Teksti: Reijo Kangas, johtaja, kansainvälistymis- ja
kasvuneuvonta, Business Finland
Kuva: Business Finland
Suomen rakennusala elää harmaata kautta. Talous on taantumassa, ja erityisesti rakentaminen on kärsinyt: BKT ei ole kääntynyt kasvuun ja rakentamisen määrä laskee. Korkojen nousu ja hiipunut kysyntä ovat ajaneet alan alamäkeen, eikä nopeaa elpymistä ole näköpiirissä.
Samaan aikaan muualla maailmassa talous on kasvanut. Esimerkiksi Ruotsi ja Norja investoivat voimakkaasti infrastruktuuriin, mikä luo kysyntää rakentamiselle. Puolan BKT on kasvanut pitkään, ja rakentaminen sen mukana. Parhaillaan Puolassa suunnitellaan muun muassa uutta lentokenttää, useita suuria liikenneinvestointeja ja energialaitoksia, lisäksi asuntorakentaminen kasvaa. Saksa panostaa satoja miljardeja oman infrastruktuurinsa kehittämiseen.
Ukraina on merkittävä jälleenrakennuskohde, ja suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua infrastruktuurin ja energiaverkkojen uudistamiseen. Kauempana esimerkiksi Intia tarjoaa valtavat markkinat, joissa suomalainen osaaminen digitalisaatiossa, teollisessa rakentamisessa ja energiatehokkuudessa nostavat tuottavuutta ja laatua.
Olemmeko keskittyneet vain kotimarkkinaan, miksi emme hae kasvumarkkinoita Suomen ulkopuolelta?
Suomessa vierailee sadoittain ulkomaisia delegaatioita tutustumassa väestönsuojiimme, sairaaloihimme, energia- ja liikenneratkaisuihimme sekä kouluihimme. Voisi kuvitella, että osaamisellemme on kysyntää. Vierailijat ovat ainakin vaikuttuneita näkemästään.
Suomalaisella rakennusalalla on vahvuuksia, jotka kiinnostavat kansainvälisillä markkinoilla. Tietomallinnus (BIM), energiatehokkaat ja vähähiiliset ratkaisut, teollinen rakentaminen sekä suunnittelu ja projektinjohtaminen ovat alueita, joissa suomalaisilla on vahvaa osaamista ja kilpailuetua. Nämä vahvuudet tekevät suomalaisista yrityksistä houkuttelevia kumppaneita globaalisti.
Useat yritykset ovat jo onnistuneet kansainvälistymisessä. Halton toimii yli 50 maassa, Peikko Group saa suurimman osan liikevaihdostaan ulkomailta, ja YIT on laajentanut toimintaansa Pohjoismaihin ja Itä-Eurooppaan. KONE on puolestaan kasvanut globaaliksi markkinajohtajaksi hissi- ja liukuporrasalalla. Allianssimalliakin viedään Eurooppaan. Lukuisia pk-yrityksiä toimii jo lähimarkkinoilla. Roolimalleja meillä on riittävästi.
Nyt katseet kannattaa todellakin suunnata ulkomaille. Kansainvälistyminen tuo kasvua, hajauttaa riskejä ja ruokkii innovaatioita. On aika astua ulos tutusta lestistä ja suunnata rohkeasti maailmalle.
Toki se vaatii uutta osaamista yrityksiin ja uusia liiketoimintamalleja. Näistä konkreettisia esimerkkejä ovat yhteisyritykset kasvumarkkinoilla tai kansainvälisten kokonaistoimittajien (EPC) kanssa toiminen.
Suomalaiselle rakennusteknologialle on kysyntää, tarjontaakin meiltä löytyy – nyt on aika tarttua tilaisuuteen.
