Kuva: Mirkku Merimaa
Teksti: Henriikka Hellström
RIL toteutti vuonna 2024 noin joka toinen vuosi järjestettävän Mentorointi-ohjelman, jossa oli kolme vaihtoehtoista linjaa. Untuvikko- ja johtaja-mentorointi-ohjelmien rinnalla pyöri jo muutaman kerran aiemmin hyväksi havaittu ryhmämentorointi. Kokemukset kiteytyivät nytkin myönteiseen muotoon: ”Äärimmäisen positiivinen kokemus!”
”Halusin jakaa työelämästä saamiani oppeja ja tukea mentoroinnin kautta nuorempiani. Samalla tahdoin itsekin oppia heidän näkökulmistaan”, mentori Jani Ruotsalainen sanoo.
Hänestä sekä Jesse Forsellista, Jaakko Töyrylästä ja Mika Vaherista muodostui ryhmämentoroinnissa tiimi, joka hioutui noin yhdeksän kuukauden mittaisella matkalla hyvin yhteen. He tapasivat seitsemän kertaa, noin kuukauden välein, sekä etänä että läsnä. Myös jokaisen työpaikalla.
Ruotsalainen toimii Ramboll CM Oy:ssä projektipäällikkönä, Forsell projekti-insinöörinä Genpro Solutions Oy:ssä, Töyrylä projekti-insinöörinä Jatke Pirkanmaa Oy:ssä ja Vaheri rakennuttamisen asiantuntijana Boost Brothers Oy:ssä.
Forsell sanoo luottamuksen syntyneen heti ensimmäisellä kerralla ja tunnelman olleen avoin koko prosessin ajan.
”Taikatemppuja ei tarvittu, ja asioista pystyttiin puhumaan suoraan, ilman kaunisteluja”, Ruotsalainen kiittelee.
Mitä seuraavaksi?
Tiimin mentorointimatka oli selkeästi urapolkupainotteinen: Mitä seuraavaksi? Miten kannattaa edetä? Kuinka työelämässä luovitaan eteenpäin?
Mentorointiohjelman yhteisessä aloitustapaamisessa annettiin vinkkejä mentorointitapaamisiin. Ruotsalaisen luotsaama ryhmä loi ohjelman alussa rungon tuleville tapaamiselle, jossa oli kolme pääteemaa ja niillä alateemoja.
”Yksi esimerkki oli nykyinen työtehtävä ja haasteet siinä kehittymisessä. Teimme kerran myös ennakkotehtävän, muuten etenimme vapaammin keskustellen”, Vaheri kertoo.
Toisen tapaamisen jälkeen aktorit tekivät itsereflektointitehtävän, jossa mentori pyysi pohtimaan, millaiset nykyiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet ovat mahdollista tulevaisuuden tehtävää ajatellen. Aktorit peilasivat omia kehitystarpeitaan tulevaisuutta silmällä pitäen. Samalla jokainen mietti, onko itsellä toiveita joskus esimerkiksi johtajan rooliin.
Oma aktiivisuus tärkeää
Forsell suosittelee mentorointiin hakeutuvia pohtimaan jo hakuvaiheessa omia tavoitteitaan ja toiveitaan. Samaan kannustaa Töyrylä. ”Omalla aktiivisuudella on iso merkitys koko mentorointiprosessissa. Meille sattui vielä käymään hyvä tuuri ryhmän suhteen, sillä olimme kiinnostuneita samalaisista teemoista, jolloin keskustelu oli helppoa ja pystyimme sparraamaan toisiamme keskusteluilla. Kokemus oli äärimmäisen positiivinen!”
Jokainen aktori löysi mentorointipolulla tietyt jatkopohdintapisteet, joita työstää eteenpäin.
Töyrylä sanoo, että ryhmässä keskusteltiin asenteiden ja käyttäytymisen tulkitsemisesta. Eri ihmiset tulkitsevat ja ymmärtävät välillä samoja tilanteita ja asioita eri tavoin sekä reagoivat niihin eri lailla. Vaheri jatkaa ajatusta toteamalla, että yksi työelämän keskeisimmistä taidoista on ihmissuhdetaitojen hallinta sekä kyky ymmärtää toisten reaktioiden taustalla vaikuttavia syitä. Kun näitä syitä oppii tunnistamaan paremmin, voi välttyä monilta turhilta väärinymmärryksiltä.
Forsell kertoo kiinnittävänsä jatkossa huomiota erilaisiin johtamistyyleihin: Kuinka esimerkiksi suunnittelijoita kannattaa ohjata? Entä ryhmää?
Mentorina toiminut Ruotsalainen puolestaan haluaa vahvistaa nykyistä enemmän perusasioiden merkitystä.
”Välillä tuntuu, että alalla toiminta muistuttaa hieman junnukiekkoa. Jos esille nousee esimerkiksi uusi ismi tai vanha, hieman uudelleen brändätty asia, niin pian kaikki kentällä olevat luistelevat nipussa sen saman kiekon perässä. Samalla herkästi unohtuu, että ihan perusasioista huolehtimisessakin olisi petrattavaa, vaikka juuri perusasioiden hoitamisesta hyvin syntyy sekä tekijöille että alalle hyvinvointia ja tulosta.”
Toinen esille nostettava asia on hänestä johdettavuustaidot.
”Ajatukset on välillä hyvä kääntää myös niin päin, että mitä voisi itse asian edistämiseksi tehdä. Jos yrityksessä tai vaikka ihan projektitasollakin tapahtuu epäonnistumisia, ne kipataan helposti vain johtajien niskaan. Todellisuudessa johtaja on vain yksi osa organisaatiota ja sen suorituskykyä. Vähintään yhtä olennaisena osana siihen kuuluu henkilöstö.”
Uusia ajatuksia urapolulle
Ryhmämentoroinnin eduiksi tiimi mainitsee monipuolisuuden.
”Olen osallistunut aktorin roolissa yksilömentorointiin, joka on pääosin itsekseen ajatusten mylläämistä. Mentoroinnin voi ajatella ikään kuin peilinä, jona mentori toimii – ja yksilömentoroinnissa katsot lopulta vain itseäsi. Ryhmämentoroinnissa näitä peilejä on useampia ja siten näkökohtiakin nousee monipuolisemmin keskusteluun. Koen sen ryhmämentoroinnin ehdottomaksi vahvuudeksi”, Ruotsalainen kuvailee.
Vaheri vahvistaa viestiä sanomalla, että ryhmämentorointi buustaa nerokkaalla tavalla mentorointia – toinen aktori osaa asettaa kysymykset eri tavalla kuin itse.
”Oma tavoitteeni oli kartoittaa tulevaisuuden vaihtoehtoja uralle: haluanko esimerkiksi jatkaa asiantuntijana vai pyrkiä esihenkilötehtäviin? Onko kansainvälinen ura kiinnostava ja mahdollinen? Miten minun pitäisi jatkokouluttautua? Huomasin mentoroinnissa, että oma katsantokantani on ollut tosi kapea.”
Forsell korostaa syvällisemmän verkostoitumisen hyötyjä: omassa työarjessa mentoroinnissa esille tulleista asioista ei välttämättä tule keskusteltua. Töyrylä kertoo komppaavansa muita ja saaneensa mentoroinnista vahvistusta omille ajatuksilleen esimerkiksi Ruotsalaisen kokemusten myötä.
Kaikki kolme aktoria sanovat, että keskusteluista kumpusi paljon uusia ajatuksia oman kehittymisen rinnalla esimerkiksi esihenkilötyöstä ja johtajapesteistä.
HENKILÖT
Jani Ruotsalainen
Projektipäällikkö, Ramboll CM Oy
Tulevaisuuden urahaave: Minulla ei varsinaista urahaavetta ole, mutta vaihtelevat tehtävät ja roolin nousujohteisuus pitävät toki mielenkiintoa yllä. Tärkeintä minulle on kuitenkin työskennellä ja toimia niin, että voin nauttia alan ihmisten arvostusta, olipa roolini sitten johtava tai asiantuntijan.
Parasta mentoroinnissa: Yhteistyö
Esikuvasi alalla: Yhtä esikuvaa on vaikea nimetä. Olen urani aikana pyrkinyt oppimaan ja omaksumaan monilta henkilöiltä hyviä oppeja. Paljon myös kirjallisuudesta, josta suosittelen jokaiselle silmäiltäväksi perusteokseksi: Organizational behavior (Judge & Robbins).
Jesse Forsell
Projekti-insinööri, Genpro Solutions Oy
Tulevaisuuden urahaave: Vaikka en ole asettanut tarkkoja askelmerkkejä urapolulleni, yrittäjäksi ryhtymine voisi jossakin vaiheessa olla itselleni luonteva valinta.
Parasta mentoroinnissa: Motivointi
Esikuvasi alalla: Nykyisessä työssäni olen saanut paljon oppeja rakennuttamisesta Genpro Solutions Oy:n toimitusjohtajalta, Pirjo Kemppi-Virtaselta. Myös kokeneiden suunnittelijoiden kanssa työskentely on ollut erittäin opettavaista ja innostavaa
Jaakko Töyrylä
Projekti-insinööri Jatke Pirkanmaa Oy
Tulevaisuuden urahaave: Varsinaisia haaveita minulla ei ole, mutta yritetään urheiluhengen mukaisesti olla jokaisena päivänä hieman parempia ja osaavampi kuin edellisenä päivänä. Aika näyttää, mitä ovia tällä menettelyllä avautuu.
Parasta mentoroinnissa: Ryhmätyöskentely
Esikuvasi alalla: Lyhyen työuran aikana on tullut vastaan paljon ihmisiä, joilta ammentaa oppia, joten tähän voisi nimetä useammankin henkilön. Ensimmäiseksi mieleen kuitenkin tulee oman organisaation sisältä Juha Uotila, jonka asiakaslähtöinen toimintatapa on hyvin mielenkiintoista ja opettavaista seurattavaa.
Mika Vaheri
Rakennuttamisen asiantuntija, Boost Brothers Oy
Tulevaisuuden urahaave: Lettukioskin pyörittäminen ja/tai kehityspäällikkönä toimiminen
Parasta mentoroinnissa: Näkökulmat
Esikuvasi alalla: Tuomo Takkinen Boost Brothersilta. Tuomo on kokenut moniosaaja karismaattisella luonteella.
ps. Seuraava RIL-Mentorointi -haku käynnistyy vuoden 2025 loppusuoralla! Jos koet voivasi toimia etenkin mentorin roolissa, voit olla jo nyt yhteydessä Henriikkaan, henriikka.hellstrom@ril.fi
HUOM! RILin Mentorointi-ohjelma on etu varsinaisille jäsenille.
