Sähkö, lämpö ja vesi ovat itsestäänselvyyksiä, joiden oletamme olevan aina tarjolla ja joiden olemassaolon huomaamme niiden puuttuessa tai maksaessamme laskua. Niiden puuttuessa huomaamme niiden tärkeyden ja ainakin niinä hetkinä olisimme valmiita maksamaan enemmänkin yhdyskuntatekniikan luotettavuudesta.
Vastaavasti vastaanottaessamme ilmoitusta maksujen korottamisesta koemme, että joku rahastaa perusteettomasti monopolitoiminnalla.
ROTI 2025-raportissa yhdyskuntatekniikan osuudessa sekä vesihuollon että sähköverkkojen omaisuuden tilan nuolet osoittavat alaspäin. Tilanne on huolestuttava, koska puhumme kriittisestä infrastruktuurista. Vesihuollon korjausvelka kasvaa ja sähköverkkojen kapasiteetti jarruttaa energiamurroksen etenemistä.
Kasvavan investointi- ja kunnossapitotarpeen ohella on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa tarpeen lisätä panostuksia myös kriittisen infrastruktuurin turvallisuuteen. Panostukset maksavat ja se on meidän maksajien hyväksyttävä. Toisaalta maksajien tulee kokea, että yhdyskuntatekniikkaan aidosti panostetaan eikä kohoavia hintoja käytetä piiloverotukseen eikä pääomasijoittajien kohtuuttomiin tuottoihin. Tässä on vielä tekemistä sekä aitoina toimenpiteinä että viestinnässä.
Sähköverkko on energiamurroksen mahdollistaja
Sähköverkon toimitusvarmuuteen on panostettu merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Panostusten taustalla on sähkömarkkinalain vaatimukset ja investointeihin kannustava hinnoittelun valvonta. Panostusten tuloksena toimitusvarmuus on parantunut, mutta samalla verkkopalvelumaksut ovat nousseet tuntuvasti ja aiheuttaneet vastareaktion: toimitusvarmuusvaatimusten täyttämisen tavoiteaikataulua on myöhennetty ja hinnoittelun valvontaa muutettu vähemmän investointeihin kannustavaksi.
Sähköverkon investoinnit ovat kohdistuneet suurelta osin toimitusvarmuuden parantamiseen käytännössä maaseutuverkkoja kaapeloimalla. Kantaverkon tasolla investointeja on tehty myös kasvavan tuulivoimatuotannon vaatiman kapasiteetin kasvattamiseksi.
Kulutuspuolella on meneillään nopea siirtymä polttoon perustuvasta yhdistetystä sähkön ja lämmön tuotannosta sähköiseen lämmitykseen – teollisen mittakaavan lämpöpumppuihin ja erityisesti sähkökattiloihin. Lisäkuorma on osaltaan vaikuttanut siihen, että sähköverkon kapasiteetti rajoittaa investointeja sähköistyviin teollisuusprosesseihin eli vetytalouteen.
Sähköverkko on energiamurroksen mahdollistaja, joten siihen on panostettava. Tulisi luoda kannusteita kapasiteetin kasvattamiseen, sujuvoittaa lupaprosesseja investointien toteutusten nopeuttamiseksi ja etsiä joustojen kautta ratkaisuja, joilla tuotanto- ja kulutusinvestoinnit voisivat edetä sen sijaan, että odottaisivat sähköverkkoinvestointien valmistumista.
Vesihuollon korjausvelka on maksettava
Vesihuollossa korjausvelka kasvaa ja näköpiirissä on toimitusvarmuuden heikkeneminen, ellei määrätietoisesti paranneta tilannetta. Muutos vaatii ammattimaista johtamista ja valmiutta korottaa vesimaksuja, jotta investointeja voidaan vauhdittaa ja kunnossapitoon panostaa. Kunnallinen omistajuus ei näytä olevan valmis tämän tavoitteen toteuttamiseen nykyisessä toimintaympäristössä.
Olisikin hyvä miettiä pitäisikö kehitystä vauhdittaa jopa lainsäädännön keinoin tai luoda sähköverkon tavoin kannusteita investoinneille.
Vaihtoehtona on toki sekin, että kahden vuoden päästä ROTI-raportissa todetaan jälleen kerran, että korjausvelka on kasvanut ja pitäisi jotenkin saada muutos tilanteeseen. Ehkäpä vesihuoltolain uudistus parantaa tilannetta, vaikkakaan kunta ei omistajana näytä olevan kovin hyvä huolehtimaan investoinneista ja kunnossapidosta.
ROTI 2025 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Seuraa meitä verkossa! www.roti.fi
www.roti.fi/blogit
Pekka Verho
ROTI 2025, Yhdyskuntatekniikka-paneelin puheenjohtaja
Tampereen Yliopisto, dekaani, Rakennetun ympäristön tiedekunta