Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2025 -raportissa on jälleen tutkittu, missä tilassa 83% kansallisesta varallisuudestamme nykyisin on. Raportti jakautuu viiteen eri paneeliin: Rakennuksiin, liikenneverkkoihin, koulutukseen ja kehitykseen sekä arkkitehtuuriin, suunnitteluun, muotoiluun ja taiteeseen.
Uudistuksena raportissa on lisätietoja hyvinvointikiinteistöjen tilanteesta ja suosituksia niiden käytön varmistamiseksi jatkossa. Merkittävä osa kuntien omistamista kiinteistöistä siirtyi uudelle käyttäjälle vuoden 2025 alussa. Kiinteistöjä käyttävät ihmiset ovat samoja kuin ennenkin, mutta toimijat eli hyvinvointialueet uusia. Omistajuus ei tässä prosessissa siirtynyt, ja kunnista tuli tahtomattaankin laajamittaisesti vuokranantajia tai paremminkin kiinteistösijoittajia.
Etsikkoaika on lyhyt, ja ensimmäisten vuokrasopimusten loppu lähestyy kuluvan vuoden joulukuussa. Meidän täytyy nyt muuttaa vanhoja toimintamalleja, jotta kansallisvarallisuus, kuten kiinteistöt, eivät jää tarpeettomiksi ja pahimmillaan arvoltaan negatiivisiksi.
Rakennusten kokonaisuuden osalta kehitys on toistaiseksi ollut vakaata, vaikka etenkin asuntorakentamisen määrä on pudonnut merkittävästi. Eri toimialojen välillä on suuria vaihteluita uudistuotannon, ja myös nykyisen kiinteistökannan kuntotason kehityksen osalta.
Liikenneväylillä joudumme keskittymään yhä enemmän ja enemmän vilkkaimpien teiden kuntotason ylläpitoon. Arvoasteikoltaan vähäisempien teiden kuntotaso on heikentynyt. Liikenneverkot täytyy pitää käyttötarkoitustaan vastaavassa tilassa. Suurien kaupunkien raideverkot ovat positiivinen ilon pilkahdus muuten mollivoittoisessa raportissa.
Yhdyskuntatekniikan osalta tilanne on vieläkin pahempi kuin kiinteistöjen. Poissa silmistä on valitettavasti yleensä myös poissa mielestä. Milloin olet viimeksi kuullut kunnallisessa päätöksenteossa puhuttavan vanhan yhdyskuntatekniikan tai liikenneväylien kuntotasosta tai uusiutumissyklistä? Putkien ennakoimattomat vauriot ovat lisääntyneet, eikä trendi toistaiseksi ole laskusuunnassa.
Siirtyminen pois esimerkiksi polttamiseen perustuvista lämmitysmuodoista muodostaa osaltaan haasteita sähköverkoille. Myös energiatuotannon hajaantuminen vaatii muutosta. Pelkästään kantaverkkoon ollaan kymmenessä vuodessa investoimassa neljä miljardia euroa.
Koulutuksen osalta sisällöt ja menetelmät ovat varsin hyvin pysyneet ajan tasalla. Monimuotoinen opiskelu on yleistä, mutta tarve läsnäoloon varsinkin nuorempien tai erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohdalla on säilynyt. Potentiaalisten opiskelijoiden määrä on laskussa. Samaan aikaan monilla opiskelijoilla on haasteita motivaatiossa. Erot opiskelijoiden välillä kasvavat edelleen.
Kehitystoiminnan resurssit ja rahoitus ovat entistä vähäisempiä. Yhä suurempi osuus hankitaan erillisprojektien kautta. Yksittäisten innovaatioita on, kuten myös useita kehitysaihioita. Potentiaalia siis on.
Arkkitehtuurin ja suunnittelun osalta siirtyminen digitaalisuuteen on käynnissä. Valmiudet tietomallien käyttöön vaihtelevat vielä suuresti suunnittelualan mukaan. Rakennetun ympäristön muotoilun ja taiteen kehitys on ollut negatiivista. Palveluita ei käytetä samaan tapaan kuin aikaisemmin. Palveluita tarjoavien yrityksien määrä onkin laskenut viime aikoina. Potentiaalia kasvulle ja laadun parantamiselle on, kunhan asiantuntijat saadaan pidettyä alalla suhdanteen kääntymiseen asti.
ROTI 2025 -raportissa on jälleen 15 erilaista toimenpide-ehdotusta, joiden avulla rakennetun ympäristön tilaa saadaan parannettua.
ROTI 2025 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Seuraa meitä verkossa! www.roti.fi www.roti.fi/blogit
