Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Mirkku Merimaa
Daniel Sazonov
Syntynyt Helsingissä 1993
Asun Helsingin keskustassa
Valmistunut Helsingin yliopistosta oikeustieteen maisteriksi 2020
Työhistoria Helsingin pormestari 06/2025 alkaen, Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen apulaispormestari, Helsingin kaupunki 08/2021–06/2025, Strategiapäällikkö, Kansallinen Kokoomus rp. 2020–2021, Varusmiespalvelus lakimieskokelaan tehtävässä, Puolustusvoimat 2019–2020, Opetusministerin erityisavustaja, Valtioneuvoston kanslia 2017–2019, Puheenjohtaja, Kokoomuksen Nuorten Liitto 2016–2017, Vaikuttamistyön asiantuntija, neuvontalakimies, Suomen Vuokranantajat 2014–2015
Harrastukset: Lenkkeily, lukeminen ja ruoanlaitto
Perhe: Puoliso Anita
Kirja, jota suosittelen: Iida Turpeinen, Elolliset. Kirja oli ajankohtainen, mielenkiintoinen, ja tarjosi historian pitkien kaarien kuvauksella perspektiiviä ja ajateltavaa nykypäivään. Ja ennen kaikkea teos on korkeatasoisesti kirjoitettu laadukas romaani.
Helsinkiä reilun vuoden johtanut Daniel Sazonov painottaa rakennusalan toimijoiden kanssa riittävän aikaisessa vaiheessa käynnistettyä yhteistyötä. Helsingin rakennetulle ympäristölle hän antaa ROTI-arvosanan 9-, koska kaupungissa perusasiat ovat kunnossa. Samaan aikaan korjausvelasta ja osin harmaasta laatikkokaupungista tulee miinusta.
Helsingin väkiluku ylitti elokuussa ensimmäisen kerran 700 000. Kotimaista muuttovoimaa on tällä hetkellä ulkomaista enemmän.
Pormestari Sazonovin mukaan kaupungin investointiohjelmaa määrittääkin vahvasti pääkaupungin voimakas kasvu. Asukasmäärän nousu uudelle sadalle tuhannelle haastaa kaupunkia, mutta luo samalla positiivisia mahdollisuuksia myös rakennetun ympäristön sektorille.
”Seuraavien kymmenen vuoden aikana ohjataan yhteensä noin kymmenen miljardia euroa infra-, liikenne- ja talonrakennushankkeisiin. Tästä infra- ja liikennehankkeiden osuus on yli puolet.”
Kaupunkikuvaa muuttavat asuntorakentamisen puolella etenkin Kruunuvuorenranta, Keski-Pasila, Jätkäsaari, Kalasatama sekä Östersundomin pientaloalue. Myös Puotilan kaavassa on tekosaari, jonne on tarkoitus rakentaa uusi asuinalue.
Asuntorakentamisen ohella toteutetaan joko uusia kouluja ja päiväkoteja tai laajennetaan olemassa olevia nopeasti kasvaville alueille. Joissakin kaupunginosissa asukasluku kasvaa ennustettua nopeammin. Esimerkiksi Oulunkylän ala-asteella aloitti elokuussa 50 lasta keväällä arvioitua enemmän. Toisaalta kaupunki esittää muutosten johdosta lähes 20 pienemmän päiväkodin lakkauttamista elokuussa 2027.
”Peruskorjattavaa riittää. Viimeisen kymmenen vuoden aikana päiväkoteihin ja kouluihin on tehty miljardiluokan verran korjauksia. Kymmenen vuotta sitten opetuslautakunnassa käytiin homekoulukeskusteluja. Enää ei käydä. Voi sanoa, että näiden korjausten ja investointien myötä homekouluongelma alkaa olla valtaosin hoidettu.”
Helsingissä on myös lukuisia ainutlaatuisia historiallisia kohteita. Niin kaupungilla kuin muillakin toimijoilla, esimerkiksi HUSilla ja Senaatti-kiinteistöillä on molemmilla haasteita löytää kohteille hyvät, uudet käyttötarkoitukset. Kun jonkun kohteen yhtälö saadaan onnistumaan, syntyy uniikkeja kokonaisuuksia.
Infrapuolella suunnitelmat keskittyvät verkostomaisen infran rakentamiseen peruskorjaushankkeiden ohella. Keskustassa tämä tarkoittaa esimerkiksi uuden Länsisataman pikaraitiotien rakentamista, joka kytkee Kruunuvuorenrannan ja Kalasataman raitiotiet suoraan keskustaan.
”Myös isot peruskorjaushankkeet ovat välttämättömiä. Vuosina 2026-2028 toteuttava Junatien metrotiesillan uusiminen on tästä hyvä esimerkki.”
Pormestari pitää tärkeänä positiivista kaupunkikuvallista tuntua ja kokemusta.
”Väliaikaisuuden hallinta on tärkeää muun muassa liikennehankkeissa, ja siihen ollaan kiinnittämässä aiempaa enemmän huomiota.”
Tasapuolisuutta yhteistyöhön
Rakennusalan talousahdingon Sazonov uskoo väistämättä kääntyvän positiiviselle uralle.
”Kaupungin kehittäminen ja kaavatyö ei ole pysähtynyt, joten käänteen tapahtuessa on tärkeää, että esimerkiksi lupaprosessien sujuvuus on kunnossa. Lisäksi kaupungilla on esimerkiksi valmisteltu vuonna 2025 uudet asuintonttien pysäköintipaikkojen laskentaohjeet, joiden tavoitteena on vähentää rakennuttajien velvoitetta toteuttaa kannattamattomia autopaikkoja.”
Pormestari muistuttaa samalla alan omasta vastuusta.
”Ei voi olla niin, että kaupunki myy tontteja edullisesti laskusuhdanteessa, mutta rakentajat rakentavat vain noususuhdanteessa.”
Sazonov toivookin arkkitehdeilta, suunnittelijoilta ja rakentajilta hyvää keskusteluyhteyttä riittävän aikaisessa vaiheessa.
”Ja sopivan suorapuheista yhteistyötä. Mitä isompi hanke, sitä suurempi luonnollisesti on sujuvan yhteistyön vaatimus.”
Kaksi kehittyvää kohdetta
Helsingissä on totuttu isoihin hankkeisiin. Pormestari tähyää tulevaan ja nostaa esille kaksi isoa kokonaisuutta, joiden hän haluaisi nähdä toteutuvan tulevan vuosikymmenen aikana.
”Toinen on Eteläsataman muutos, joka lähtee liikkeelle satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä sekä satamatunnelin rakentamisesta Länsisatamaan. Tämän johdosta Eteläsataman alue kehittyy ja saamme sinne muun muassa hienon uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon.”
Toisena esimerkkinä Sazonov nostaa esille Hanasaaren alueen, josta suljettiin Helsingin viimeinen hiilivoimala.
”Hanasaaren alueesta on käynnistymässä kansainvälinen idea- ja toteutuskilpailu 17 hehtaarin alueelle. Minusta kyseessä on innostavimpia, ellei innostavin Helsinkiin syntyvä uusi alue. Paraatipaikalla olevalle alueelle vapautuu voimalan sulkeutumisen myötä tilaa rakentamiselle.”
Mikä Helsingin rakennus, silta, katu tai kaupunginosa on teille henkilökohtaisesti merkityksellisin?
Lempipaikkani Helsingin rakennetussa ympäristössä on ehdottomasta Helsingin rannat. Niiltä pääkaupunki näyttäytyy kuin tauluna. Rannoilla myös huomaa hyvin, kuinka rakentaminen on muovannut viimeisten 150 vuoden aikana Helsingistä Helsingin näköisen.
Jos voisitte kutsua yhden historiallisen suomalaisen diplomi-insinöörin tai kaupunkisuunnittelijan keskustelemaan Helsingin tulevaisuudesta, kenet valitsisitte?
Carl Ludvig Engelin. Engelin suunnittelema Empire-keskusta on koko Suomen ja Helsingin ehdoton ydin ja sydän. Siksi olisikin hyvin mielenkiintoista kuulla, minkälaisia ajatuksia Helsingin kehittyminen ja tämän päivän rakentaminen Engelissä herättäisivät. Kiinnostukseni Engelin työstä ja tarinasta kasvoi lukiessani aikanaan kirjan Akvarelleja Engelin kaupungista – voin suositella!
