Mari-Leena Talvitie
Kotoisin Vaasasta
Asun Oulussa kerrostalossa
Perhe aviomies ja kaksi tytärtä
Harrastukset kuntoliikunta, luonnossa liikkuminen ja kulttuuri monipuolisesti
Kirja, jota suosittelen Kirjasuosituksia olisi kymmeniä. Luin tänä kesänä Kantola, Mantsinen, Okoh: Kuin veljet − Totuus Suomen katujengeistä, joka kertoo pääkaupunkiseudun syrjäytettyjen nuorten elämäntarinoita. Koukuttavaa jännitystä tarjoaa Kilpi: Undertaker – dekkarisarja. Lempikirjani on Mello: Havahtuminen. Hyvän merkityksestä mainio teos on Bregman: Hyvän historia.
Urastepit
- Valmistunut vuonna 2010 Oulun yliopistosta ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi
- Työhistoria: 23.1.2025- tiede- ja kulttuuriministeri, v. 2015- kansanedustaja ja ennen tätä mm. useiden kansanedustajien avustajana.
Tammikuussa ministerikautensa aloittanut tiede- ja kulttuuriministeri pyrkii edistämään mahdollisimman monen nuoren mahdollisuuksia saavuttaa korkeakoulupaikka. Hän korostaa joukkuepeliä ja arvostaa diplomi-insinöörin tutkintoaan. Talvitien ministerisalkku koostuu paitsi korkeakoulu- ja tiedepolitiikasta, myös kulttuurista ja taiteesta.
”Olen ollut tulevaisuuden rakentaja jo pitkään”, tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie sanoo.
Hän kertoo halunneensa aina ottaa rohkeasti kantaa yhteisiin asioihin, oppilaskuntatoiminnasta alkaen. Politiikka on ollut elämäntapa jo 20 vuotta, koska se on luonut väylän tulevaisuuden ratkaisuihin vaikuttamiseen.
Myös Oulun yliopistossa suoritetun ympäristötekniikan diplomi-insinöörin tutkinnon merkitys on vuosien varrella vain kasvanut.
”DI-koulutus on luonut valmiuksia ymmärtää kokonaisuuksia. Opinnot ovat antaneet ymmärrystä nähdä yksittäisiä asioita ja teemoja syvemmälle. Ympäristö- ja energia-asiat olivat 2000-luvun alkupuolella eli opintojeni alussa marginaalipolitiikkaa − nyt keskeistä politiikassa”, ministeri summaa.
Korkeakoulutettujen määrä kasvatettava
Omalle vastuualueelleen kuuluvista kokonaisuuksista Talvitie korostaa tieteen osalta korkeakoulupaikkojen mahdollistamista mahdollisimman monelle nuorelle.
Pitkän tähtäimen tavoite on, että Suomessa korkeakoulututkinnon olisi suorittanut vuonna 2030 joka toinen nuori. Vielä vuonna 2023 lukema oli noin 39 prosenttia.
”Osaamistasetta on nostettava: tämä on yksilön etu sekä kansakunnan ja hyvinvoinnin tae.”
Tähän linkittyy yhden korkeakoulussa suoritettavan opiskelupaikan sääntö. Jos eduskunta hyväksyy lain, niin ottaessa korkeakoulupaikan vastaan, on luovuttava aiemmista paikoista. Näin yhä useampi nuori saa paikan korkeakoulussa.
Jos ottaa yhden korkeakoulupaikan vastaan, toista tai kolmatta paikkaa ei saa pitää aktiivisena. Näin yhä useampi nuori saadaan korkeakoulutettua.
”Tavoitteena on valmistella vailla korkeakoulupaikkaa jääneille nuorille opintoseteli, jonka avulla hän voisi opiskella noin vuoden maksutta avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Tulemme myös käynnistämään valmistelun yhdessä korkeakoulukentän kanssa, jotta tulevaisuudessa olisi mahdollistaa suorittaa koko tutkinto avoimessa korkeakoulutuksessa.”
Parhaillaan työstetään Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 -tavoitteita, jonka on tarkoitus olla valmis keväällä 2026.
Osaamisesta pidettävä jatkuvasti huolta
Rakennusalan mahdollinen tulevaisuuden osaajapula voi tässä markkinatilanteessa olla ministerin mukaan hyvä kehittymisen paikka.
”Vahva notkahtaminen alalla on samalla mahdollisuus uudistua ja parantaa prosesseja. Väestön ikärakenteen kehitys menee siihen suuntaan, että osaajista on tulevaisuudessa taatusti iso pula. Hiljaisempi markkina on antanut tilaa kouluttautumiselle sekä uudistumiselle. Toisaalta hyvät ja vastuulliset firmat ovat pitäneet osaajistaan kiinni ja tehneet asiat kenties eri tavalla.”
Alan diplomi-insinöörejä koulutetaan tällä hetkellä neljässä yliopistossa. Ministerin mukaan rakennetun ympäristön alalla on suhteellisen kattava ja laadukas koulutusverkosto niin korkeakoulu- kuin ammattikoulu- puolellakin. Hänen ensimmäisen kansanedustajakautensa päätavoite oli saada Oulun yliopistoon takaisin noin 20 vuotta aiemmin lopetettu rakennustekniikan ohjelma ympäristötekniikan rinnalle. Tämä toteutui vuonna 2017.
”Pohjois-Suomen valtavat investointitarpeet liittyvät moneen teollisuuden alaan, pohjoismaiseen yhteistyöhön ja huoltovarmuuteen. On tärkeää, että osaajaverkosto on kattava myös Tampereen pohjoispuolella.”
Kulttuuri- ja elinkeinoelämän lähennyttävä
Ministerin salkkuun kuuluvat kulttuuri ja taide ovat yhtä lailla Talvitielle tärkeitä ja sydäntä lähellä. Hän sanoo, että elinkeinoelämän ja yritysten olisi hyvä olla nykyäänkin vahvemmin mukana luomassa kulttuurin mahdollisuuksia. Yrittäjäperheen tyttärenä ministeri nostaa esille vanhemmat yritykset sekä entisajan patruunakulttuurin: taidetta tuettiin ostamalla yritysten tiloihin teoksia – yhteistyö eri alojen välillä oli arvostavaa.
”Olen seurannut, kuinka elinkeinoelämä on kiillottanut yhteiskuntavastuuraportointiaan. Se ei ole kuitenkaan yltänyt samalla tavalla taiteen ja kulttuurin puolelle, vaikka tässä yrityksillä olisi yksi keino parantaa sosiaalista vastuutaan.”
Muutenkin hän painottaa verkostoja ja niiden merkitystä. Yksi näistä on RIL.
”Vaikka tehtävät vaihtuvat, järjestö kulkee rinnalla. Asiantuntijajärjestöjä tarvitaan osaamisen esille nostamiseksi, kehittämiseksi ja vaalimiseksi.”
Kolme tukijaani, esikuvaa:
- Esko Kurvinen – Yrittäjä, kansanedustaja ja esihenkilö. Nykyään pappatehtävissä. Kannusti Oulun kaupunginhallituksen pj:ksi, kun olin vanhempainvapaalla. Opetti ja tuki politiikassa.
- Piia-Noora Kauppi – Poliittinen idoli (mm. eurovaalit -99), jolta opin, että ahkeruudella ja osaamisella korvaa nuoruuden. Myöhemmin tukija ja ystävä.
- Susanna-äitini – Entinen ravintola-alan yrittäjä. Kannustava ja luotettava. Tuki ja turva missä tahansa tilanteissa, lastenhoidosta ruokahuoltoon ja politiikan pulssiin.
Kolme nousevaa tähteä:
- Joakim Vigelius – Rohkea ja rakentava, uudistava ja vastuuntuntoinen kansanedustaja, tuore PS:n vpj.
- Olga Oinas-Panumaa – Kaupunginvaltuuston pj ja kansanedustaja. Suomen Arktisten parlamentaarikkojen pj. Pohjoisen lahja Suomen eduskunnalle ja keskustan politiikalle.
- Eemeli Peltonen – Rakentava politiikan moniosaaja, ystävällinen ja yksi hyväkäytöksisimmistä kansanedustajista. Raikas ja vastuullinen järvenpääläinen junailija. (Haastattelu tehtiin elokuun alussa.)
