Erityismenettelyllä laatua, turvallisuutta ja terveellisyyttä
ti syysk. 26 13:45:00 2017
RILin uusi ohje 241-2016 toimii työkaluna erityismenettelyn soveltamisessa.
Maankäyttö – ja rakennuslaki määrittelee erityisiä laadunvarmistustoimenpiteitä, joita rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää hankkeen vaativuudesta tai muusta syytä johtuen. Näitä ovat muun muassa:
Ulkopuolinen tarkastus (MRL 150 c §), johon kuuluu esim. erityissuunnitelmien ulkopuolinen tarkastus, rakennustyön eli työmaatoteutuksen tai rakennusosien valmistuksen ja/tai asennuksen ulkopuolinen tarkistus
Laadunvarmistusselvitys (MRL 121 a §), jossa kuvataan hankkeen olennaiset toimenpiteet laadukkaan lopputuloksen varmistamiseksi
Rakennustyön asiantuntijatarkastus (MRL 150 b §), jolla voidaan varmistaa suunnitelmanmukaisuuden toteutumista.
Näitä voidaan käyttää myös erillisinä laadunvarmistustoimenpiteinä kaikissa hankkeissa tietyissä tapauksissa.
Laadunvarmistusselvitystä ja ulkopuolista tarkastusta käytetään, kun valvontaviranomainen haluaa varmistua siitä, että lain edellyttämät terveellisyyden ja turvallisuuden kriteerit täyttyvät ja hankkeeseen liittyy jokin muu normaalista poikkeava piirre.
Edellä mainitut toimenpiteet voivat myös olla osa niinkutsuttua erityismenettelyä (kuva 1), jota voidaan edellyttää erittäin vaativissa sekä uudisrakennus- että korjaushankkeissa, joissa on erityinen riski, että rakenteellisen turvallisuuden, paloturvallisuuden, terveellisyyden tai rakennusfysikaalisen toimivuuden vaatimuksia ei saavuteta tai kulttuurihistoriallista arvoa menetetään.
Erityismenettelyyn kuuluu lisäksi rakennuksen käytönaikainen tehostettu seuranta esimerkiksi rakenteellisen turvallisuuden osalta.
RILin uusi ohje – RIL 241-2016 Erityismenettelyn soveltaminen – turvallisuus, terveellisyys ja kulttuurihistorialliset arvot toimii työkaluna menettelyn käytössä.
Erityismenettelyn toimenpiteiden laajuus valitaan kohdekohtaisesti ja ne voivat soveltamisalakohtaisesti kohdistua:
- koko hankkeeseen
- vain tiettyyn rakennukseen, rakennuksen osaan tai järjestelmään (kantavat rakenteet, vaipparakenteet, tekniseen järjestelmään jne.)
- vain tiettyyn rakenne- tai järjestelmäosaan
Mikä on erittäin vaativa hanke?
MRL ei määrittele erikseen erittäin vaativia hankkeita, vaan termi on yleiskielinen. Tähän ryhmään voidaan esimerkiksi katsoa kuuluvan hankkeet, joissa suunnittelu- tai työnjohtotehtävä on MRL:n mukaan poikkeuksellisen vaativa (MRL 120 d §, MRL 122 b § ) tai lähellä tätä vaativuustasoa. Hanke voi olla uudisrakennus tai korjaushanke (korjaus- ja muutostyöhanke).
Yleisesti erittäin vaativia hankkeita voidaan määritellä riippumatta soveltamisalasta esimerkiksi siten, että olosuhteisiin, tekniseen ratkaisuun, hankkeen toteutukseen tai käyttöön liittyy erityinen vaativuus tai poikkeavuus, kuten
- erityisen vaativia rakenteita, järjestelmiä tai korjauskohteissa vakavia vauriotapauksia (esim. erittäin korkeat rakennukset, pitkät jännevälit, poikkeukselliset sisäilmavaatimukset, suuret sisä- ja/tai ulkopuoliset kosteusrasitukset)
- kohteen luonteeseen nähden käytetään normaalia suurempia riskejä sisältäviä ratkaisuja (esim. uusia ratkaisuja, joista ei ole kokemusta)
- kohteen laajuus edellyttää toteutusmuotoihin, rakennuttamiseen ja hankkeen organisointiin liittyvää erityisosaamista
- kohteen ylläpitoon ja huoltoon liittyviä normaalista poikkeavia tai vaativia toimenpiteitä/olosuhteita
- suojeltu tai muutoin kaupunkikuvallisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokas kohde tai ympäristö.
Mikä on erityinen riski?
MRL:n erityismenettelyn käytön kannalta riskin pitää olla erityinen, asia joka voidaan tulkita niin, että riski on normaalia suurempi kuin yleensä erittäin vaativissa hankkeissa.
Yleisen riskiteorian mukaan:
R = T x S
jossa
R riskin suuruus (riskitulo)
T tapahtuman todennäköisyys
S vahingon suuruus tai vakavuus
Suuri riski tarkoittaa siis, että joko vahingon suuruus tai vahinkotapahtuman todennäköisyys on kohteessa suuri. Erityismenettelyn tehtävänä on vähentää riskiä siten, että kohdekohtaisilla toimenpiteillä rajoitetaan erityisesti todennäköisyys mahdollisimman pieneksi (kuva 2). Mahdollisen vahingon aiheuttamia seuraamuksia voidaan vähentää hyvän suunnittelun keinoin rajoittamalla vahingot paikallisiksi (esim. rakenteiden jatkuvan sortuman estäminen).
Erityistarpeen määrittelytapa
RIL 241-ohjeessa on kuvattu eräs tapa määritellä hankkeen tai sen osan kuuluminen erityismenettelyyn piiriin, jossa arvioidaan erikseen
- mahdollisen vahingon aiheuttamat seuraamukset (henkilö-, ympäristö- ja taloudelliset vahingot) eli (seuraamusluokka)
- hankkeen vaativuus (vaativuusluokka)
Näiden luokkien perusteella voidaan määritellä riskitasoluokka R (3 = suuri, 2 = keskisuuri, 1 = vähäinen riski), ks. kuva 3. Korkea riskitasoluokka (R=3 tai mahdollisesti 2) muodostaa perustan erityismenettelyn mahdolliselle käynnistymiselle. Riskitasoluokka ja erityismenettelyn tarve määritellään julkaisun lomakkeita ja julkaisun nettisivulla olevia excel-tiedostoja apuna käyttäen (riskiarviolomake).
Erityismenettelytoimenpiteisiin johtava prosessi
Erityismenettelyn käyttöönotto ja käyttö etenevät soveltamisalasta riippumatta periaatteessa samalla tavalla. Yhteistä on erityisesti, että tarvittavat laadunvarmistustoimenpiteet tulee määritellä hankkeen aikaisessa vaiheessa, jotta niistä saadaan varsinainen hyöty irti. Eri kuntien rakennusvalvontaviranomaisilla voi olla omia tai yhteisiä menettelytapoja erityismenettelyyn liittyen (esim. PKS-RAVA:n ohjeet, www.pksrava.fi), joihin rakennushankkeeseen ryhtyvän ja suunnittelijoiden täytyy tutustua ennakkoon.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän pitää jo hankkeen alkuvaiheessa selvittää erityismenettelyn tarvetta. Hänen täytyy huolehtia, että hänen asiantuntijansa selvittävät yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisten kanssa, mitä hankkeen luonteeseen liittyviä erityismenettelyn toimenpiteitä hankkeessa tarvitaan. Valvontaviranomainen voi edellyttää erityismenettelyä lupapäätöksessään tai hankkeen aikana.
Erityismenettelyyn liittyvät työkalut ja muu laadunvarmistus
Erityismenettelyn tarpeen ja sisällön arvioinnissa käytetään esimerkiksi RIL 241-julkaisun määrittelemää riskiarviota sekä yleistä riskianalyysiä.
Riskiarvio voi koskea rakenteellista turvallisuutta, paloteknistä turvallisuutta, rakennusfysikaalisia ja/tai rakennuksen terveellisyyteen liittyviä ominaisuuksia tai kulttuurihistoriallisten arvojen menettämisen vaaraa. Riskiarvioissa määritellään soveltamisalakohtainen riskitasoluokka ja tehdään ehdotus erityismenettelyn tarpeesta ja sisällöstä.
Laatija on yleensä soveltamisalakohtainen vastaava erityissuunnittelija. Laadinnassa käytetään julkaisun määrittelemiä riskiarviolomakkeita, jotka löytyvät excel-tiedostoina julkaisun nettisivulla.
Riskianalyysi on edellä kuvattua riskiarviota syvällisempi analyysi, jossa kartoitetaan tarkemmin suunnittelun, toteutuksen ja käytön riskit (vahinkoseuraamukset ja niiden esiintymistodennäköisyys) sekä määritellään toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi. Riskianalyysia voidaan käyttää erityismenettelyn tarkennetun sisällön määrittelyssä. Riskianalyysi on osa projektin laajempaa riskienhallintaa, ja se on esimerkiksi laadunvarmistusselvityksen osa.
RIL-ohjeessa kuvataan myös erityismenettelyä tukevia muita laadunvarmistustoimenpiteitä, joista erittäin vaativissa hankkeissa täytyy erityisesti huolehtia (kuva 4).
Suunnitelmien ulkopuolinen tarkastus
Suunnitelmien ulkopuolisen tarkastuksen tehtävä on varmistaa, että laaditut soveltamisalakohtaisesti suunnitelmat ovat hankkeen vaativuuteen nähden riittävän kattavia. Niiden täytyy taata myös tavoiteltu laatutaso. Tarkastuksessa riippumaton, pätevä asiantuntija tarkastaa ja arvioi suunnitelmat sekä laatii lausunnon siitä, täyttääkö suunniteltu ratkaisu sille säädetyt vaatimukset. Käytännössä tarkastus pitäisi hoitaa vuorovaikutteisena yhteistyöprosessina hankkeen alkuvaiheista lähtien.
Toteutuksen ulkopuolinen tarkastus
Rakennustyön eli rakenteiden ja teknisten järjestelmien rakennustyön ulkopuolisen tarkastuksen tehtävänä on varmistaa, että erityismenettelyn soveltamisalan kannalta tärkeimmät kohdat toteutetaan suunnitelmien sekä muiden esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Ulkopuolinen tarkastus voi tarpeellisessa määrin kohdistua myös valmisosatuotantoon (valmistus ja/tai asennus).
Laadunvarmistusselvitys
Laadunvarmistusselvitykseen on merkittävä olennaiset tiedot niistä toimista, joilla varmistetaan, että rakentamisessa saavutetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukainen lopputulos. Laadunvarmistusselvityksessä osoitettuja menettelyjä on noudatettava rakennustyössä. Laadunvarmistusselvitysvelvoitteen hyöty on monessa hankkeessa siinä, että sen kautta rakennushankkeeseen ryhtyvä joutuu paneutumaan ja valmistelemaan kattavan laadunvarmistuksen riittävine ja pätevine asiantuntijoineen, joka muuten jäisi vähemmälle.
Rakennustyön suunnitelmamukaisuuden asiantuntijatarkastus
Asiantuntijatarkastus on lain mukainen menettely, jossa rakennushankkeeseen ryhtyvä tai hänen palveluksessaan oleva asiantuntija tarkastaa rakennustyön suunnitelmanmukaisuuden. Asiantuntijan ei tarvitse olla ulkopuolinen ja riippumaton, kuten ulkopuolisessa tarkastuksessa. Käytännössä tämä useimmiten tarkoittaa, että erityissuunnittelija tarkastaa oman suunnittelualansa rakennustyön suunnitelmanmukaisuuden työmaalla tai tuotantolaitoksella (esim. rakennesuunnittelija tarkastaa raudoitustyöt).
Tehostettu käytönaikainen seuranta
Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä ja rakennuksen omistaja seuraavat MRL:n 117 a–117 g §:n mukaisten olennaisten teknisten vaatimusten toteutumista erityismenettelyn kohteena olevien rakenteiden tai rakennuksen ominaisuuksien osalta rakennuksen käytön aikana. MRL:n 117 a–117 g §:n mukaiset olennaiset tekniset vaatimukset ovat: rakenteiden lujuus ja vakaus, paloturvallisuus, terveellisyys, käyttöturvallisuus, esteettömyys, meluntorjunta ja ääniolosuhteet sekä energiatehokkuus.
Rakennus täytyy ensisijaisesti suunnitella siten, ettei käyttö tai ylläpito vaadi erityistoimenpiteitä rakenteellisen turvallisuuden tai rakennuksen terveellisyyden varmistamiseksi. Mikäli esimerkiksi riskianalyysissä kuitenkin todetaan jonkun järjestelmän tai rakenteen käytön ja ylläpidon sisältävän riskejä, täytyy niiden hallitsemiseksi ryhtyä tehostettuihin käyttö-, ylläpito- ja huoltotoimenpiteisiin.
Erityismenettelyn käyttö soveltamisalakohtaisesti
RIL 241-ohjeessa on kuvattu tarkemmin, miten yllämainitut erityismenettelyn sekä muut erittäin vaativan hankkeen laadunvarmistukseen liittyvät toimenpiteet toteutetaan soveltamisalakohtaisesti.
Lähde: RIL 241-2016 Erityismenettelyn soveltaminen - rakennuksen turvallisuus, terveellisyys ja kulttuurihistorialliset arvot.
Teksti ja kaaviot: Gunnar Åström
Rakennustekniikka on RIL ry:n julkaisema lehti.
Suosituimmat
Suunnitteluprosessin tehostaminen parametrisella suunnittelu...
Parametrinen suunnittelu on osa nykyaikaisen suunnittelutoimiston työkalupakkia.
Inflaatio heiluttaa rakennusalaa, ja esimerkiksi asuntoaloitukset tippuvat vuoden takaises...