Kaupungistuminen hidastuu suunnittelijapulan vuoksi
ke lokak. 04 11:05:00 2017
Kaupungistuminen on yksi maailmanlaajuisista megatrendeistä, jonka tahti vaihtelee maittain ja kaupungeittain. Se riippuu myös taloustilanteesta. Kyseessä on ilmiö, joka etenee vääjäämättä, riippumatta poliittisesta tahtotilasta. Kaupungistuminen edistää talouden ja hyvinvoinnin kasvua, sillä se helpottaa tutkitusti työvoiman, työpaikkojen, palveluiden ja asiakkaiden kohtaamista.
Myös Suomessa suuret kaupunkiseudut kasvavat vauhdilla ja erityisesti pääkaupunkiseudun kasvu on huomattavaa. Tällä hetkellä yksi suurimmista Suomen kaupungistumista ja erityisesti pääkaupunkiseudun kasvua jarruttavista tekijöistä on pula osaavista suunnittelijoista. Muuten resursseja uusien asuinalueiden rakentamiseksi löytyy, mutta suunnittelijoiden kone käy punaisella. Urakkakyselyihin ei saada suunnitelmia ja samalla suunnittelutoimistot valittavat työvoimapulaa.
Suurin pula on erityisesti silta- ja erikoisrakenteiden suunnittelijoista. Apua ei saada myöskään ulkomailta, sillä kaupunkiympäristöön suunniteltaessa vuorovaikutus lukuisten yhteistyötahojen kanssa korostuu, jolloin suomen kielen taito on välttämätön. Tilanne on parhaillaan erittäin kriittinen, mutta maatamme on vaivannut krooninen pula vaativien rakenteiden suunnittelijoista jo pidempään.
Tulevaisuudessa rakennetekniikan osaamisen merkitys kasvaa entisestään, kun kaupunkirakenne tiivistyy. Perinteisesti vaativien rakenteiden suunnittelijoita ovat työllistäneet lähinnä sillat, mutta jatkossa suunniteltavaksi tulee huomattavan monimuotoisia, vaativia ja yksilöllisiä rakenteita, rakennuksia sekä näiden muodostamia kokonaisuuksia. Rakennettaessa tiivistä infraa ja korkeita rakennuksia tarvitaan yliopistotasoista betoni- ja teräsrakenteiden suunnitteluosaamista.
Tulevaisuuden haasteet ovat näkyvillä jo nyt esimerkiksi Pasilan ja Kalasataman aluerakentamishankkeissa Helsingissä. Kun pienehkölle alueelle rakennetaan tiiviisti ja moneen tasoon, vaatii sunnittelu valtavan määrän ammattitaitoisia rakenteiden suunnittelijoita.
Yksi suurimmista pullonkauloista Suomen kaupungistumisessa ja siten myös koko maan talouskasvussa on tällä hetkellä rakennetekniikan osaajien alhainen lukumäärä. Olisi hyvä, jos rakennetekniikkaa tarjoavat yliopistot turvaisivat koulutuksen tulevaisuuden ja kasvattaisivat alalle koulutettavien opiskelijoiden määrää. Olisi myös äärimmäisen fiksua, jos korkeakoulut, uusia ammatilaisia tarvitsevat toimistot sekä suunnitelmien tilaajat kasvattaisivat rakennetekniikan houkuttelevuutta opiskelijoiden silmissä.
Teksti: Olli-Pekka Aalto
projektinjohtaja, Helsinin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
Rakennustekniikka on RIL ry:n julkaisema lehti.
Suosituimmat
Kesäkuun alussa järjestettiin 12. kerran Lean-konferenssi Suomen Lean Construction Institu...
Energiapositiiviset yhteisöt Euroopan kartalle
Viisi vuotta, satoja kokeiluja, lukemattomia oivalluksia energiapositiivisten ratkaisujen ...