Arkkitehtuurin, muotoilun, taiteen ja suunnittelun näkökulmat (ns. ARTS-paneeli) ovat nyt olleet viisi kertaa mukana RILin ROTI-raportissa. Tehtävä on ollut kiinnostava ja tuntunut tärkeältä, mutta hakenut myös uomaansa arvioinnin rakenteessa. ARTS-paneelissa on ollut kyse pohjimmiltaan arvoihin liittyvistä tavoitteista ja asenteista. Ratkaistavana haasteena on yhteisen sanoituksen ja mittariston luonne.
Tämän vuoden raportissa painotettiin laadun ja eri ammattiryhmien yhteistyön näkökulmia. Taustalla on käyttäjäkokemusten huomiointi osana suunnittelua ja se, miten erilaiset muuntojoustavuuteen ja monikäyttöisyyteen liittyvät haasteet tunnistetaan. Lisäksi alueellisen kehityksen eriarvoistuminen nähtiin erityisenä seurattavana teemana.
Arviointityössä jäi erityisesti askarruttamaan, miten taide ja taiteilijoiden erityinen osaaminen pystytään aidosti kytkemään rakennetun omaisuuden tilan arviointitapaan. Olemme jo varsin pitkään voineet seurata hyvää nousukautta liittyen taiteen kytkemiseen rakentamiseen, ja taiteen prosenttiperiaate on ollut voimissaan. Oleellista on, miten taide osana rakentamista on ollut hyvässä liikkeessä sekä isoissa että pienissä kaupungeissa ympäri Suomen.
Taide keskiöön
Taide rakentamisessa ei ole ollut vain kasvukeskusten asia, etenkin hyvinvointikiinteistöissä ja sairaalarakentamisessa taiteen merkitys on jo laajalti tunnistettu. Julkisen talouden haasteet ovat kuitenkin varjostamassa hyvää kehitystä ja korjausvelkaan liittyvä pohdinta pitäisi ulottaa myös rakennetun ympäristön taiteeseen.
Paljon muutakin pitäisi pystyä sisällyttämään keskusteluun taiteen suhteesta rakennetun omaisuuden tilaan. Olkoot tässä esimerkkinä käyttötarkoituksen muutokset ja tilojen joustavuus.
Eri puolilta Suomea löytyy kiinnostavia esimerkkejä siitä, miten kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutokset koskevat uudenlaisten taidetilojen rakentamista ja samalla kaupunkikehittämistä. Osa muutoksista koskee tilojen pitkäaikaista käyttöä taiteen tiloina: jo tunnettuina esimerkkeinä Turun Logomo, Porvoon Taidetehdas, Kuvataideakatemian tilat Sörnäisissä ja vaikkapa Tampereen Tavara-asema.
Taiteen käyttötarkoitukset ja aluekehittäminen löytävät yhä useammin yhteiset tavoitteet. Turussa vanhan Rettigin tupakkatehtaan muuntautuminen Taiteen taloksi on herättänyt kansainvälistäkin huomiota.
Esimerkillisiä toimintamalleja kaupungeissa
Helsingin kaupunki on ottanut käyttöön uusia toimintatapoja. Kaupunkiympäristön sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialat edistävät yhdessä tilojen väliaikaista käyttöä taiteen tiloina. Avoimen tilatarvekyselyn avulla etsitään aktiivisesti niin muuntojoustavia kuin uusiin käyttötarkoituksiin sopivia kiinteistöjä.
Oleellista on ollut välittäjäosaaminen, jossa kiinteistöjen ylläpitäjien ja taideyhteisöjen yhteiset tarpeet osataan tunnistaa. Malleina ovat olleet eräät eurooppalaiset kulttuurihubit, joissa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä on tuotu elinvoimaisia kulttuurikeskittymiä kaupunkikeskustoihin.
Tampereella ja Turussa on muutaman vuoden ajan ollut käytössä taiteen välitilojen malli, jossa tyhjillään olevia keskustakiinteistöjä on voitu ottaa taiteen tekemisen tai esittämisen erikestoiseen käyttöön taideyhteisöjen ja kaupunkikehittämisyksikköjen yhteistyöllä. Tästä mallista on kiinnostuttu myös muualla Suomessa.
ROTI-raportissa pohdittiin erityisesti hyvinvointikiinteistöjen uusia käyttötapoja. Myös siellä on taiteelle paljon vielä tunnistamattomia mahdollisuuksia. Tilojen muuntojoustavuus on tunnistettava aiempaa paremmin osana kiinteistöjen elinkaarta, ja taiteen tilat tuovat aina luontevan yhteyden kaupunkilaisiin ja kaupunkikehittämiseen.
ROTI 2025 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Seuraa meitä verkossa! www.roti.fi
www.roti.fi/blogit
Kuva: Sami Perttilä
Henri Terho
ROTI 2025, ARTS-paneelin puheenjohtaja
Taiteen tukemisen päällikkö, Taiteen edistämiskeskus