Julkisen ympäristön kehittämiseen kohdistuu yhä enemmän odotuksia. Ilmastonmuutos, energiamurros ja käyttäjien muuttuvat tarpeet haastavat meitä suunnittelemaan ja rakentamaan kokonaisvaltaisemmin.
Luonnon ja ihmismaailman erottelua pyritään hälventämään globaalisti. Kehitys on paikoin hyvinkin nopeaa, paikoin se odottelee vielä käynnistymistään. On kiinnostava seurata, millaiset mahdollisuudet ja raamit eri maissa ja kaupungeissa luodaan viihtyisien ja kestävien elin- ja asuinympäristöjen toteuttamiseksi.
Kun tahtona on infrarakentamisen ympäristöystävällisyys, kaupunkitilan viihtyisyys sekä asukkaiden ja toimijoiden tarpeita palveleva kaupunki, pitää pöllyttää alan vahvoja perinteitä ja vakiintuneita toimintatapoja. Onko niitä hidas muuttaa? Mikä innostaa onnistumaan? Tarvitaanko jopa uusi sukupolvi tekemään asiat uudella tavalla vai toimimmeko me jo itse ajan hengessä?
Uudet lait, yliopistojen kehitystyö ja esimerkilliset projektit vauhdittavat kestävää muutosta
Ympäristöministeriössä on käynnissä kiertotalouslain uudistus ja julkisten hankintojen ekologisten kriteerien määrittäminen. Kiertotalouden Green Deal -sopimus kannustaa muun muassa konkreettisiin tekoihin työmaiden koneiden aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.
Lisää tietoa ja suunnittelun apukeinoja tuottaa vuonna 2025 valmistuva ”ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa” -hanke. Hankkeessa kehitetään alueellinen viherkerroin -työkalu ekosysteemipalveluiden sekä luonnon monimuotoisuuden määrän ja laadun arviointiin. Työkalun tavoitteena on asettaa viherrakenteen säilyttäminen ja kehittäminen etusijalle maankäytön suunnittelussa.
Infra-alliansseille on haettu ympäristösertifikaatteja. Otammeko niiden sisältämät vaatimukset ylhäältä tulevina määräyksinä, vai kannustimena saavuttaa tai jopa ylittää kestävyydelle asetetut tavoitteet? Sertifikaatin kriteeristö voi parhaimmillaan palvella projektin arkea ja ohjata konkreettisesti suunnittelua ja rakentamista.
Itse todistin tätä Kalasataman raitiotien allianssissa, jossa hiilijalanjälki, materiaalien elinkaari sekä runsas ja monipuolinen kaupunkivihreä olivat hankkeen ohjaavia tekijöitä. Oli palkitsevaa olla mukana projektissa alusta loppuun ja nähdä mikä vaikutus yhteisellä sitoutumisella on kestävän ympäristön rakentamiselle.
Miten suunnittelisit positiivisen kaupunkikokemuksen?
Raidelinja tai katu ei ole pelkästään liikenneväylä tai toimiva infrastruktuuri, vaan myös sosiaalisen vuorovaikutuksen alusta, osa elävää ekosysteemiä sekä viihtyisäksi koettu matka.
Kalasataman raitiotieallianssissa pohdimme raameja käsitellä kaupunkikuvaa, viherympäristöä ja kaupungin käyttökokemusta kokonaisuutena. Innostunut ryhmämme perehtyi alan kirjallisuuteen ja tutustui esimerkkeihin eri puolilta maailmaa. Ideoimme yhdessä ja kehitimme ajatuksia eteenpäin konkreettisiksi suunnitteluratkaisuiksi. Työn pohjalta sovimme linjaukset kestävästä kaupunkivihreästä ja erityyppisten kaupunkitilojen kaupunkikuvasta.
Valmiille ratikkalinjalle toteutettiin kokonaisuus, jossa tapahtuu paljon: on monilajisia, kerroksellisia viheralueita, valaistuja köynnöspylväitä ja erikoiskiveyksiä sekä paikkoja istuskeluun ja luonnosta nauttimiseen. Alueen olemassa oleva kasvilajisto jatkuu katualueilla, ja kasvivalinnoilla houkutellaan monia eliöitä. Nyt työn valmistuttua on aika seurata luonnon monimuotoisuuden ja ratkaisujen elinkaaren tuloksia ja kuulla palautetta alueen asukkailta. Seurantatutkimuksista saamme arvokasta tietoa tuleviin hankkeisiin.
Mahdollistatko tai toteutatko sinä kestävämpää ja viihtyisämpää kaupunkia?
Lue lisää aiheesta esimerkiksi näistä kunnianhimoisista projekteista:
- Kestävä Helsinki
- Barcelona superblocks
- Pariisiin ilmastosuunnitelma 2024 – 2030
ROTI 2025 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Seuraa meitä verkossa! www.roti.fi www.roti.fi/blogit
Kuva: Iiro Rautiainen
Pia Salmi
ROTI 2025 Liikenneverkot-paneelin jäsen
kaupunkimuotoilujohtaja, Liikenne ja Infra, WSP Finland