Liikenneverkot ovat yhteiskunnan toimivuuden perusta. Niiden varassa toimivien liikennepalvelujen täytyy vastata liikennetarpeisiin kansainvälisellä, valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Muuttuvassa toimintaympäristössä liikenneverkkojenkin pitää olla muuntojoustavia.
Liikenneverkkojen käyttötarkoitukset ovat moninaiset. Keskeisiä ovat väestön liikkumistarpeet sekä vienti, tuonti ja kotimarkkinat. Elinkeinoelämän toimitusketjut muodostuvat muun muassa alkutuotannon, teollisuuden, kaupan ja rakentamisen tarpeista.
Julkiset ja yksityiset palvelut ovat monipuolinen joukko liikenneverkkojen käyttäjiä. Suomen huoltovarmuus ja kansallinen turvallisuus ovat nousseet viime aikoina yhä tärkeämmiksi teemoiksi. Liikenneverkkojen käyttötarkoituksiin on tullut huomattava lisä normaalien käyttötarkoitusten lisäksi.
Tieverkko muodostuu valtion pääteistä, alemmasta tieverkosta ja yksityisteistä sekä katuverkosta. Rataverkko ja vesiväylät muodostavat omanlaisensa liikenneverkot. Satamat, lentokentät, terminaalit ja muut logistiset keskukset ovat ratkaisevan tärkeitä eri liikennemuotojen solmupisteinä.
Tie- ja rataverkon korjausvelka on yhteensä noin neljä miljardia euroa, josta merkittävä osa osuu paljon liikennöidyille väylille. Korjausvelka kertoo, ettei näitä liikenneverkkoja ole pidetty käyttötarkoitustaan vastaavassa tilassa.
Liikennejärjestelmien tutkimukseen ja kehitykseen panostettava
Liikennejärjestelmät ovat paitsi yhteiskunnan toimivuuden, myös Suomen kilpailukyvyn perusta. Suomen tavara- ja palveluviennin arvo on yli 110 mrd € vuodessa. Vientiteollisuus ja kauppa tarvitsevat tuontia. Liikenneverkkojen täytyy mahdollistaa liikenne, joka on turvallista, taloudellista, tehokasta ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavaa.
Teknologia kehittyy jatkuvasti. Esimerkkeinä tekoäly, digitalisaatio, energia- ja materiaaliteknologia, ajoneuvo- ja työkoneteknologia sekä ympäristöteknologia. Liikenteen sekä liikenneverkkojen käytön ja kunnossapidon toimintamalleja ja teknologiaa täytyy synkronoida toisiinsa jatkuvasti. Vanhoja toimintamalleja ei oikopäätä kannata kuorruttaa uudella teknologialla. Uutta teknologiaa käyttöön otettaessa on syytä pohtia myös toimintamallin uudistamisen tarvetta.
Liikenne- ja infra-alalla tarvitaan järjestelmätason tutkimusta ja kehitystä. Sen lisäksi tarvitaan tutkimusta ja kehitystä liikenneverkkojen suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Näin tavoitellaan liikennejärjestelmiä, jotka palvelevat tulevaisuudessa parhaalla tavalla kysyntää, ovat resurssitehokkaasti toimivia sekä muuntojoustavia. Tutkimustieto on välttämätöntä näiden päämäärien edistämisessä.
Mistä rahaa lisäarvoa tuottavien hankkeiden vauhdittamiseen?
On aina syytä pohtia, mitkä hankkeet ovat lisäarvoa tuottavia. Mitään lisäarvoa tuottamatonta ei edes kannata suunnitella. Esimerkki lisäarvosta on kansallisen turvallisuuden vahvistaminen. Tätä tavoitetta palveleviin infrahankkeisiin on haettavissa EU:n military mobility -rahoitusta.
Eurooppalainen raideleveys Perämeren kaarelta Suomeen toisi lisäarvona huoltovarmuuden parantumisen ja avaisi teollisuudelle suoran rautatiekuljetuskäytävän Ruotsiin ja edelleen Keski-Eurooppaan.
Kytkentä Ruotsiin ja sitä kautta läntisen Euroopan rataverkkoon on myös selvästi EU-rahoitukselle sovelias kohde. EU:n idea Euroopan pääkaupungit yhdistävästä rataverkosta on kaukainen visio, mutta sen lisäarvona on Suomen tiiviimpi kytkeytyminen länteen. Tämäkin visio on EU-rahoituksen aluetta.
Keskeistä on suurten hankkeiden vauhdittaminen muulla kuin valtion niukalla budjettirahoituksella. Suomessa pitäisi olla Ruotsin tapaan valmiina suunnitelmia lisäarvoa tuottavista hankkeista, jotta voidaan hakea EU-rahoitusta.
Yksityisillä markkinoilla on runsaasti rahaa liikkeellä, mutta miten saada yksityiset rahoittajat kiinnostumaan infrahankkeista? Muun muassa vakuutusyhtiöt ovat osoittaneet kiinnostusta pitkäaikaisista varmoista sijoituksista liikenneinfraan.
Yksityisen rahoituksen avulla vauhditetut hankkeet aiheuttavat myöhemmin valtiolle vuosikustannuksia, mutta etuna on hankkeiden nopeampi toteutettavuus.
ROTI 2025 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Seuraa meitä verkossa! www.roti.fi
www.roti.fi/blogit
Jorma Mäntynen
ROTI 2025, Liikenneverkot-paneelin puheenjohtaja
Destia, johtaja, professori