopimukset. Jos kaikki on kauppatavaraa, ala ei mene eteenpäin.”
Sama pätee alan houkuttelevuuteen. Tarhio on huolestunut alan nuorten tulevaisuususkosta.
”Jos se menetetään, maksamme siitä kalliin hinnan.”
Vuoden DI uskoo, että talous kääntyy valon suuntaan vuonna 2027, ja vuosien 2028-2029 taitteessa suurimmissa kaupungeissa kärsitään jo asuntopulasta, kun esimerkiksi pääkaupunkiseudulle muuttaa paljon tilapäistätyövoimaa. Tällöin tarvitaan nopeita toimia kohonneen vuokratason vuoksi.
Myös hoiva-asuntojen tarve kasvaa voimakkaasti. Vuonna 2023 ympärivuorokautisen hoivan piirissä oli 40 000 yli 75-vuotiasta. 2040 määrä on 40 prosenttia suurempi.
”Yhteisöllinen asuminen maksaa noin 100 euroa vuorokaudessa, ympärivuorokautinen hoiva noin 200 euroa ja sairaalapäivä noin 500 euroa. Meillä pitää olla tarjolla oikeanlaisia asuntoja hoivapalveluihin ympäri Suomen. Muuten hintalappu on tulevaisuudessa tähtitieteellinen”, Tarhio painottaa.
Hoasin omassakin kysynnässä on tapahtunut isoja muutoksia. Kiinteistöomaisuutta on pyritty mukauttamaan kohti nuorten toiveita. Tällä hetkellä 70 prosenttia opiskelijoista etsii yksiöitä ja 20-25 prosenttia perheasuntoja, ja vain 5-7 prosenttia soluasuntoja. Nuorilla yhteisöllisyyden tarve kodin suhteen on pienentynyt.
Näitä mentoreitani arvostan
- Edesmennyt Antti Leskinen oli toimitusjohtajana Itä-Savon YH-rakennuttajissa. Antti kertoili ja neuvoi, miten asioita saa parhaiten junailtua eteenpäin.
- TkT, Kiinteistöneuvos Ari Ahonen, joka on poikkeuksellisen älykäs, todella monipuolisen uran rakentanut mies. Kaksi kertaa vuodessa vaihdamme ajatuksia ja näkemyksiä alan kehittämisestä.
- Vuorineuvos Jorma Eloranta, joka on yrityselämän huippukonkari. Hänellä on valtava osaaminen. Häneltä oppii paljon yrityselämän viisautta.
Kolme lupaavaa nuorta
- DI, rakennuttajapäällikkö Laura Pääkkönen, joka on älykäs, intohimoinen alan toimintamallien kehittäjä ja vastuullisuusasioihin panostava tulevaisuuden lupaus.
- Arkkitehti, toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu, joka omaa monipuolisen kyvyn tarkastella asioita eri näkökulmista. Lauri on terävä, nopeaälyinen ja kiinnostunut laaja-alaisesti asioista.
- LUT:ssa opiskeleva Teemu Liila, Sijoituskästin toinen voimahahmo ja perustaja, joka haaveili lapsena jääkiekkoilijan urasta. Menestyksestä huolimatta tassut ovat pysyneet maassa.
