Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Mirkku Merimaa
Teos: Kirsi Kaulanen, Kimalaisorhon elämä, The Life of a Fly Orchid, kiillotettu ruostumaton teräs, 2012
Ville Alatyppö
Kotoisin Sipoon Talmasta
Asuu omakotitalossa ja mökillä merenrannalla, myös oma metsäpalsta löytyy vierestä
Perhe: vaimo, tytär ja vävykokelas
Harrastukset: salibandy, remontti- ja metsätyöt, omakotitalon huolto, konsulttitoiminta eli oman yrityksen pyörittäminen
Suosittelen muillekin: omaisuudenhallinnan ymmärtämistä sekä henkilökohtaisessa elämässä että työelämässä
Urastepit
- Valmistunut vuonna 2004 silloisesta Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi, pääaineena tietekniikka, jonka lisäksi kaksi sivuainetta: liikennetekniikka sekä maa- ja pohjarakentaminen. EMBA-tutkinto vuodelta 2014.
- Työhistoria: Vuodesta 2025 alkaen Keravan kaupungilla kaupunkiympäristön toimialajohtajana, 2013-2025 Helsingin kaupungilla yksikönjohtajana, toimistopäällikkönä 2012-2013 ja projektinjohtajana 2008-2011, 2008 muutaman kuukauden WSP:llä tutkimus- ja kehityspäällikkönä ja 2002-2008 Teknillisessä korkeakoulussa tutkijana. Lisäksi nuorempana mm. kirvesmiehenä ja panostajana.
Luottamustoimet
- 2013 alkaen IFME International Federation of Municipal Engineering, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen
- 2013 alkaen Suomen kuntatekniikan yhdistys STKY, toiminnanjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja pääsihteeri
- 2010 alkaen Pohjoismaisen tieteknillisen liiton hallituksen jäsen tai varajäsen
- 2009-2021 Päällystealan neuvottelukunta PANK, hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsen.
- Useita kiinteistöyhtiöiden ja tienhoitokuntien hallitusten puheenjohtajuuksia.
Halu oppia, halu ymmärtää, halu parantaa maailmaa. Tiukka talousajattelija ja tulevaisuuden kaupunkiasukkaiden puolustaja. Kaupunkiympäristön toimialoilla Alatyppöä kiehtoo monipolvisuus ja asiakaslähtöisyys; kuinka saada kaupungeista parempi paikka kaikille.
Keravan kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Alatyppö on järjestöihminen henkeen ja vereen. Hän on ensi vuonna sadatta toimintavuottaan juhlistavan Suomen kuntatekninen yhdistys STKY:n toiminnanjohtaja ja kansainvälisen kuntatekniikka -järjestö IFMA:n puheenjohtaja.
Yhtä lailla hän haluaa oppia koko ajan jotakin uutta. Tästä hyvä esimerkki on lukiossa käytyjen kurssien määrä 140/80. Sama pätee Otaniemessä suoritettuun DI-tutkintoon. Alatyppö päätyi tekemään kaksi sivuainetta yhden sijaan.
”Mitä enemmän tietoa tulee päähän, sitä enemmän sitä pystyy myös soveltamaan. Voiko tietä esimerkiksi suunnitella tuntematta pohjaolosuhteita ja liikenteen ohjausta? Haluan ymmärtää maailmaa laajemminkin”, tie-, liikenne-, maa- ja pohjarakentamiseen opinnoissaan syventynyt Alatyppö sanoo.
Urallaan hän on keskittynyt kaupunkien kunnossapitoon ja omaisuudenhallintaan. Osana tähän on kuulunut muutosjohtaminen.
”Tuottavuuden kehittäminen on ollut todella mielekästä. Aloittaessani 2013 Helsingin kaupungilla kunnossapitoyksikön johtajana, henkilöstön koko oli 700 ja liikevaihto 50 miljoonaa euroa. Lähtiessäni sieltä vuosi sitten, Staran henkilöstömäärä oli 270 ja liikevaihto 70-80 miljoonaa”, Alatyppö kertoo.
Yksikön strategia, tavoitteet ja toimintasuunnitelma luotiin yhdessä henkilöstön kanssa. Alatyppö sanoo johtajana painottaneensa vahvasti henkilöstötyytyväisyyttä, työturvallisuutta sekä jokaisen työntekijän kaksoisroolia kaupunkien veronmaksajina.
”Mielestäni pystyn kertomaan ja keskustelemaan asioista maalaiskielellä. Pyrin aina taustoittamaan asiat huolella ja kertomaan toimenpiteiden vaikutuksista. Yritän nähdä asiat myös toisen näkökulmasta, enkä halua ajaa vain omaa asiaani. Se ei ole arvojeni mukaista.”
Kansainvälisyys kiehtoo ja opettaa
Alatyppö hakee mielellään oppia yhteiskunnan ja kaupunkien toimivuuteen paitsi eri puolilla Suomea toimivilta, myös muissa maissa asuvilta kollegoilta.
”Kansainvälisyys on asia, josta nautin. Saan siitä valtavasti voimavaroja.”
Tätä ei onneksi lannistanut edes yläkoulun englanninopettaja, joka sanoi Alatypölle aikoinaan, ettei hänestä tulisi ’enkunpuhujaa’.
”Hyvin tässä on globaaleissa järjestöissä rallienglannilla pärjännyt. On ollut mielenkiintoista kuulla, kuinka esimerkiksi australialainen kaupungininsinööri johtaa kaupunkinsa teknistä kehitystä. Kannustaisinkin kaikkia alan tekijöitä verkostoitumaan myös kansainvälisten kollegoiden kanssa ja oppimaan heiltä. Harvemmin Suomesta tulee maata mullistavia kehitysideoita alallemme”, IFME:n Suomessa kesäkuussa 2026 järjestettävän maailmankonferenssin ohjausryhmän vetäjänä toimiva Alatyppö innostaa.
Hän odottaa tapahtumalta esityksiä ja ratkaisuja liittyen kaupunkien viheralueisiin, kaupunkiympäristöjen palvelujen kehittämiseen, omaisuudenhallinnan ymmärrykseen sekä uusiin globaaleihin trendeihin, kuten pienydinvoimaloihin kaupungeissa.
”Kaupunkien merkitys kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa on valtava. Kaupungistumisen myötä liikkuminen toivottavasti vähenee, ja tätä kautta myös päästöt. Mutta kiertotalouskin pitää saada toimimaan. Nostaisinkin sen ensisijaiseksi asiaksi kiinteistö- ja rakentamisalalla. Kiertotalouden toimivuuden ehkäisee tällä hetkellä erikoinen lainsäädäntö. Lainsäädäntö ja käytänteet kannustavat ensisijaisesti neitseellisten materiaalien käyttöön.”
Omaisuudenhallinta on tärkeää
Alatyppö kertoo, että USA:ssa järjestetyillä kuntatekniikan päivillä yksi esiintyjä totesi: ”Uran alussa voi tehdä asiat oikein, mutta uran jälkipuoliskolla pitää tehdä oikeita asioita.”
”Tämä ajattelumalli kiehtoo minua. Herättelen kuulijakuntaa luennoissani usein kysymyksillä: Mistä yhteiskunnan hyvinvoinnin eteen tekemistäsi teoista voit kertoa omille lapsenlapsillesi? Tai kuinka olet edistänyt muiden lapsenlapsien elämää?”
Yksi tärkeä osa tätä kokonaisuutta on omaisuudenhallinnan tärkeys. Vuonna 2014 Alatyppö oli Jyrki Paavilaisen kanssa tuomassa Suomeen omaisuudenhallintaopasta Australiasta.
”Omaisuudenhallinta on vielä täällä pienissä kantimissa. Omaisuuden järkevä käyttö sekä käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen linkittyvät vahvasti yhteen. Jos hyvinvointialueiden omaisuudenhallinta olisi paremmalla tolalla, pärjäisivät ne taloudellisesti huomattavasti paremmin.”
Alatypön osaaminen ei jää ainoastaan teoriatasolle. Hän kertoo, että pihalta löytyy kaivinkone ja traktori. Vapaa-aika kuluukin pitkälle fyysisissä töissä, kuten kiinteistöjen remontoinnissa ja metsätöissä. Omaisuudenhallinnassa siis.
Arvostamiani mentoreita
- TkT&Ark Heikki Lonka – Monessa mukana ollut maailman ymmärtäjä. Pitkät keskustelut mahdollisuuksista ja valoisista tulevaisuuksista on luonut vankan pohjan tulevaisuuksien pohdinnalle ja muutosmahdollisuuksille.
- Chris Champion – Australian kuntatekniikan yhdistyksen past-presidentti, jonka avulla kiinnostukseni omaisuudenhallintaan oikeasti heräsi. Hän on myös auttanut luomaan yhteyksiä, joista useista on tullut ystävyyksiä ympäri maailman.
- Tommie Eriksson – Ruotsin Ekerön kaupunginjohtaja ja Ruotsin kuntatekniikan yhdistyksen presidentti. Hän on opettanut minua pohtimaan, kuinka yhteisen edun olisi aina mentävä yksilön edun edelle.
Kolme lupaavaa nuorta
- Omaisuudenhallinnan ymmärrys, joka laahaa pahasti jäljessä kautta Suomen. Opetuksen ja käytänteiden puute ajaa kapea-alaisiin päätöksiin ja lyhytnäköiseen suunnitteluun. Koko alan pitäisi ottaa tämä kehityspainopisteekseen. Jokaisella on rooli omaisuudenhallinnassa.
- Kaupunkien merkitys ihmisten hyvinvoinnissa. Monessa globaalissa haasteessa kaupunkien rooli on merkityksellinen kokonaisuuden kannalta ekologisessa, sosiaalisessa että taloudellisessa mielessä.
- Kiertotalousajattelu Ihmiskunnan olisi vähennettävä oleellisesti neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja kunnioitettava luontoa. Kiertotalouden ja tehokkuuden pitäisi olla ensisijainen, ja luonnonvarojen toissijainen ratkaisu. Kaksinaismoralismia on yhä liikaa ja liian monessa.
