Kirjoittaja: Virpi Sandström, osastonjohtaja, Rakennusfysiikka, AFRY Finland Oy.
Kuva: Jere Hyppönen, AFRY Finland Oy
Elämme uudenlaista aikaa. Juuri voimaan tullut rakennuslaki, kestävä kehitys, kiertotalous, vastuullisuus, tekoäly – muuttuva maailma ympärillä muodostaa hengästyttävällä vauhdilla uudenlaista tekemistä. Uutta ei pidä pelätä, eikä vanhaa saa unohtaa.
Erityisesti korjausrakentamisessa perustekeminen uudella nyanssilla takaa hyvän lopputuloksen. Epätarkoituksenmukaisia ratkaisuja ei tule toteuttaa. Järkevyyttä pitää löytyä. Uusi rakentamislain pykälä 30 mahdollistaa edelleen vanhojen rakenneratkaisuiden käytön kohteissa.
Kaikkea vanhaa ei siis pidä automaattisesti korjata ja uusia, vaan korjataan järkevästi vanhaa kunnioittaen. Tämä vaatii, että ymmärrämme miten vanhat rakenteet ja materiaalit toimivat.
Korjausratkaisujen kehittäminen lähtee kuntotutkimuksista. Niiden avulla saamme arvokasta tietoa kiinteistön nykyisestä kunnosta ja mahdollisista korjaustarpeista. Miten riittävät lähtötiedot korjaukselle sitten varmistetaan?
Tutkimusten tarkoituksena on saada riittävä otanta rakennusmateriaalien kunnosta, jotta korjausratkaisujen päälinjat voidaan valita riittävän tarkasti. On normaalia, että ratkaisuja, erityisesti peruskorjaustyyppisissä kohteissa, kehitetään edelleen töiden yhteydessä. Riittämättömät tutkimukset aiheuttavat helposti vääriä johtopäätöksiä ja siten yli- tai alikorjaamista sekä turhia kustannuksia. Esimerkiksi betoninen alapohjarakenne puretaan joskus heppoisin perustein, kun rakenteelle ei ole tehty riittävän tarkkoja kosteusmittauksia tai niistä tehdyt johtopäätökset ovat vääriä. Joskus on jopa toteutettu alkuperäistä huonompi lopputulos ja aiheutettu vain turhaa jätettä ja päästöjä.
Kuten korjaukset myös kuntotutkimukset voivat joskus paisua liian laajoiksi. Korjausrakentamisessa on hyväksyttävä, että yllätyksiä tulee. Kaikkia rakenteita ja jokaista kohtaa ei yksinkertaisesti pystytä etukäteen selvittämään eikä se oikeastaan ole tarkoituksenmukaista.
Miten sitten toteuttaa korjausrakentamisen perustekeminen uudella nyanssilla? Riittävien lähtötietojen saamisessa rakennuttajat ovat avainasemassa, mutta myös asiantuntijoilla ja suunnittelijoiden ammattitaidolla on merkitystä. Kuten kuntotutkijoilla, myös heillä tulee olla rohkeutta ehdottaa tarkempia tutkimuksia sekä tunnistaa kiertotalouden mahdollisuudet hankkeiden alkuvaiheessa, mutta hyviä ideoita pitää uskaltaa tuoda mukaan myöhemminkin.
Hankkeen onnistumisen alusta lähtien takaa riittävillä tiedoilla eteneminen, riittävä kosteudenhallinta, vikasietoiset ratkaisut sekä asiantunteva hankeporukka hankkeen koko elinkaaren ajan. Tämä on myös kestävää kehitystä parhaimmillaan.
Haastankin kaikkia kuntotutkijoita ja suunnittelijoita rohkeisiin ratkaisuihin sekä hakemaan rohkeasti kestävän kehitykseen ja kiertotalouteen liittyviä ratkaisuja.
