Teksti: Henriikka Hellström
Graafit: RILin kyselyn pohjalta Susa Laine
RIL ry:n palkkakyselyyn vastanneiden kuukausiansioiden keskiarvo oli vuonna 2024 noin 6 797 euroa ja mediaanipalkka 6 200 euroa. Naisten keskiarvo- ja mediaanipalkat nousivat miehiä enemmän, mutta edelleen mediaanipalkoissa vertailtuna ”RIL-naisen euro” oli 86 senttiä. Tilanne työpaikoilla vaikuttaa edellisvuotta vakaammalta
RILin palkkakyselyn mukaan loka-marraskuussa 2024 kaikkien vakituista kokopäivätyötä tekevien vastaajien kuukausiansioiden keskiarvo oli 6 797 euroa, nousten edellisvuodesta 4,1 prosenttia. Samaan aikaan mediaanipalkka nousi 3,3 prosenttia, saavuttaen 6 200 euroa.
Vakituista kokopäivätyötä tekevien miesten ja naisten mediaanipalkassa on edelleen selvä ero, vaikka naisten keskiarvo- ja mediaanipalkat nousivat miehiä enemmän. Naisilla sekä keskiarvo- että mediaanipalkat nousivat 4,6 %, kun miesten mediaanipalkka nousi 3,7 % ja keskiarvopalkka 3,2 %. Mediaanipalkoissa vertailtuna ”RIL-naisen euro” oli 86 senttiä. Tilanne parani vuodesta 2023 yhdellä sentillä.
Käytännössä naisten mediaanipalkka oli 5 630 euroa ja miesten 6 530 euroa kuukaudessa. Keskiarvopalkka oli kuukaudessa naisilla 5 772 euroa ja miehillä 7175 euroa.
Palkkaerot olivat suuria myös eri tehtävätasoilla, kuten asiantuntija-, keskijohto- että johtajarooleissa. Suurin ero oli keskijohdossa, jossa naisen euro oli 86 senttiä. Ylimmissä johtotehtävissä naisen euro oli 87 senttiä ja asiantuntijatehtävissä 91 senttiä. Tilanne on edellisvuodesta aavistuksen parantunut ylimmässä johdossa ja huonontunut asiantuntijatehtävissä.
Kuukausipalkka sisältää peruspalkan lisäksi luontoisetujen verotusarvon ja eräät kuukausittain maksettavat muuttuvat palkan osat, kuten myyntiprovisiot. Se ei kuitenkaan sisällä lomarahoja, ylityökorvauksia eikä vuosibonuksia.
Palkankorotus suurimmalle osalle
Palkka oli noussut kokopäivätöissä olevista vastaajista 83 prosentilla, pysynyt ennallaan yhdeksällä prosentilla ja laskenut kolmella prosentilla. Vastaajista neljä prosenttia ei ollut vastaushetkellä töissä tai ei osannut vastata kysymykseen. Vuotta aiemmin korotuksen sai 87 prosenttia vastaajista.
Palkankorotuksen saaneista palkka nousi keskimäärin 337 euroa, mediaanin ollessa sama 50 euroa edellisvuotta vähemmän eli 200 euroa. Miehistä palkankorotuksen sai 84 prosenttia vastaajista ja naisista 82 prosenttia.
74 prosenttia palkankorotuksista perustui yleiskorotukseen ja vajaa viidennes henkilökohtaiseen menestykseen eli meriittiin. Muita palkkaa nostavia syitä olivat työehtosopimukseen perustuva työnantajan päättämä palkankorotus, muu paikallinen / yrityskohtainen korotus, uusi asema tai tehtävä saman työnantajan palveluksessa, työn vaativuuden arviointiin perustuva muutos, siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen, lisätutkinto tai -pätevyys ja muutos esimerkiksi luontoiseduissa tai provisioissa.
Kokopäivätyössä käyvistä vastaajista 68 prosenttia oli tulospalkkauksen piirissä, ja 63 prosenttia oli saanut tulospalkkiota. Julkisen sektorin tulospalkkioiden keskiarvo oli 3 558 euroa ja mediaani 3 560 euroa. Yksityisellä sektorilla keskiarvosumma oli 12 244 euroa ja mediaani 5 000 euroa.
Tilanne vakaa -tunnelma nousussa
Kyselyyn vastanneet kokevat tilanteen omalla työpaikalla muuttuneen hieman edellisvuotta vakaammaksi. Tilannetta vakaana ja melko vakaana pitävien osuus nousi kummassakin kategoriassa kolme prosenttiyksikköä. Sen sijaan lomautusten uhkaan uskoi yhä useampi eli 14 prosenttia vastaajista. 14 prosenttia piti lomautuksia mahdollisina, 14 prosenttia todennäköisinä ja kolme prosenttia irtisanomisia todennäköisinä. Irtisanomisuhka koettiin vastaajien joukossa vuotta aiemmin suurempana.
Vastaajista 43 prosenttia kokee työmäärän olevan ajoittain liian suuri ja yhdekseän prosenttia jatkuvasti liian suuri. Sama 43 prosenttia vastaajista pitää työmääräänsä sopivana, neljä prosenttia liian pienenä ja yksi prosentti vastasi kysymykseen ”en osaa sanoa.”
Työuupumuksen oireita (1, asteikolla 1….10) ei tunne lainkaan 19 prosenttia vastaajista. Tilanne on parantunut tältä osin, sillä lukema oli edellisvuonna 15 prosenttia. Samaan aikaan vakavasta työuupumuksesta (9 tai 10, asteikolla 1….10) kärsii yhteensä kaksi prosenttia vastaajista.
Kyselyyn vastasi noin neljännes jäsenistä
Kysely lähetettiin kaikille RILin valmistuneille työikäisille jäsenille. Se toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan kyselyn kanssa.
Vuoden 2024 palkkakyselyn vastausprosentti oli 22, joista miehiä oli 70,5 prosenttia ja naisia 29,5 prosenttia. Miesvastaajien ikä oli keskimäärin 45 vuotta ja naisten 41 vuotta. Vastaajista 84 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla ja 16 prosenttia julkisella sektorilla ja yliopistoissa. Työsuhteista vakituisia oli 97 prosenttia ja määräaikaisia kolme prosenttia.
Vastaajat edustavat melko tasaisesti eri ikäisiä RILin jäseniä. Aktiivisin vastaajaryhmä oli 30–39 vuotiaat, toiseksi aktiivisin 50-59-vuotiaat ja kolmanneksi 40-49-vuotiaat. Työnantajan sektorin mukaan vastauksia tuli eniten suunnittelualalta ja teollisuudesta. Pääasiallisista tehtävistä enemmistöön nousivat suunnittelun, projektitoiminnan sekä strategisen suunnittelun ja johtamisen parissa työskentelevät. Toimiaseman mukaan innokkaimpia vastaamaan olivat erittäin vaativissa ja vaativissa asiantuntijatehtävissä sekä ylemmässä keskijohdossa toimivat jäsenet.
Suurin osa eli 29 prosenttia vastaajista työskenteli 1 000-2 999 hengen yrityksissä, 16 prosenttia yli 3 000 hengen yrityksissä ja 14 prosenttia 500-999 hengen yrityksissä.
