Heidi Salonen
Professori, Aalto-yliopiston Rakennustekniikan laitoksen laitosjohtaja
Kuva: Vera Adolf
Suomalaisissa korkeakouluissa otettiin käyttöön lukuvuosimaksut EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille vieraskielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa vuonna 2016 tehdyn yliopistolain muutoksen myötä. Korkeakoulut velvoitettiin lisäksi perustamaan apurahajärjestelmä tukemaan maksullisten ohjelmien opiskelijoita.
Maksuista huolimatta kansainvälisten opiskelijoiden määrä suomalaisissa korkeakouluissa on kasvanut vuoden 2016 jälkeen. Tämä osoittaa, että Suomi on edelleen houkutteleva kohde ulkomaisille opiskelijoille, mutta tulevat lakimuutokset voivat tuoda mukanaan merkittäviä haasteita.
Istuvan hallituksen suunnittelemat uudistukset saattavat nostaa lukuvuosimaksut täyskatteellisiksi. Tällöin niiden pitäisi kattaa kaikki koulutuksen kustannukset. Tämä voisi johtaa merkittäviin korotuksiin ja vähentää taloudellisesti tuettujen apurahojen määrää, mikä kiristää kilpailua kansainvälisistä opiskelijoista. Hallitus on myös esittänyt, että korkeakoulujen velvollisuus ylläpitää apurahajärjestelmää poistuisi.
Länsimaat kamppailevat ikääntyvän väestön ja alhaisen syntyvyyden kanssa. Suomalaisten korkeakoulujen täytyy pystyä tarjoamaan korkeatasoista koulutusta ja houkuttelevia olosuhteita pysyäkseen kilpailukykyisinä globaaleilla koulutusmarkkinoilla.
Kansainvälisten opiskelijoiden opiskelupaikan valintaan vaikuttavat myös yliopiston laatu, rankingit, työmahdollisuudet, oleskelulupapolitiikka, maan elinkustannukset, turvallisuus, perheystävällisyys ja yleinen ilmapiiri. Suomen pitää jatkossakin panostaa näihin tekijöihin, jotta se säilyttää vetovoimansa.
Samaan aikaan työmahdollisuudet sekä Suomen maine turvallisena ja korkeatasoisena opiskelumaana voivat kohonneista lukuvuosimaksuista huolimatta houkutella kansainvälisiä opiskelijoita.
Korkeakoulujen on oltava houkuttelevia opiskelupaikkoja myös kotimaisille, suomenkielisille opiskelijoille. Kotimaiset opiskelijat varmistavat, että Suomi säilyttää oman osaamisensa ja työvoimansa. Korkeakoulujen onkin panostettava opetuksen laatuun, tutkimuksen huippuosaamiseen ja hyviin työllistymismahdollisuuksiin. Suomenkielisten opetusohjelmien laatua täytyy jatkuvasti parantaa, jotta ne pysyvät kilpailukykyisinä kansainvälisten ohjelmien rinnalla. Tämä vaatii opetuksen ja opiskelijapalveluiden jatkuvaa kehittämistä ja opintojen sujuvuuden varmistamista.
Työnäkymät vaikuttavat merkittävästi tutkintokoulutusten houkuttelevuuteen ja kilpailukykyyn sekä opiskelijoiden valintoihin. Tämä vaatii yliopistojen ja työnantajien saumatonta yhteistyötä sekä tulevaisuuteen suuntautuvia strategisia päätöksiä.
On tärkeää, että myös kansainvälisille opiskelijoille ja valmistuneille löytyy työnantajia kiinnostavia lopputöiden aiheita, harjoittelupaikkoja sekä työpaikkoja valmistumisen jälkeen. Vain näin Suomi voi säilyttää kansainvälisen asemansa houkuttelevana ja laadukkaana opiskelumaana myös tulevaisuudessa.
