Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Mirkku Merimaa
Jouko Viitala
Kotoisin Helsingin MLK
Asuu omakotitalossa, Espoossa
Perhe Vaimo ja kolme kotoa muuttanutta lasta, yksi lapsenlapsi
Harrastukset mökki, metsästys, lukeminen, erityisesti historia sekä kenttäkelpoisuutta ylläpitävä liikunta, ammunta ja maailmantilanteen seuranta
Kirja, jota suosittelen: “Miksi Venäjä toimii niin kuin se toimii”; Martti J. Kari ja “Tasankojen susi”; Conn Iggulden sekä alueellisen maanpuolustuskurssin kurssikirja ”Jäätyvä helvetti”; Ilkka Remes. Jokaisella suomalaisella pitäisi olla käsitys, millainen itänaapurimme on ja mihin se on valmis.
Urastepit:
Valmistunut vuonna 1993 silloisesta Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi, pääaineena pohjarakentaminen, sivuaineena rakentamistalous ja ylimääräisenä sivuaineena vesirakentaminen, 2003 MBA-tutkinto Helsingin kauppakorkeakoulusta
Työhistoria 4/2017 alkaen GRK Infra Oy:ssä, sittemmin GRK Suomi Oy:ssä johtajana, 5/2017 – 1/2020 GRK Infra AB:ssa hallituksen puheenjohtajana, 1998 – 2016 Rakennus Oy Lemminkäisessä, Lemconissa ja Lemminkäinen Infra Oy:ssä ura projektipäällikköstä liiketoimintajohtajaksi, 1994 – 1998 projektipäällikkönä Soletanche Bachy:n Saksan tytäryhtiössä EurosondSoletanche:ssa.
Luottamustoimet 1/2009-FISE Oy:ssä pohja ja kalliorakentamisen pätevyyksien toteamislautakunnassa puheenjohtajana, 1/2011 – 12/2014 Suomen Geoteknillisessä Yhdistyksessä (SGY) hallituksen puheenjohtajana
Tammikuussa kolmivuotispestinsä aloittanut RILin toinen varapuheenjohtaja on infrarakentamisen moniosaaja, jolla on yli 30-vuotinen kansainvälinen kokemus rakentamisesta. Viitala korostaa huoltovarmuuden merkitystä ja painottaa paitsi nuorten osaajien arvostamista, myös senioriteetin tuomaa lisäarvoa.
”Monessa isossa rakennushankkeessa panossuhde muu vastuullisuus / huoltovarmuus on tällä hetkellä 100/0 hankesuunnitteluvaiheen vaikutusarvioinneissa”, GRK:n johtaja, tuore RILin varapuheenjohtaja Jouko Viitala tykittää.
”Meillä on Suomessa turvallisuuteen, ympäristöön ja taloudellisiin resursseihin liittyviä haasteita. Ne on kyettävä ratkaisemaan geopoliittinen tilanne huomioiden sekä kestävästi. Haavoittuvan infran määrä on suuri, ja tilanne on syytä korjata nopeasti.”
Hänestä valmiusrakentamiselle otollinen aika olisi nyt, kun talonrakentamisen suhdannetilanne on huono. Lisäksi kaikki hyökkäämisen kynnystä nostavat toimenpiteet ovat paras tae rauhan säilymiselle.
Havainnot yhteiskunnan kestokyvystä Ukrainan matkalta ovat syöpyneet syvälle mieliin.
”Ukraina on monesta syystä erittäin resilientti yhteiskunta. Suomi ei sitä valitettavasti enää siviilipuolella ole. Ilman sodankynnyksen ylittymistäkin valtiollinen toimija voi lamauttaa siviiliyhteiskuntamme todella helposti.”
Insinöörikunnalla on tärkeä rooli resilienssin parantamisessa.
”Meidän olisi kustannustehokkainta huomioida jo hankesuunnitteluvaiheessa, millaisia uhkia rakennetun ympäristön käytölle voi muodostua normi-, poikkeus- ja uhkaoloissa. Tietoisuus oman toiminnan mahdollisista haavoittuvuuksista ja niiden vaikutuksista oman rakennushankkeen suunnitteluperusteisiin on saatava iskostumaan jokaisen hankkeen omistajalle tarpeeksi aikaisessa vaiheessa”, Viitala huomauttaa.
Saksan kokemus ohjasi uraa
Hän korostaa alan osaajien arvostamista.
”Osaamista ja yhteistyökyvykkyyttä on vaalittava vahvasti. Lisäksi opiskelijat on saatava pysymään alalla. Samaan aikaan on arvostettava kokemusta.”
Viitalan DI-opintoihin innosti alunperin TET-harjoittelu rakennusvientiin keskittyneen Finn-Stroi Oy:n pääkonttorilla, jossa oma äiti työskenteli.
”Yrityksessä vallitsi seesteinen herrasmiestunnelma, ja pääsin pesemään hienoja autoja sekä näkemään yläkerroksissa kuvia vaikuttavista suomalaishankkeista maailmalla.”
Lopulta alalle johdattivat matemaattiset lahjat, taipumus luonnontieteisiin ja herkistyminen alan mahdollisuuksille yhtä aikaa. Otaniemessä Viitala innostui aluksi professori Pertti Vakkilaisen myötä vesitaloudesta ja professori Kalle-Heikki Korhosen johdolla pohjarakentamisesta, joista jälkimmäinen imaisi Viitalan pääaineen pariin. Vesirakentamisesta tuli toinen sivuaine rakentamistalouden rinnalle.
”Korhonen alkoi kutsua minua paljon kysymyksiä tekevänä ja opinnoissa hyvin pärjäävänä nuoreksi sankarpojakseen. Hän myös lähetti minut opintojen loppuvaiheessa Geotekniikan päiville. Sitä kautta löytyi keskellä pahinta lamaa diplomityö- ja harjoittelupaikka, joka ratkaisi paljolti työuran suunnan.”
Saksan kielestä oli lama-ajan Suomessa iso etu. Kielitaito yhdistettynä terävään osaamiseen avasi Viitalalle opintojen jälkeen työpaikan Saksaan. Tätä ennen hänellä oli kertynyt kokemusta jo hampurilaiselta kesätyömaalta, jossa uuttera apumies sai jo kahden viikon jälkeen palkankorotuksen.
Saksasta tuli myöhemmin kotimaa melkein viideksi vuodeksi, ja Suomeen paluuta siivitti toisen lapsen syntymä. Samalla avautuivat ovet Lemminkäiselle.
Historiallisten kohteiden osaaja
Lemminkäisellä ura jatkui 18 vuotta. Tuona aikana Jouko kasvatti joukkoineen uuden liiketoiminnan, joka levittäytyi myös Ruotsiin ja Baltiaan, ja infrapuolella otettiin käyttöön yhteistoiminnalliset urakkamuodot. Linjavastuut kohosivat useaan sataan miljoonaan euroon. Viimeiset yhdeksän vuotta on mennyt voimakkaasti kasvaneessa GRK:ssa johtotehtävissä.
Uran varrelle on mahtunut maailmanmittapuussakin erittäin haastavia pohjarakennushankkeita, kuten Spree-joen uoman siirto Berliinin keskustassa ja Stranneberg-tunnelin jäädytys Ruotsissa. Valtiopäivätalojen pohjarakenteita on uusittu Eduskuntatalon lisäksi Ruotsissa ja Saksassa. Samaan ketjuun kuuluvat historialliset kohteet Helsingissä, Presidentinlinnalta Stockmannille ja siitä länteen, aina Tukholman päärautatieasemalle.
Viitala sanoo oppineensa luottamaan noin 15 vuotta sitten intuitioonsa insinöörinä. Se on hänestä yksi todellisen ammattilaisen merkeistä, ja vaatii yleensä sopivia kovia kokemuksia ja niistä oppimista. 32 vuoden ura on muovannut nuoresta kiihkomielisestä suorittajasta insinöörinä ratkaisukeskeisen ja rauhallisen fasilitaattorin.
Viitala korostaa näinä totuuden jälkeisinä aikoina moraalisen kompassin tärkeyttä. Hyvän uraohjeen on kiteyttänyt aikoinaan hyvin Viitalaa mentoroinut alan grand old man, Jaakko Heikkilä: ”Pidä pää kylmänä, sydän lämpimänä ja kädet puhtaina.”
Näitä mentoreitani arvostan
- DI Erwin Schilcher, Soletanche-Bachyn Saksan maajohtaja ja ensimmäinen esimieheni, Pitkä kokemus rakentajana kaikilta mantereilta. Opetti erikoisosaamista myyvän firman tavoitteen: “Pidämme huolen siitä, että asiakkaalle antamamme käyntikortti on takuukortti siitä, että hänen huolensa ovat ohi.”
- DI Ragnar Wikström, Geoteknikko, konsultti, diplomityöni ohjaaja ja myöhemmin pitkäaikainen yhteistyökumppani, jolla töissä piti aina olla kivaa. Korosti monialaisuutta ja käytännön läheisyyttä. “Hyväksi suunnittelijaksi kasvaminen edellyttää työmaakokemusta.” Kriittisen työvaiheen alkaessa hän kävi usein itse tarkastamassa, että toteutusporukka oli perehtynyt tehtäviinsä.
Kaksi nousevaa tähteä
- DI Aleksi Laine, Infra-segmentin johtaja, YIT, fiksu joukkuepelaaja, joka saa luonnostaan porukan mukaansa ja lisäksi tulosten kannalta vielä oikeaan suuntaan.
- DI Jaakko Mäkelä, liiketoimintajohtaja, GRK Suomi Oy, kaikkien kanssa toimeen tuleva rakentamisen taistelukenttien Koskela. Kestävyyttä riittää – joka suon yli mennään, että heilahtaa.
