Henkilöjutut

Varapuheenjohtaja Mikko Inkala: "All win or all lose!”

Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Katri Lehtola

 

RILin toiseksi varapuheenjohtajaksi kolmivuotiskaudelle 2019–2021 valittiin Pöyryn infrasuunnittelun johtaja Mikko Inkala. Hän nostaa kautensa tärkeimmiksi teemoiksi alan houkuttelevuuden noston nuorten silmissä, yhteistoiminallisten projektikäytäntöjen ja -mallien kehittämisen sekä rakennetun omaisuuden kunnosta huolehtimisen.

”Taistelu nuorista sieluista on kovaa”, RILin tuore varapuheenjohtaja Mikko Inkala sanoo. Tällä hän tarkoittaa kiinteistö- ja rakentamisalan houkuttelevuutta yläaste- ja lukioikäisten silmissä. Sen parantamiseen on laitettava entistä enemmän paukkuja ja tähän Inkala pyrkii RILin toisena varapuheenjohtajana vaikuttamaan. Parhaita kykyjä on saatava alalle enemmän!

Osaajapula näkyy hänen päivittäisessä työssään Pöyryn infraliiketoiminnan johtajana.

”Esimerkiksi palkattavista nuorista rakennesuunnittelijoista enemmistö on jo ulkomaisia, vaikka projekteissamme projektikieli on useimmiten edelleen suomi. Rakennesuunnittelijoita tulisikin kouluttaa Suomessa selvästi enemmän.”

RIL tekee nyt yhteistyötä asiassa alan yhteisen toimijan, Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry:n kanssa. Sen taustalta löytyy monta alan keskeistä järjestöä. Inkalan mielestä yhteistyötä voisi edelleen tiivistää.

”Moni nuori kokee alan edelleen hyvin perinteiseksi. Alan voimakkaan digitaalisten ratkaisujen kehittämisen esille tuominen voi toimia yhtenä houkuttimena houkutella nuoria alalle.”

Toinen tärkeä kehittämisen kärki on Inkalan mielestä yhteistoiminnallisten projektikäytäntöjen ja -mallien kehittäminen, joihin hän sanoo itse hurahtaneensa noin kymmenen vuotta sitten.

”On järkevää ohjata kaikkien osapuolten energia siihen, että hanke menestyy ja lopputulos on laadukas. Aina yhteistoimintamallien soveltaminen ei ole osapuolille helppoa, monesti se on jopa raskaampaa kuin esimerkiksi suunnittelu perinteisillä malleilla. Yhteinen menestyksen tavoittelu saa kuitenkin kaikki osapuolet venymään. Silloin on pakko tinkiä omasta mukavuudesta. Tällaiset toimintamuodot ja niihin liittyvä tiivis vuorovaikutus kehittävät kuitenkin henkilöstöä ja organisaatiota valtavasti. All win or all lose!”

Yhteistoimintamallien heikkoudeksi tai vaaran paikaksi Inkala nimeää muiden hankkeiden resurssoinnin: henkilöstö sitoutuu allianssiin ja linjaorganisaation ote heistä heikkenee. Tällöin vastuut muissa hankkeissa saattavat jäädä vähemmälle huomiolle, ellei asiaa tiedosteta.

Kaikkiaan onnistumiset yhteistoiminnallisissa hankkeissa tekevät Suomesta rakennusalalla maailmalla entistä tunnetumman. 

”Olemme esimerkiksi luoneet Pöyryn ja Skanskan yhteishankkeissa yhteiset tietokannat, jossa suunnittelija mallintaa ja josta rakentaja ottaa toteutusmallin ja raportoi toteutumamallin. Tätä BIM Level 4 -tasolle nousevaa toimintamallia on esitelty jo esimerkiksi Las Vegasissa Trimble Dimensions -konferenssissa marraskuussa 2018. Tällaista kehittämistä täytyy jatkaa. Samalla on hyvä pohtia, mitä tekoälyn hyödyntämisen lisääntyminen tarkoittaa tulevaisuuden suunnitelmatuotantoprosesseille?”

Kolmanneksi teemaksi Inkala nostaa RILin hallituksessa rakennetun omaisuuden kunnosta ja kestävästä kehityksestä huolehtimisen.

”Investointihankkeiden ja ylläpidon ympäristövaikutukset ja niiden hallinta pitäisi huomioida suunnittelijan, rakentajan ja materiaalitoimittajan valintaperusteissa hinnan ja muun osaamisen lisäksi.”

Inkala sanoo, että asemakaavoitusta pitäisi kehittää siten, että rakennusten elinkaaresta saadaan kaikki irti. Ettei käy kuten espoolaisen kauppakeskus Lippulaivan tapauksessa. Rakennus oli 25-vuotiaana vielä teknisesti käyttökelpoinen, mutta se ei vastannut enää muuttuneen maankäytön tarpeisiin, joten se purettiin. Sen sijaan nyt, tästä selvästi opittuna, Lippulaivaa väliaikaisesti korvaava Kauppakeskus Pikkulaiva on suunniteltu kokonaan kierrätettäväksi.

Rakennetussa ympäristössä on kyse merkittävästä osasta kansallisomaisuutta, jonka kunnosta ja arvon säilymisestä on huolehdittava.

”Kun yhteiskunta tekee investointipäätöksiä esimerkiksi rautatie- ja tieverkoston rakentamisesta, olisi samalla syytä päättää myös niiden kunnossapidosta. Esimerkiksi Kehärataan investoitiin yli 700 miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä olisi pitänyt huomioida, että investoinnin jälkeen tarvitaan edelleen rahaa sen kunnossapitoon, eli ratojen kunnossapidon rahoitustasoa olisi tullut nostaa. Lisäksi esimerkiksi päällystettyjen teiden kuntoa havainnoidessa näkee ja ajaessaan myös tuntee, että tehtävää olisi paljon. Tässä omaisuudenhallinta-kokonaisuudessa on kaikilla tasoilla vielä paljon kehitettävää.” 

Siltojen korjaustarpeeseen herättiin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Saimme tuolloin Tiehallinnossa perusteltua konkreettisesti lisärahoitustarpeen ja sillankorjausten määrä pystyttiin nostamaan lähemmäs tavoitetasoa. Konsulttiuralla toistaiseksi suurin onnistuminen on ollut Kehärata-projektin toteutussuunnittelun läpivienti, jossa Pöyryllä oli mm. tunneliosuuden suunnittelun kokonaisvastuu. Tämän jälkeen olen ollut mukana viiden infra-allianssihankkeen läpiviennissä.”

Olen välttynyt suuremmilta takaiskuilta urani aikana, mutta joutunut viemään läpi vaikeita henkilöstöasioita, kuten yt-neuvotteluita ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Joidenkin projektien takia olen joskus viettänyt unettomia öitä, kun olen miettinyt, kuinka resurssiongelmat ratkaistaan. Onneksi minulla on aina ollut hyviä esimiehiä, joiden kanssa olen voinut keskustella ja jotka ovat tukeneet ja sparranneet.”

 

Mikko Inkala

• syntynyt Oulussa, varttunut ja asuu Espoossa pientalossa
• harrastukset: mökkeily ja osallistuminen lasten jääurheiluharrastuksiin
• perhe: kolme lasta ja vaimo, joka myös alalla

 

Urastepit

• Diplomi-insinööriksi Otaniemestä 1998, pääaineena rakennetekniikka
• Suunnittelijana ja projektipäällikkönä Rockplan Oy:ssä 1996–2000
• Projektipäällikkönä Tieliikelaitoksessa 2000–2001
• Projektipäällikkönä ja tiiminvetäjänä Tiehallinnossa 2001–2007
• Kalliorakennussuunnittelun osasto­päällikkönä Pöyryllä 2007–2009
• Infrasuunnitteluyksikön johtajana Pöyryllä 2010 alkaen ja vuodesta 2014 alkaen vastuulla myös Pöyryn Ruotsin infrasuunnittelu. Yksikön koko noin 240 henkeä.

 

Näitä mentoreitani arvostan

 

Markku Oksanen

Nykyiseltä esimieheltäni Pöyryllä olen saanut oppia erityisesti sopimustekniikassa ja kansainvälisen suunnitteluliiketoiminnan johtamisessa.

Pasi Tolppanen

Edeltäjäni ja esimieheni Pöyryllä lähes kymmenen vuotta. Häneltä opin, miten suunnittelevaa asiantuntijaorganisaatiota johdetaan.

Jan Juslen

Esimieheni Tiehallinnossa oli erinomainen hallintomies. Kun olin itse ensimmäistä kertaa esimiesroolissa, Jan opasti minua erityisesti toiminnansuunnittelussa ja johdon päätösten hankkimisessa.

 

Kolme nousevaa tähteä

 

Sonja Heikkilä

Nuoresta iästään huolimatta johtavia MAAS-kehittäjiä maassamme. Nykyisin OP:lla. Teki vaikutuksen jo ollessaan meillä Pöyryllä harjoittelijana teekkariaikoinaan.

Olli Salo

Maanalaisten tilojen rakennesuunnitteluosaston päällikkö Pöyryltä. Vielä nuori itsekin, mutta mentoroi loistavalla otteella rakennesuunnittelijoita ja selviää kaikkein vaativimmistakin paikoista.

Manu Marttinen

Ylläpito- ja BIM-orientoitunut kehittäjä NCC:ltä. Erittäin aktiivinen alan yhteisillä kehittämisfoorumeilla.

 

Takaisin edelliselle sivulle