Mia Roslund

Diplomi-insinööri, 2021, Aalto-yliopisto 2021
Rakennuttamisen asiantuntija, Boost Brothers 

Uskon ratkaisun olevan kolmitahoinen. 
1. Jokaisen pitäisi miettiä, onko omassa toiminnassa viitteitä epäasiallisesta käytöksestä?
2. Jokaisen, joka huomaa syrjintää tai häirintää, pitäisi puuttua tilanteeseen sekä sanoa asiasta epäasiallista toimintaa tekevälle henkilölle suoraan. Mitä herkemmin ja nopeammin asia otetaan puheeksi, sitä vähemmän vahinkoa ehtii tapahtua. On rohkeaa sanoa: ”Ei noin voin toimia.”
3. Työpaikoilla pitäisi olla kulttuuri, jossa epäkohtiin puututaan ripeästi. Jokaisella pitäisi olla tiedossa työpaikan toimintatavat ja prosessit syrjintä- ja häirintätapauksiin puuttumiseen. On tärkeää, että epäasiallisen kohtelun uskaltaa tuoda esille ilman pelkoa ja jälkiseuraamuksia.” 

Toivon, että johtavissa asemissa nähdään ehdottomasti enemmän naisia. Tilanteessa, missä roolimalleja ja esikuvia on vähän, on vaikea nähdä omia mahdollisuuksiaan.” 

”Oletko työilmapiirin pilaaja?”,

diplomi-insinööri Mia Roslund kysyy. 

Mia Roslund valmistui vuonna 2021 diplomi-insinööriksi Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulusta. Noin yhdeksän vuoden työkokemus rakennetun ympäristön alalta harjoitteluaikoineen on osoittanut, että naisen pitää todistella osaamistaan ja puolustaa itseään tehtävästä toiseen.  

”Tuulimyllyjä vastaan on pitänyt taistella paljon. On raskasta, että varsinaisten töiden lisäksi työpöydälle on pitänyt nostaa käyttäytymiseen liittyviä perusasioita. Vieläpä sen lisäksi, että useammin kuin kerran, joku muu, yleensä mies, on ottanut huolella valmistelemastani asiasta kunnian”, suoraksi ja rehelliseksi itseään kuvaileva Roslund sanoo. 

Diplomi-insinööri Roslund oli työmaalla työskennellessään ainoa nainen työmaalla, toinen naisista toimi työmaainsinöörinä. Kokemus oli karu. 

”Ennen aloittamistani yrityksessä oli keskusteltu yhteisesti, ettei minuun saa koskea. Tämä ilmeni kollegoiden puheista ja toimintavoita. Tuntui epämiellyttävältä, että tällainen toimintatapa piti määritellä erikseen. Olin muutenkin koko ajan erikoishuomion kohteena. Osa kollegoista ja työnjohdosta myös totesi, etteivät he tee tytön kanssa töitä.”  

Miehet etenevät naisia helpommin

Tämä kaikki oli jotakin muuta, mihin teekkari Roslund oli miespuolisten opiskelukavereidensa kesken tottunut. Fiilis opinnoissa oli hyvä, ja toisia kunnioittava käyttäytyminen itsestäänselvyys. 

Roslundin vaihtaessa työmaalta pois toisiin tehtäviin, vaikutti tilanne menevän aluksi lupaavampaan suuntaan.  

”Olen kuitenkin usein löytänyt itseni kuin löysästä hirrestä, kun lupaukset milloin mistäkin ovat kuivuneet kasaan. Naisten asema alalla on arveluttanut. Vaikka naisilla on usein yhtä pitkä kokemus ja samat paperit kuin miehillä ja he ovat yhtä hyviä, naisten rooli on useammin koordinaattori ja miesten päällikkö.” 

Roslund kokee, että naisille ei anneta samanlaisia mahdollisuuksia kuin miehille. Hänestä tuntuu, että oma sukupuoli tuntuu ikään kuin olevan este etenemiselle. Hän on huomannut tämän heijastuvan suoraan myös palkkaukseen. Valmistumisen jälkeen hänelle tarjottiin 300 euron palkankorotusta, vaikka samassa asemassa ollut mies oli juuri saanut kolminkertaisen summan. 

”Esihenkilöni vältteli vaikeita keskusteluita. Myös poistumiskeskustelu jäi pitämättä. Yrityksessä oli nimetön ilmoituskanava, mutta pienen yksikön luonteesta johtuen en uskaltanut jättää palautetta paljastumisen ja seurausten pelossa. Oli helpompi lähteä pois.” 

Jatkuvaa todistelua omasta osaamisesta

Roslund on juuri vaihtanut työpaikkaa, hän aloitti rakennuttamisen asiantuntijana Boost Brothersilla. Työnkuvaan kuuluvat vaativat investointi-, infra- ja kalliorakennushankkeet.

”Minusta on ollut ihana huomata Boostilla, kuinka heti ensimmäisenä päivänä käydään läpi, että yhteisen turvallisen työilmapiirin luonti on kaikkien vastuulla eikä epäasiallista kohtelua suvaita.  Boost Brothersilla kaikki työtekijät huomioidaan tasavertaisesti.”

Edellisessä työpaikassaan, Rakennuttajatoimisto HTJ:ssa, Roslund toimi projektipäällikkönä noin viisi vuotta. Kokemus oli pääosin positiivinen.

”Toki projekteissa piti todistaa erikseen, että kuulun tähän projektiin. Minulle myös kommentoitiin työmaalla seksuaalissävytteisesti. Pääsääntöisesti minulla oli kuitenkin mahdollisuus puhua suoraan ja minua arvostettiin.”

Roslund sanoo, että häntä häiritsee aggressiivinen naiseus. Nainen jää työmaalla joko jalkoihin eli ”kiva tyttö pitää pöytäkirjaa” tai sitten nainen saa äänensä kuulumaan pitämällä meteliä.

”Minusta läpänheitto ei ole edes se pahin asia, vaan oman osaamisen jatkuva todisteleminen. Se on raskasta ja kuormittavaa, sillä koskaan ei tavallaan voi olla normaalisti. Miehiä uskotaan helpommin, heidän ei tarvitse todistella olemassaoloaan työroolissaan.”

Mia uskoo, että yleisesti ottaen tilanne alalla paranisi, jos kaikki keskittyisivät yhdessä rehellisesti luomaan kaikille mukavaa työympäristöä.

”Jos kaikki pysähtyisivät miettimään myös omaa käytöstään ja sen vaikutusta toisiin, työilmapiiri paranisi varmasti. Sillä jos et itse halua itseäsi kohdeltavan epäasiallisesti, niin silloin on hyvä miettiä, miksi itse kohtelet muita epäasiallisesti.”