Ajankohtaista RILissä

Pääsuunnittelijan rooli julkisissa korjaushankkeissa

pe jouluk. 17 12:35:00 2021

Teksti: Selvityksen pohjalta, Henriikka Hellström, RIL
 

RIL toteutti ympäristöministeriölle selvityksen pääsuunnittelijan roolista julkisissa korjaushankkeissa. Lopputuloksena syntyi suositukset pääsuunnittelijalle, rakennushankkeeseen ryhtyvälle sekä suunnitteluryhmän toimintaan liittyen.

Hyvän rakentamisen yksi perusedellytyksistä on suunnitelmien yhteensopivuus. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritetty tämän takaamiseksi pääsuunnittelijan toimenkuva. Terveet tilat 2028 –toimenpideohjelman työpajoissa ja –kyselyissä on esiintynyt kuitenkin viitteitä siitä, että pääsuunnittelijan tehtävien toteutuminen ei ole käytännössä edistänyt riittävästi suunnitelmien yhteensovittamista.

RILin ympäristöministeriölle toteuttaman selvityksen tärkeimpänä tarkoituksena oli selvittää pääsuunnittelijan toimenkuvan kautta ehkäistävissä olevia suunnitelmien yhteensovittamiseen liittyviä ongelmia, kuvata tunnistettujen ongelmien juurisyyt sekä löytää hyviä käytäntöjä niiden hallitsemiseen.

”Kunta toimi lähtökohtaisesti selvityksen kohteena olevissa korjaushankkeissa kiinteistön omistajana, käyttäjänä ja rakentamiseen ryhtyvänä. Alkuoletuksena oli, että pääsuunnittelijan toimenkuvaa täsmentämällä pystyttäisiin paremmin varmistamaan julkisten korjausrakennushankkeiden ja erityisesti sisäilmakorjausten onnistumista”, selvityksen koordinoinut Pekka Talaskivi, RILin tekninen johtaja kertoo.

Pääsuunnittelijan roolia julkisissa korjaushankkeissa selvitettiin verkkokyselyllä. Siitä saatuja tuloksia ja löydöksiä käsiteltiin ryhmäkeskusteluissa, joiden pohjalta työstettiin käytännön ehdotuksia ratkaisutyöpajoissa.

”Prosessin edetessä kävi nopeasti selväksi, että toimenpidesuosituksissa ei ole tarkoituksenmukaista keskittyä ainoastaan pääsuunnittelijan tehtäviin. Avainasemassa on ennen kaikkea rakennushankkeeseen ryhtyvä, mutta toimenpidesuosituksia on annettu myös suunnitteluryhmän toimintaan”, Talaskivi sanoo.
 

Suosituksia pääsuunnittelijalle

Pääsuunnittelijan päätehtävä on huolehtia, että rakennus- ja erityissuunnitelma muodostavat kokonaisuuden. Tämän kokonaisuuden on muotouduttava siten, että rakentamista koskevien säännösten ja hyvän rakennustavan vaatimukset täyttyvät.
Hankkeen työnjaosta on sovittava tarkasti, sillä pääsuunnittelijan, rakennushankkeeseen ryhtyvän ja rakennuttajakonsultin tehtävät menevät helposti ristiin.

Selvityksessä esille nousseita toimenpidesuosituksia pääsuunnittelijalle:

• Pääsuunnittelijan täytyy vaatia ja uskaltaa ottaa päävastuu hankkeen suunnittelukokonaisuudesta.
• Pääsuunnittelijalla täytyy jo hankesuunnitteluvaiheessa olla mahdollisuus varmistaa suunnitteluryhmän jäsenien kelpoisuus ja resurssit. Vaatimus koskee erityisesti puitesopimusten kautta hankkeelle tulevia suunnittelijoita.
• Pääsuunnittelijan täytyy keskittyä suunnitelmien yhteensovittamiseen ja osallistua harkiten varsinaiseen rakennussuunnitteluun, hankkeen vaativuus huomioiden.
• Pääsuunnittelijan täytyy edistää suunnittelutilanteen läpinäkyvyyttä, kannustamalla esimerkiksi tietomallien käyttöön.
• Pääsuunnittelijan täytyy koko hankkeen ajan ohjata aktiivisesti aikataulutilannetta ja varmistaa, että suunnitteluryhmällä on käytössään myös käytännössä hankkeeseen osoitetut resurssit.
• Pääsuunnittelijan täytyy varmistaa, että suunnittelijoiden vaihtaminen on mahdollista hankkeen vaikeutuessa tai muuttuessa olennaisesti.
   

Suosituksia rakennushankkeeseen ryhtyvälle

Kuntatilaajan selkeä visio lopputuloksesta, hankkeen reunaehdot sekä pääsuunnitelijalle annetut riittävät valtuudet määrittelevät julkisen korjaushankkeen onnistumisen edellytykset.

”Rakennuksen korjaamisen pitää ylipäänsä olla perusteltua kiinteistön kunto ja tuleva käyttö huomioiden. Tarpeettomasta rakennuksesta kannattaa luopua ja purkukuntoinen rakennus on järkevää purkaa”, Talaskivi sanoo.

Jotta laadukas toteutus on mahdollinen, hankkeen aikataulun ja budjetin on oltava korjauksen laajuuteen ja vaativuuteen nähden oikein mitoitettuja.

Pääsuunnittelija on syytä kiinnittää hankkeeseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Pääsuunnittelija on tyypillisesti arkkitehtitaustainen, mutta korjaushankkeissa, erityisesti sisäilmakorjauksissa, tarkoituksenmukainen voi olla myös muu asiantuntija- tai erityissuunnittelijatausta.

”Huomioon täytyy ottaa korjaushankkeeseen liittyvät epävarmuudet. Lähtötietojen riittävyys on varmistettava tarvittaessa lisäselvityksin ja tutkimuksin. Myös pienissä korjaushankkeissa on varauduttava siihen, että rakenneavausten ja haitta-aineselvitysten jälkeen hankkeen laajuus voi osoittautua ennakoitua laajemmaksi. Tämä pätee myös sellaisiin pieniin hankkeisiin, joihin ei nimetä erillistä pääsuunnittelijaa”, Talaskivi huomauttaa.

Hankkeen aikaiset muutokset loppukäyttäjissä tai tilaajaorganisaatiossa täytyy pyrkiä ennakoimaan. Jos hankkeen vaatimukset muuttuvat, myös muut reunaehdot on neuvoteltava uusiksi, koska pieniltäkin vaikuttavilla muutoksilla voi olla suuria heijastevaikutuksia.

”Toisin sanoen suunnittelijoiden täytyy pitää kiinni oikeuksistaan, eikä hyväksyä maalin liikkumista ilman, että myös sopimus avataan”, Talaskivi kommentoi.

Pääsuunnittelijalle on annettava riittävät valtuudet korjaushankkeen suunnittelijavalintoihin ja keskeisten suunnitteluperiaatteiden määrittelyyn. Pääsuunnittelijan onkin oltava mukana jo hankesuunnitteluvaiheessa, jotta hänellä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa hankkeen tavoitteisiin.

Selvityksessä nousi esille seuraavat toimenpidesuositukset rakennushankkeeseen ryhtyvälle:

• Hankkeen kilpailutuksessa ja vaatimuskriteerien asettamisessa tulee varmistaa, että tilaajalla on käytettävissä riittävää osaamista. Tarvittaessa on käytettävä ulkoista asiantuntijaa.
• Hankkeen henkilöresursseissa, aikataulussa ja budjetissa täytyy varautua odottamattomiin yllätyksiin.
• Lähtötietoselvitys pitää tarvittaessa toteuttaa omana hankkeenaan.
• Ulkoisia pakkopisteitä ja hankkeen aikaisia vaatimusmuutoksia täytyy välttää.
• Korjaushankkeeseen on kiinnitettävä pääsuunnittelija heti alussa (MRL 215/2015 48 § vaatimus)
• Korjaushankkeen pääsuunnittelijan valinnassa täytyy kiinnittää huomiota tehtävän mukaiseen soveltuvuuteen, riittävään pätevyyteen ja pääsuunnittelijan resurssien riittämiseen.
• Pääsuunnittelijaa tulee hyödyntää suunnitteluryhmän valinnassa ja hankkeen määrittelyssä.
   

Suosituksia suunnitteluryhmän toimintaan

Varsinainen suunnittelu tehdään aina suunnitteluryhmän yhteistyönä. Suunnittelutilanteen läpinäkyvyyttä voidaan edistää lisäämällä yhteistoiminnallisuutta ja käyttämällä tietomalleja. Kokonaistilanteen hahmottaminen on hankkeen onnistumisen kannalta olennaista.

Selvityksessä esille nousseet toimenpidesuositukset suunnitteluryhmälle:

• Pääsuunnittelijan rooli ja hankkeen vaatimukset käydään läpi ennen suunnittelun aloittamista.
• Korjauskohteen ongelmakohtien kartoittamista ja suunnitteluryhmän yhteistyönä tehtävää vaihtoehtojen pohdintaa täytyy tehdä riittävästi hankesuunnitteluvaiheessa
• Suunnitteluryhmän viestinnässä pyritään selkeyteen, läpinäkyvyyteen ja nopeaan palautteeseen mahdollisten suunnitelmapuutteiden tai ongelmien ilmetessä.
• Suunnitteluratkaisuja ohjataan kohti terveellisiä, kosteusturvallisia ja vikasietoisia rakenneratkaisuja.
• Detaljisuunnittelun ja tuoteosien liittymien osalta suunnittelutilanne on varmistettava erikseen.
• Erityisesti riskipitoisissa hankkeissa rakennuksen ja rakenteiden ymmärtäminen on olennaista, minkä vuoksi suunnitteluryhmän on oltava riittävän kokenut.
• Erityissuunnittelijat täytyy ottaa mukaan riittävän alussa (esim. LVI-muutokset vaikuttavat rakennusfysikaaliseen toimintaan) ja suunnitteluryhmän osaamista pitää tarvittaessa vahvistaa myös suunnittelun aikana. 

 

Selvityksen tausta ja tarkoitus

Selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston Terveet tilat 2028 – toimenpideohjelmaa. Tämän ohjelman tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta.

RIL toteutti selvityksen pääsuunnittelijan roolista julkisissa korjaushankkeissa. Syksyllä 2021 toteutettu kysely koski vain julkista korjausrakentamista, kuten koulujen ja hoivalaitosten osakorjauksia, perusparannuksia tai sisäilmakorjauksia. Näissä hankkeissa kunta toimii lähtökohtaisesti kiinteistön omistajana, käyttäjänä ja rakentamaan ryhtyvänä tahona.

Tämän selvityksen päätehtävä oli selvittää pääsuunnittelijan toimenkuvan kautta ehkäistävissä olevia suunnitelmien yhteensovittamiseen liittyviä ongelmia, kuvata tunnistettujen ongelmien juurisyyt sekä löytää hyviä käytäntöjä niiden hallitsemiseen. Selvitystä tullaan käyttämään Terveet tilat 2028 pääsuunnittelijoiden hyvien käytäntöjen ohjekortin lähtötietona.
 

Vastaajien tausta

• Vastaajista yli 84 % oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon
• Lähes 75 %:n toimenkuva oli talonrakentamisen sektorilta
• Vastaajat olivat hyvin kokeneita ja edustivat monipuolisesti kohderyhmää
• Kyselyyn vastanneista 2/3 oli toiminut itse hankkeen pääsuunnittelijana tai vastannut pääsuunnittelijan valinnasta

Takaisin edelliselle sivulle