Vihreä infrastruktuuri on investointi tulevaisuuteen
Kun katson suomalaista rakennettua ympäristöä ja viheralueita, näen kaksi todellisuutta. Yhtäältä meillä on asiantuntijoiden tuottama tilannekuva – kuten ROTI 2025 -raportti – joka korostaa kasvavaa korjausvelkaa, rapistuvaa infrastruktuuria ja energiatehokkuuden vaatimuksia.
Toisaalta elämme arkea, jossa viheralueiden ja luontopohjaisten ratkaisujen merkitys hyvinvoinnin, terveyden ja yhteisöllisyyden lähteinä on ymmärretty entistä syvemmin. Näiden näkökulmien yhdistäminen on välttämätöntä, jos haluamme tehdä päätöksiä, jotka kestävät niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin.
ROTI 2025 osoittaa selvästi, mitä olemme tehneet – ja mitä olemme jättäneet tekemättä. Korjausten lykkääminen kasvattaa kustannuksia ja rapauttaa rakenteiden kestävyyttä. Samalla viheralueet tarjoavat ratkaisuja, joita ei tulisi nähdä pelkkinä kuluerinä, vaan osana kestävää infrastruktuuria.
On todella syytä muistaa, että viheralueet toimivat hiilinieluina, viilentävät kaupunkeja ja parantavat ilmanlaatua. Lähiluonto kannustaa liikkumaan, vähentää stressiä ja luo tiloja sosiaaliselle vuorovaikutukselle – asioita, jotka näkyvät konkreettisesti ihmisten terveydessä ja hyvinvoinnissa.
Kuntien ja kaupunkien päätöksenteossa nämä hyödyt tulisi tunnistaa yhtä painaviksi kuin tieverkon kunto tai rakennusten energiatehokkuus. Viheralueiden vaikutukset ulottuvat arjesta terveysmenoihin ja asuinalueiden vetovoimaan. Vehreä ympäristö on investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti – aivan kuten viisaasti suunnitellut infrainvestoinnit.
Samalla vihreä infrastruktuuri tarjoaa mahdollisuuden integroida luonnon prosessit osaksi teknisiä ratkaisuja. Luontopohjaiset ratkaisut voivat hallita hulevesiä yhdessä putkistojen kanssa, lieventää lämpösaarekkeita puuston ja viherverkoston avulla, suojata tuulilta kaavoituksen ja kasvillisuuden yhteisvaikutuksella, sekä parantaa ilmanlaatua liikennesuunnittelun ja katupuiden yhteistyönä.
Kasvillisuus ja kiertotalousratkaisut tukevat myös hiilineutraaliustavoitteita toimimalla hiilinieluina ja vähentämällä päästöjä. Näin vihreä infra ei ole erillinen lisä, vaan olennainen osa kestävää teknistä järjestelmää.
Esimerkkejä löytyy jo ympäri Suomen: Jyväskylässä Puutarhakadun viherratkaisut hallitsevat hulevesiä ja vähentävät tulvariskiä. Kuopiossa puistoihin lisätään monimuotoisuutta, mikä rikastaa kaupunkiluontoa ja tukee pölyttäjiä. Lahdessa Launeen Keskuspuisto houkuttelee liikkumaan ja virkistäytymään aivan asuinalueiden lähellä. Tampereella taas Puistosilta Näsin yhdistää puistoja ja asuinalueita, tuoden kaupunkikuvaan sekä elämystä että saavutettavuutta.
Päätöksenteon ydintehtävä on yhdistää tekninen asiantuntijuus ja inhimillinen arvopohja. Tarvitsemme strategiaa, joka kantaa yli vaalikausien: kunnossa oleva rakennettu ympäristö ja vahva viherverkosto kulkevat käsi kädessä.
Jos seuraava hallitusohjelma tunnustaa tämän kokonaisuuden, voimme rakentaa elinympäristön, joka turvaa sekä rakenteellisen kestävyyden että ihmisten hyvinvoinnin tavalla, joka tuo kunnille ja alueille myös säästöjä.
ROTI 2025 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Seuraa meitä verkossa! www.roti.fiwww.roti.fi/blogit
Kuva: Tero Takalo-Eskola
Taavi Forssell
toiminnanjohtaja, Viherympäristöliitto
ROTI 2025 -hankkeen Koulutus- ja kehitys -paneelin panelisti