”Jokaisella on oikeus turvalliseen työpaikkaan”, 

diplomi-insinööri Emil Matintupa sanoo. 

”Olen ollut Rambollilla eri tehtävissä noin 18 vuotta. Yrityksen arvomaailma on kohdannut hyvin omani kanssa”, Ramboll Finlandin sektorinjohtaja, Emil Matintupa kertoo. 

Päivätyönsä lisäksi hän on Ramboll-säätiön hallituksen jäsen.  

”Säätiö tekee määrätietoista työtä yhteiskuntamme eteen, tukemalla esimerkiksi tutkimusta sekä tekniikan alojen koulutusta. Lisäksi se lahjoittaa humanitääriseen avustus- ja hyväntekeväisyystyöhön.”  

Ramboll-säätiö tukee parhaillaan esimerkiksi kriisikohteita eri puolilla Afrikkaa, Ukrainassa ja Gazassa. 

”Teemme lisäksi lahjoituksia muun muassa Pakistaniin ja Intiaan, missä pyritään parantamaan nimenomaan naisten ja tyttöjen asemaa”, Matintupa sanoo. 

Hän on pyrkinyt esihenkilövuosiensa aikana huomioimaan monimuotoisuuden mahdollisimman hyvin. Se on myös tutkimusten mukaan sekä liiketalouden että psykologisen turvallisuuden kannalta tärkeää. Turvallisuus koskee kaikkia, sukupuolesta, kansallisuudesta, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta ja muista henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta. 

”Olen rekrytoinut tiimeihini eri kansalaisuuksia, eri koulutustaustaisia henkilöitä ja paljon naisia. Infra-alahan on perinteisesti hyvin miesvaltainen, joten helposti voisi ajatella rekrytoivansa ammattikorkeakoulutaustaisten miehen. Miehiä on infra-alalla arviolta 2/3 ja naisia 1/3, mutta tämäkin muuttuu uusien opiskelijoiden myötä.” 

Johtoryhmiin tarvitaan enemmän naisia

Kun Matintupa tuli alalle, esihenkilöasemassa oli vain hyvin vähän naisia.  

”Nyt alalla on esihenkilöinä huomattavasti enemmän naisia, myös suurimpien hankkeiden vetäjinä. Muutos on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tehtävää on kuitenkin vielä paljon, sillä monissa johtoryhmissä naiset ovat edelleen vähemmistössä.” 

Myös palkkatasa-arvo on tärkeä osa samanvertaista organisaatiota. Matintuvan mukaan esimerkiksi Rambollilla seurataan palkkataulukon avulla jokaisen henkilön palkkoja. Niitä ristiin tarkastellaan muun muassa työsuorituksen, vaatimustason ja kokemusvuosien kautta.  

”Tämän myötä mahdolliseen epätasa-arvoiseen palkkaukseen puuttuminen helpottuu.” 

Naisten epäasiallisesta kohtelusta Matintupa on alalla ja myös laajemmin pahoillaan. Hän myöntää, että epäkohtia on ollut omassakin yrityksessä. 

”Maailma on onneksi muuttunut valtavasti Me too -liikkeen myötä.”  

Matintupa kannustaa kaikkia miehiä tarkastelemaan asenteitaan.  

”Rohkaisen miehiä kantamaan vastuuta. Alallamme on vieläkin epäkohtia, mutta nyt niistä onneksi puhutaan ja niihin puututaan. Toisena ääripäänä pitää tietenkin muistaa, että äärimmäisyyksiin ei kannata mennä eli esimerkiksi ystäviä saa edelleen halata.” 

Hyvinvoinnilla suuri vaikutus liiketoimintaan

Matintupa sanoo, että jos epäasiallista käyttäytymistä ilmenee työpaikalla, siihen pitää puuttua heti rohkeasti.  

”Jos mautonta läpällä heittoa kuuluu esimerkiksi kahvipöydässä, on äärimmäisen tärkeää käydä keskustelu siitä, että mikä on sopivaa käytöstä. Esihenkilöiden on tärkeä toimia esimerkkeinä, eikä kenestäkään saa puhua alentavasti tai halveksuvasti. Olen itsekin joutunut urani varrella pyytämään anteeksi joko itseni tai toisen puolesta, kun emme ole puuttuneet epäasialliseen käytökseen heti.” 

Matintupa painottaa, että jokaisen pitää voida työelämässä hyvin. 

”Se tarkoittaa myös sitä, että jokaiselle pitää löytyä oma rooli organisaatiossa. Se on esihenkilön tehtävä, sillä tämän pitää löytää tiimiläistensä vahvuudet. Myös yhteenkuuluvuuden tunne on äärimmäisen tärkeää. Jokaisella pitää olla tunne, että kuuluu johonkin.”  

Yritysten menestymiseen Matintuvalta löytyy selkeä resepti: ”Kun ihmiset voivat hyvin, liiketoimintakin voi hyvin.”