Naisverkostosta oivalluksia työelämään
pe jouluk. 14 09:00:00 2018
Teksti: Mari Rantamäki
Kuva: Sami Perttilä
RILin Naisverkosto lanseerattiin kesäkuussa ja syksyn mittaan on järjestetty kaksi tapaamista.
Verkoston tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja naisten uramahdollisuuksien edistämiseksi ja johtamisvalmiuksien parantamiseksi. Verkostossa toimii viisi johtavassa asemassa olevaa naista, jotka sparraavat muita osallistujia.
Naisverkoston jäsenet edustavat laajasti rakennetun ympäristön alan toimijoita. Skanskan toimialajohtaja ja Naisverkoston sparraaja Tiina Koppinen, VR Trackilla suunnittelijana toimiva Malla Sipilä sekä asiantuntijana Vahanen Rakennusfysiikka Oy:llä työskentelevä Virpi Sandström ovat oiva todiste siitä.
Vuorovaikutus ja kokemusten vertaileminen ovat suuria houkuttimia verkostotoiminnassa.
Koppinen kertoo lähteneensä mukaan sparraajaksi osoittaakseen, että rakennusala on yhtä kiinnostava ja potentiaalinen niin naisille kuin miehillekin. Hän toivoo, että nuoria saataisiin kannustettua ja motivoitua alalle. Naisissa on valtavasti potentiaalia, jota ei vielä hyödynnetä täydellä volyymilla.
Verkostoituminen ja tutustuminen muihin alalla toimiviin naisiin houkutteli Sipilää liittymään mukaan Naisverkostoon. Lisäksi urallaan pidemmälle edenneiden urapoluista ja -tarinoista kuuleminen sekä sparraajien tapaaminen innostivat häntä.
Sandströmin mielestä on kiinnostavaa saada tietoa muiden naisten kokemuksista rakennusalalta. Tutustuminen eri ikäisten ja erilaisten toimeksiantojen parissa työskentelevien naisten kanssa sai hänet ottamaan osaa toimintaan.
”On mielenkiintoista, miten eri tavoilla ja opintosuuntauksilla pystyy rakentamaan erilaista uraa”, hän tiivistää.
Tasavertainen verkosto
Koppinen on ollut tyytyväinen Naisverkoston toimintaan. Hän arvelee jatkuvasti kehittyvän toiminnan tuovan mukanaan myös enemmän lisäarvoa. Palautteen perusteella esimerkiksi ryhmätöiden ryhmärakenteita muutettiin, jotta ne tukisivat enemmän vertaissparrausta.
Sipilä kiittelee toiminnan tasavertaisuutta. Hän kertoo tyytyväisenä kaikkien olevan samalla viivalla.
”Minulle on ollut tärkeää, että pääsen tapaamaan muualta Suomesta tulevia osallistujia, joiden kanssa en normaalisti olisi tekemisissä”, Tampereella asuva suunnittelija kertoo.
Kolmikko odottaa innokkaana jatkoa Naisverkostolle, sillä alkusoitoksi on sovittu vasta kolme yhteistä tapaamista.
Oivalluksia ryhmätehtävistä
Naiset kiittelevät erityisesti tapaamisten ryhmäkeskusteluissa aikaansaamia oivalluksia ja virkistävää ajatustenvaihtoa. Niistä on saanut elementtejä niin tiimien, alaisten kuin itsensäkin johtamiseen.
”Ei tarvitse olla esimiesasemassa hyödyntääkseen Naisverkoston tietoja”, Sandström sanoo.
Hän jatkaa, että vinkkejä voi tosin viedä eteenpäin myös omalle esimiehelle.
”Työyhteisöissä keskustelut painottuvat työhön, mutta verkostossa puhutaan itsestä organisaation jäsenenä ja osaamisen kehittämisestä”, Koppinen lisää.
Myös alalla kohdatut ennakkoluulot ovat olleet esillä keskusteluissa.
”Olemme keskustelleet siitä, miten perhe-elämä tai ikä vaikuttavat siihen, miten naiset toimivat tai miten heidän oletetaan toimivan”, Sandström mainitsee.
Verkostoilla näkyvyyttä alan toimijoille
Verkostojen toimintaan osallistuminen on tuttua kauraa Koppiselle ja Sipilälle.
Koppinen osallistuu Skanskan monimuotoisuustyöhön, jonka tavoitteena on varmistaa kaikille tasa-arvoinen kohtelu sekä tasapuoliset mahdollisuudet edetä urallaan. Hän on mukana myös Skanskan kansainvälisessä linjapositiossa toimiville naisille suunnatussa verkostossa, joka edistää naisjohtajien näkyvyyttä. Lisäksi hän on toiminut mentorina vuonna 2015 viestintätoimisto Ellun Kanojen yrityksille tarkoitetussa Dialogi-ohjelmassa, jonka tarkoituksena oli lisätä naisjohtajien määrää alalla. Hän kertoo edelleen olevansa yhteyksissä silloisen aktorinsa kanssa.
Sipilä on puolestaan luotsannut vuodesta 2016 lähtien Suomen Kuntatekniikan yhdistyksessä Nuorten Ammattilaisten toimintaa, jonka tarkoituksena on verkostoitua, houkutella nuoria alalle ja saada alan jo valinneet jäämään alalle. Vuodenvaihteesta lähtien hän on mukana myös SKOL Konsulttinuorten työryhmässä, jonka toiminnan lähtökohtana on kehittää nuorten suunnittelu- ja konsulttialalla toimivien verkostoa.
Mahdollisuuksien ala
Kolmikon mielestä rakennusala on äärimmäisen mielenkiintoinen ja mahdollistaa toimimisen useissa eri rooleissa. Alan kiinnostavuuden lisäämiseksi tarvitaan mielikuvien muuttamista.
”Tuntuu, että mielikuvat alasta laahaavat perässä. Että kaikki ovat saappaat savessa työmaalla”, Koppinen toteaa.
Hän vakuuttaa alalta löytyvän töitä hyvin monenlaisille osaajille. Maineestaan huolimatta myös rakennusala sopii mainiosti uran luomiseen.
Oma eteneminen uralla ei ole Koppisen mielestä ollut missään vaiheessa kiinni sukupuolesta, vaan siitä, miten rohkeasti hän on tarttunut tarjottuihin mahdollisuuksiin. Hän on aina kokenut tulleensa kohdelluksi tasavertaisesti, mutta uskoo hyvillä esimiehilläkin olleen osuutta asiaan.
Sekä Sipilä että Sandström kertovat, että opiskeluaikoina ja vastavalmistuneena omaa osaamistaan sai todistella miesvaltaisissa työyhteisöissä aika tavalla. Nykyään he eivät näe asiaa ongelmana, vaan lähinnä positiivisena haasteena.
RILin Naisverkosto
Lanseerattu: kesäkuussa 2018
Jäseniä: tällä hetkellä noin 50
Sparrareita: 5
Kenelle: Avoin kaikille RILin jäsenille
Mitä maksaa: Ilmainen jäsenetu!
Seuraa kanaviamme, kerromme Naisverkoston jatkosta ensi kevään aikana!
Rakennustekniikka on RIL ry:n julkaisema lehti.
Suosituimmat
Rakentavia ajatuksia alasta: Olemmeko liian kiireisiä kehitt...
Hyvät tavoitteet ja kulttuurin kehittäminen täytyy pystyä arkipäiväistämään osaksi linjaor...
DI-tutkintojen suosio suurta – miten käy YAMK-tutkinnon?
Rakennetun ympäristön opintosuunnat ovat säilyttäneet hakijoiden suosion alan epävarmoista...