Tulevaisuus rakennetaan kiertotaloudella

ti jouluk. 28 15:30:00 2021

Teksti: Marleena Ahonen, asiantuntija, luontoa vahvistava kiertotalous, Sitra 
Kuva: Miikka Pirinen, Sitra 

 

Marleena Ahonen on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kiertotalousasiantuntija. Marleena on työskennellyt Suomen kiertotalouden parissa sen alkumetreiltä asti ja ollut mukana kokoamassa mm. huippusuosittua Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1 -listaa. Koulutukseltaan hän on ympäristötekniikan diplomi-insinööri. 

 

”Rakentaminen ei lopu koskaan.” Näin kuului Rakennusteollisuus RT ry:n slogan jo 90-luvulla, kun äitini työskenteli RT:llä. Työtä ja tekemistä todella riittää tekijöille nyt ja tulevaisuudessa. Rakennusbuumi on viime vuosinakin ollut merkittävä talouskasvun moottori.  

Maailmanmarkkinoita vaivaavaa raaka-ainepula, ja sitä kautta hintojen nousu ohjaavat rakentamista kohti uusia toimintamalleja. Rajalliset luonnonvarat huomioiden, rakentamisen pitääkin perustua kiertotalouden malleihin. 

Maapallon luonnonvaroista noin puolet käytetään rakennettuun ympäristöön, ja valtaosa tästä kulutuksesta perustuu uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Rakennussektori tuottaa globaalisti noin 35 prosenttia kasvihuonepäästöistä ja 30 prosenttia jätteestä.  

Toisaalta kaupungistumisen trendi osoittaa, että rakentaminen jatkuu vahvana tulevaisuudessakin. Tällä hetkellä neljä miljardia ihmistä asuu kaupungeissa, ja vuonna 2050 vastaava luku voi olla jopa seitsemän miljardia. Nämä luvut osoittavat, että rakennetun ympäristön parissa työskentelevät pystyvät todella vaikuttamaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.  

 

Kiertotalouden toimenpiteet jaettu neljään

Luonnonvarojen kestävän käytön, ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemisen ytimessä on kiertotalous. Kiertotaloudessa ei tuoteta aina vain uusia tavaroita, vaan hyödynnetään käytössä olevien tavaroiden ja materiaalien arvoa mahdollisimman pitkään. 

Mutta miltä kiertotalous näyttää rakennetun ympäristön kannalta? Tätä Sitra kysyi koko toimialalta yhdessä Ympäristöministeriön ja Green Building Council Finlandin kanssa vuonna 2018. Toimiala määritteli työpajojen ja kolmen pilotin pohjalta itselleen tavoitteet, joiden avulla toteuttaa käytännössä hiilineutraaleja, kiertotalouden mukaisia toimenpiteitä. 

Rakentamisen kiertotalouden toimenpiteet voidaan jakaa neljään osa-alueeseen. Ne ovat materiaalien ja tuotteiden suunnittelu ja valmistus, elinkaaren huomioiva suunnittelu, rakentaminen sekä rakennetun ympäristön käyttö. Suunnittelu on kaiken ytimessä, mutta tarvitaan myös uusia toimintamalleja ja rakennusmateriaaleja. 

 

Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1. julkaistu

Kiertotalouden periaatteita hyödyntäviä, rakennettuun ympäristöön liittyviä yrityksiä on syntynyt Suomeen kiitettävästi. Näitä yrityksiä löytyy Sitran syksyllä julkaisemalta Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1. -listalta.  

Rakentamisen kiertotaloudessa on tärkeää saada arvokkaat raaka-aineet kiertämään, ja siten vähennettyä neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Rakennusmateriaalit ja tuotteet täytyy suunnitella ja valmistaa pitkäikäiseksi, korjattavaksi ja huollettavaksi. Lisäksi täytyy huomioida, että ne ovat lopulta kierrätettäviä ja käytettävissä uusiin käyttötarkoituksiin – ylläpitäen niiden arvoa. 

Rakentamisen raaka-aineiden uudelleenajattelusta hyvä esimerkki on Betolar. Yritys on tarttunut toiminnassaan sementintuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, korvamaalla neitseellisiä raaka-aineita teollisuuden sivuvirroilla.  

Betolarin tuotteella päästään jopa 80 prosenttia pienempään hiilijalanjälkeen verrattuna perinteiseen sementin tuotantoon. Ratkaisu vähentää merkittävästi rakennushankkeen kokonaispäästöjä. 

EcoUp on puolestaan keskittynyt eristeisiin. Yritys on valmistanut hiilineutraalia eristevillaa sanomalehdestä jo 40 vuoden ajan. Nykyään EcoUp lisäksi uusiokäyttää ja jalostaa rakentamisessa ja purkurakentamisessa syntyviä sivuainevirtoja. Edelläkävijäyritykselle purettava talo on mahdollisuus saada uusia raaka-aineita hyötykäyttöön. Näin tarve neitseellisille raaka-aineille vähentyy ja arvokkaat materiaalit saadaan kiertoon. 

Vastuullisista tuottajista esimerkkinä listalla on kalusteita muovista valmistava Durat. Se on sitoutunut ostamaan takaisin käytetyt tuotteensa, kun ne saavuttavat elinkaarensa lopun. Kalusteet on suunniteltu pitkäikäisiksi ja ne valmistettu jätemuovista, täysin kierrätettäväksi. Ostamalla kalusteet takaisin, Durat tavoittelee tuotannossaan täysin suljettua kiertoa. Näin kalusteet eivät missään vaiheessa päädy purkujätteeksi, vaan suoraan takaisin tuotannon raaka-aineeksi ja seuraavaan kohteeseen. 

 

Tehtaiden hukkakapasiteetti hyötykäyttöön

Ekologisten materiaalivalintojen lisäksi, kiertotalouden kannalta on tärkeää hyödyntää tiloja mahdollisimman korkealla käyttöasteella. Näin pystytään välttämään resurssihukkaa ja -hävikkiä. Tämän mahdollistamisessa apuun tulevat palveluliiketoimintamallit. 

Esimerkiksi CombiWorks edistää tilojen käyttöä tarjoamalla alustan, jonka avulla voidaan ottaa hyötykäyttöön tehtaiden hukkakapasiteetti. Se mahdollistaa asiakkaille joustavan tuotannon, tarpeen mukaan, ilman suuria rakennus- ja laiteinvestointeja. Tämä vähentää tarvetta kokonaan uuden rakentamiselle ja nostaa nykyisen rakennuskannan käyttöastetta. Näin saadaan minimoitua tilahukka. 

Edelläkävijöiden lisäksi kiertotaloudessa tarvitaan koko alan muutosta. Listalle valitut yritykset nostivat haastatteluissa merkittäväksi motivaatioksi oman liiketoimintansa kehittämisen sekä alan kunnianhimoiset tavoitteet vastuullisille ratkaisuille. Asenneympäristö on muuttunut voimakkaasti, ja niin yhteiskunta kuin asiakkaatkin vaativat rakennetun ympäristön alalta kestävämpiä ratkaisuja. 

 

Kaavoitus ratkaisee paljon

Kiertotalouden mukainen suunnittelu alkaa jo kaavoituksesta ja maankäytöstä. Keksitäänkö uusia käyttötarkoituksia vanhoille kiinteistöille vai rakennetaanko uusia? Velvoitetaanko kaavassa esimerkiksi kierrätysmateriaalien käyttöön ja mahdollistetaanko yhteiskäyttöresurssit ja julkinen liikenne?  

Suuret päätökset rakennetun ympäristön kiertotalouteen liittyen tehdään jo suunnitteluvaiheessa – niin kokonaiset alueet kuin yksittäiset rakennuksetkin täytyy suunnitella koko elinkaari huomioiden. Jokaisessa käynnistyvässä hankkeessa määritellään suunnittelupöydällä, rakennetaanko tavalla, joka huomioi maapallon kantokyvyn rajat. 

Rakennuksissa materiaalivalintojen lisäksi olennaista on suunnitella pitkäikäisiä rakennuksia, joiden elinkaarta pystytään pidentämään huolto- ja kunnostustoimenpiteillä. Tilankäyttöä suunnittelemalla voidaan mahdollistaa tilojen käyttö erilaisiin käyttötarpeisiin.  

 

6,5 miljardia uutta työpaikkaa alalle

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan kiertotaloudella on potentiaalia luoda jopa 6,5 miljoonaa uutta työpaikkaa Euroopan rakennussektorille vuoteen 2030 mennessä. Tässä merkittävä edistävä tekijä on rakennusjätteen kierrätysasteen nousu, mutta myös kiertotalouden periaatteiden mukainen rakennetun ympäristön suunnittelu.  

Työpaikkapotentiaalin saavuttamiseksi ja muutosta tukemaan tarvitaan myös uutta osaamista. Osaajia tarvitaan modulaaristen, kierrätettävien ja energiatehokkaiden rakennusten suunnitteluun, uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käyttöön, paluulogistiikkaan, koodaukseen ja tuoteinnovaatioihin sekä korjaukseen, huoltoon ja kierrätykseen. 

Rakentaminen ei lopu koskaan, se on varmasti totta niin pitkään kuin maapallolla henki pihisee. Mutta rakentamisen uudelleen suunnittelussa tarvitaan meitä kaikkia. 

 

Takaisin edelliselle sivulle