ROTI-paneelissa puhuttiin jälleen laadusta. Kaikenlainen kertakäyttöisyys, kuten käyttökelpoisten rakennusten purkaminen tai materiaalien ja muiden resurssien tuhlaus, alkaa olla kiinteistö- ja rakennusalalla vastuutonta, suorastaan noloa! Nyt vaaditaan vastuullisuutta ja elinkaarilaatua.
Arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun keinoin määritellään lähiympäristön ja arjen puitteet. Rakennettuun ympäristöön liittyvät päätökset tehdään pääosin kunnissa. Kunnat ovatkin merkittäviä arkkitehtisuunnittelun tilaajia.
EU:n hankintadirektiivi suosittelee painottamaan laatua hinnan sijaan asiantuntijapalveluiden, kuten arkkitehtisuunnittelun, hankinnassa, mutta miksi tämä Suomessa ei toteudu?
Vertaisarviointi on reilu tapa arvioida arkkitehtuurin laatua
Suomen Arkkitehtiliiton, Arkkitehtitoimistojen liiton ja Suomen maisema-arkkitehtiliiton puolivuosittain toteuttaman suhdannekyselyn mukaan arkkitehtitoimistojen luottamus tulevaan on heikentynyt nopeasti. Huolta herättävät erityisesti julkisten hankintakäytäntöjen epäkohdat: referenssivaatimukset ovat määrällisesti ja ajallisesti kohtuuttomia, laadun arviointi on näennäistä ja hintakilpailu epätervettä.
Arkkitehtisuunnittelussa tarvitaan teknisen ja taloudellisen osaamisen lisäksi rakennustaiteellista näkemystä ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Rakennustaiteellisen laadun arviointi sivuutetaan usein, koska se koetaan vaikeaksi.
Vertaisarviointi on hyväksi havaittu tapa arvioida taiteellista laatua. Tämä pätee myös arkkitehtuurin arviointiin: ryhmä asiantuntijoita ennakkoarvioi tarjoajan ja tarjousten edellytyksiä toteuttaa kohteen suunnittelulle asetetut tavoitteet. Muutama perusteellisesti arvioitu referenssi riittää vertaisarviointiin, lukumäärä ei korvaa laatua. Onnistuneessa hankinnassa tarjoajan henkilöreferenssit huomioidaan riittävä pitkältä, esimerkiksi kymmenen vuoden ajalta. Arkkitehdin osaaminen, kokemus ja muodollinen pätevyys karttuvat vuosien mittaan eivätkä hetkessä vanhene.
Alan uudistumisen kannalta on tärkeää, että aito laatuvertailu luo mahdollisuuksia myös pienille arkkitehtitoimistoille. Valtaosa suomalaisista arkkitehtitoimistoista on kooltaan edelleen pieniä, muutaman hengen yrityksiä. Myös eurooppalaisista arkkitehtitoimistoista yli 90 prosenttia on korkeintaan viiden hengen yrityksiä.
Tilaajilla on velvollisuus varmistaa, että kaikissa julkisissa arkkitehtuurihankinnoissa toteutuu aito laatuvertailu sekä ilmoitettu hinta-laatu-suhde. Arkkitehtisuunnittelutarjousten teknisen, taloudellisen ja taiteellisen kokonaisuuden arviointi vaatii kuitenkin tilaajalta arkkitehtuurin tuntemusta. Kunnissa ja valtiolla työskentelee yhä vähemmän arkkitehteja, joten arviointiryhmiä voi olla vaikea saada koottua. Voisivatko kunnat tehdä yhteistyötä vertaisarvioinnissa? Vai olisiko tässä saumaa puolueettomalle konsultille?
Onneksi suomalainen, lähes 150-vuotias ja kansainvälisestikin arvostettu arkkitehtuurikilpailujärjestelmä ylläpitää arkkitehtuurin vertaisarviointitaitoa. Kartutamme ja ylläpidämme julkisin varoin “arkkitehtuurin kansallisgalleriaa”, joka levittäytyy kaupunkeihin ja kyliin, pitkin poikin Suomea.
On aika arvioida kriittisesti arkkitehtuurialan “kokoelmapolitiikkaa”. Miltä nykyiset hankintakäytännöt näyttävät elinkaarilaadun ja vastuullisuuden näkökulmasta?
ROTI 2025 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Seuraa meitä verkossa! www.roti.fi www.roti.fi/blogit
Kuva: Katja Tähjä
Arja Lukin
Pääsihteeri, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry
ROTI 2025 Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide -paneelin jäsen