DI Anssi Koskenvesa
Toimitusjohtaja, Mittaviiva Oy
Kuva: Mittaviiva Oy
Rakentamisen tuottavuus voitaneen määritellä siten, miten tehokkaasti rakennusprojektit toteutetaan suhteessa käytettyihin resursseihin, kuten työvoimaan, raaka-aineisiin, laitteisiin ja aikaan. Missä siis mahtaa olla ongelma, kun me rakentajat saamme jatkuvasti lukea tilastoista, tutkimuksista ja mediasta madonlukuja tuottavuuskehityksestämme? Olemmeko kenties ymmärtäneet jotain väärin vai vaan keskittäneet kehitysponnistelumme vääriin asioihin?
Monet tutkimukset vuosikymmenten ajan ovat osoittaneet, että rakentamisessa on paljon hukkaa – paljon enemmän kuin teollisuudessa keskimäärin. Hukka ei luo lisäarvoa tuotteeseen, joten se syö tuottavuutta. Voisiko olla niin, että rakentamisen tuottavuus ei kehity, koska hukka on sisäänrakennettu tai hyväksytty rakentamisen prosesseihin tai ehkä oikeammin, tapaamme toimia.
Rakentaminen on hienoa – vaativien hankkeiden pirstaleista, monimutkaista ja pieniin osakokonaisuuksiin jaettua toteuttamista. Hankkeen eri vaiheissa eri tahot ohjaavat projektia kuitenkin usein vain omien intressiensä ja tavoitteidensa mukaisesti. Näin toimitaan jo suunnitteluvaiheessa, mutta usein ongelmat korostuvat ja kasaantuvat työmaalla.
Rakentamisen eri vaiheissa pyydämme asioita itsellemme varmuuden vuoksi hieman etuajassa. Toinen osapuoli lupaa asian meille tuohon ajan hetkeen, mutta varaa tekemiseen rutkasti pelivaraa, jottei asia vaan jää kiinni hänestä. Pelivaraa varataan siis molempiin suuntiin. Kukaan ei näe todellista tilannekuvaa ja aikaa kuluu. Tämä koskee koko rakennusprojektia, sen eri vaiheita, eikä todellakaan vain työmaata.
Jos luotettavuus puuttuu, niin luottamus puuttuu. Jos ei ole luottamusta, ei synny sitoutumista tavoitteisiin. Jos ei ole sitoutumista, ei ole myöskään kunnioitusta esimerkiksi aikataulua kohtaan.
Miksi emme luota toisiimme? Miksi emme voi edistää projekteja läpinäkyvästi? Voiko kyse olla johtamisesta? Kymmenen vuotta sitten julistin parin tutkimushankkeen tuloksiin pohjautuen, että meillä on johtamisvaje rakentamisessa, sen eri vaiheissa. Olen tätä mieltä edelleen.
Tuottavuuden parantaminen vaatii johtamisen kirkastamista – läpinäkyvyyttä siihen, mitä ollaan missäkin vaiheissa tekemässä, yhdessä tekemistä eli aitoa yhteistyötä, luotettavia lupauksia, oman roolin merkityksen ymmärrystä ja sen kautta sitoutumista rakennushankkeen tavoitteisiin. Ja ennen kaikkea ja joka paikassa, toinen toistemme kunnioittamista.
Tuottavaan rakentamiseen johtaminen on vaikuttamista ja innoittamista. Se on toimintaa, jossa vaikutetaan ryhmän jäseniin niin, että he toimivat motivoituneina kohti yhteisiä tavoitteita. Onnistunut johtamistyö on rakenteiden, tavoitteiden, tehtävien sekä vastuiden johtamista ja toisaalta johtajuutta, toimivaa yhteenkuuluvuuden tunnetta kasvattavaa ihmistyötä sisältäen motivointia, sitouttamista, kannustamista ja kyvykkyyksien tukemista.
