Teksti: Mira Iso-Markku, markkinointi- ja viestintäjohtaja, WSP Finland Oy
Kuvat: Afcons Infrastructure Ltd, Metropole Bordeaux, Mikko Törmänen, WSP Finland Oy
Suomalaisten insinöörien suunnittelemia siltoja löytyy niin Aasiasta kuin Euroopastakin. Tämä kapea vientisektori on kuitenkin ollut vain harvojen käsissä. Alan konkarit Esko Järvenpää ja Pekka Pulkkinen ovat suunnitelleet maamerkeiksi nousseita siltoja Suomessa ja maailmalla.
”Suomalaisten tekninen osaaminen levisi koko maailman tietoisuuteen viimeistään Nokian huippuaikoina. Se siivitti myös muiden alojen esille pääsemistä ja saimme siltasuunnittelussa mahdollisuuden lähteä Suomen ulkopuolelle”, Esko Järvenpää kertoo.
Tätä ennen meriitit oli hankittu kotimaassa; esimerkiksi Raippaluodon silta ja Jätkänkynttilä Rovaniemellä. SuunnitteluKORTES -nimiseen yritykseen oli 1980-90-luvuilla hakeutunut alan osaajia, jotka kehittivät osaamistaan yhdessä. Tästä seurasi menestystä kilpailuissa, joka taas veti puoleensa lisää osaamista ja sai aikaan lisää menestystä.
”Porukka sitoutui projekteihin ja yritykseen paljon pidempään kuin nykyisin. Pelkään, ettei vastaavia menestystarinoita synny, kun vaihdetaan uuteen firmaan muutaman vuoden välein. Yritysten olisi hyvä miettiä, miten saadaan osaajat pysymään”, Pekka Pulkkinen pohtii.
Sittemmin ydinporukka jatkoi 2000-luvun alussa yrityskaupan myötä WSP:lle, josta Järvenpää ja Pulkkinen ovat juuri jääneet moneen kertaan pitkitetyltä työsopimukselta eläkkeelle. Muu porukka jatkaa edelleen siltasuunnittelua Suomessa ja maailmalla.
Profiloituminen kannattaa
Siltatyyppejä on monia, mutta tälläkin alalla profiloituminen oli oikea valinta. Suomen isojen kilpailuvoittojen myötä osaaminen keskittyi vinoköysisiltoihin ja myöhemmin kaarisiltoihin. Suunnitteluosaamista täydensivät tuulianalytiikka ja tietomallinnus. Niiden avulla voitettiin kilpailuja Vietnamissa saakka.
”Teimme Jätkänkynttilää varten urakkaehdotukset sekä liittopalkki- että betonisillasta vaihesiirtomenetelmällä. Vinoköysisiltaa liittopalkkivaihtoehdolla ei oltu juuri tehty missään, mutta sillä päätettiin edetä. Teimme siis alan kehitystyötä, joka sai heti kansainvälistä huomiota. Kehitimme muun muassa siirto- ja palavalumentelmiä sekä kansilaatan jännittämisen poikittaiseen ja pituussuuntaan”, Järvenpää kertoo.
Maailman korkeimmassa ja pitkäjänteisimmässä rautatiekaarisillassa Intian Chenabissa on perinteinen insinöörirakenne, mutta stabiliteettia on tarkasteltu eri lailla kuin Suomessa. Myös geometria on kontrolloitu tarkkaan. Kaaren pystytys oli todella mieleenpainuva ja suuren teknisen osaamisen tähtihetki suunnitteluryhmää johtaneelle Pulkkiselle.
Rohkeasti kilpailemaan
Tiehallinnon, nykyisen Väylän, kilpailuihin osallistuminen rakensi rutiinit, jotka auttoivat myös kansainvälisissä kilpailuissa. Pieni oululainen yritys ei kuitenkaan olisi päässyt maailmalle ilman muutakin apua. Suomen valtion vientikeskus valvoi aikoinaan telakan rakennusta Haiphongissa Vietnamissa ja sitä kautta auenneilla suhteilla Tiehallinnon viennin edistämisen yksikkö esitteli paikallisille viranomaisille SuunnitteluKORTEKSEN.
Yritys voitti suunnittelukilpailun Bính-sillasta, jonka tosin muut toimijat viimeistelivät KORTEKSEN suunnitelmalla muutaman vuoden jälkeen.
Ensimmäisissä silloissa auttoi Suomen vientirahoitus, mutta sen jälkeen toiminta jatkui täysin markkinaehtoisesti. Sittemmin on suunniteltu muun muassa Da Nangin Tran Thi Ly, Haiphongin RAO II ja Ho Chi Ming Cityn Thu Thiem 2.
Kunniamaininta Stonecutters-siltakilpailussa Hongkongissa – siltaolympialaisissa – kuten Esko sitä kuvailee, oli suomalaisyrityksen läpimurto maailmanmaineeseen.
”Nimi oli sen jälkeen kaikkien tiedossa.”
Järvenpää jatkaa, että Thu Thiemin siltakilpailussa ensimmäisen kierroksen oli voittanut yksi maailman kuuluisimmista silta-arkkitehdeistä, mutta ehdotusta ei päätettykään toteuttaa.
”Me voitimme sitten suomalaisella insinöörisuunnittelulla toisen kierroksen ja silta avattiin liikenteelle vuonna 2022 Ba Son -nimellä.”
Osaamisen vienti on kovaa työtä
Siltasuunnitteluosaamisen viennistä voisi ammentaa oppeja muillekin aloille. Järvenpää ja Pulkkinen listaavat ensimmäisenä kovan työn, mutta heti perään osaamisen ja osaajien pitämisen ja kehittämisen. Profiloituneet osaajat vetävät muita puoleensa.
Tärkeää on myös luottamuksen luominen ja verkostoituminen alan sisällä. Näillä opeilla WSP Finlandin rakennetekniikan asiantuntijat ovat suunnitelleet teollisuuden kohteita useisiin maihin esimerkiksi Etelä-Amerikassa.
”Maailma on osittain samanlainen kuin 90-luvulla”, sanoo WSP Finlandin siltaliiketoiminnan johtaja Sami Niemelä.
Hänen mukaansa pitää olla sekä halu myydä, että sellaista osaamista, jota joku haluaa ostaa.
”Riskienhallinta on noussut yrityskokojen kasvaessa suurempaa rooliin, mutta samalla monikansallisuus tuo mahdollisuuksia tarjota omaa erikoisosaamistaan osaksi isoa projektia yrityksen sisällä. Tässä tarvitaan verkostoitumisen taitoja, samoin kuin siinä, kun hakee vientimahdollisuuksia yhdessä esimerkiksi urakoitsijoiden kanssa.”
Kotimaiset referenssit ovat pakollisia. Esimeriksi rakenteilla oleva Kruunuvuorensilta tulee olemaan vakuuttava esimerkki suomalaisesta osaamisesta. Niemelän mukaan Suomessa on erinomainen osaaminen tietomallinnuksessa ja tuulianalytiikassa ihan globaalissa skaalassa.
Asiakkaan hoito ja projektinjohtaminen voidaan kuitenkin hoitaa paikallisin voimin, mikä vähentää hallinnollista työtä Suomen päässä.
”Kansainvälinen yhteistyö vaatii asiakkaan ja kumppaneiden tarpeiden kuuntelua sekä erilaisuuden ymmärtämistä. Meidän pitää houkutella myös Suomeen lisää osaajia eri kulttuureista; omat resurssit eivät tule riittämään”, Niemelä huomauttaa.
Hän jatkaa, että kehitys tapahtuu pitkinä kaarina ja oppimalla jo tehdystä.
”Nostan hattua aikaisempien sukupolvien työlle ja on etuoikeus jatkaa heidän perinnettään.”
Esko Järvenpää
on RILin ja IABSE-Foundationin palkitsema sillansuunnittelija sekä WSP:n Outstanding Achievement Award 2009-tunnustuksen saanut edelläkävijä. Siltasuunnittelun vienti Aasiaan avautui Haiphongin Binh-sillan kautta.
Sami Niemelä
on palkittu sillansuunnittelija, jolla on 25 vuoden kokemus haastavista siltahankkeista eri puolilla maailmaa. Hän toimii liiketoiminta-alueen johtajana WSP Finlandissa.
Pekka Pulkkinen
on pitkän linjan sillansuunnittelija, joka on ollut mukana suunnittelemassa lukuisia vaativia vinoköysisiltoja Suomessa ja ulkomailla. Pekka eläköityi WSP Finlandista tämän vuoden alussa.
Thu Thiem 2 – Ba Son, Vietnam
Kokonaispituus on 850 m, josta vinoköysisilta 200+115+45+45 m
Kannen leveys on 28 m ja sillä kuusi liikennekaistaa
Yli 110 m korkea taaksepäin kalteva ja kaareva pyloni
Epäsymmetrisen vinoköysisillan 200 m pääjänne on rakenteeltaan kevyt teräksen ja betonin liittorakenne. 115 -metrinen takajänne on betonirakenteinen
Suunnittelija: WSP Finland
Simone Veil, Ranska
julkiselle liikenteelle, pyöräilyyn ja kävelyyn sekä kaupunkitapahtumiin suunniteltu silta
Euroopan levein silta: 550 metriä pitkä ja 44 metriä leveä
jatkuva liittopalkkisilta, jossa on 9 jännettä
Kansainvälisen suunnittelukilpailun voittaja
Suunnittelija: OMA Agency, WSP Finland mukana sillan toteuttaneessa yhteisyrityksessä.
Chenab, Intia
Maailman korkein teräskaarisilta rautatieliikenteelle, 359 metriä joen vedenpinnan yläpuolella
Kaaren pituus on 467 metriä ja sillan kokonaispituus on 1315 metriä
Suunniteltu isoille tuuli- ja maanjäristyskuormille sekä mahdolliselle räjähdyskuormitustilanteelle
Suunnittelija: WSP Finland, alikonsulttina LAP
