Henkilöjutut

Digitaalisen muutoksen viitoittaja

ma syysk. 25 12:38:00 2017

”Digitaalisuus mahdollistaa asiakaslähtöisyyden miettimisen aivan uudella tavalla”, tuore digipäällikkö Teemu Lehtinen sanoo ja esittelee ennen uuden tehtävänsä vastaanottamista Otaniemen kampuksella monitieteisen tutkimusryhmän, SimLabin, tiloja. Ne heijastelevat enemmänkin mainostoimiston työtiloja säkkituoleineen kuin perinteisiä luentosaleja tai laboratorioita.

Ymmärrys vielä vasta tulossakin olevista teknologioista on laajan verkoston ja luovan ajattelun ohella joitakin uudessa tehtävässä vaadittavista ominaisuuksista. Digipäällikön vastuualue on kokonaisuudessaan vaativa. Tavoitteena on uudistaa lähivuosina koko alan toimintamalleja ja käytäntöjä. Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvan KIRA-digin rahoitus on noin 16 miljoonaa euroa, josta puolet maksaa valtio ja puolet kiinteistö- ja rakentamisala. Hanketta toteuttavat yhdessä Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi (KIRA-foorumi), kunnat ja ministeriöt.

Lehtinen tuo tuoreuden tuntua alan moniin vakiintuneisiin toimintamalleihin. Hän ei usko odottamiseen ja pitkiin projekteihin. Hyviä tuloksia syntyy nopealla kokeilukulttuurilla. 

”KIRA-digi on Suomelta erinomainen avaus toimia rakennetun ympäristön digimurroksen etunenässä. Hankkeessa on valtavasti potentiaalia uusille palveluiden ja innovaatioiden menestystarinoille, myös kansainvälisesti.”

Yksi avainsanoista on Lehtisen mukaan avoimuus.

”Kun oma tekeminen tulee näkyväksi myös muille alan toimijoille, syntyy aiempaa suurempi ekosysteemi. Ja sitä kautta saa alkunsa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Onnistuminen tässä vaatii yhteiskunnalta muun muassa rajapintojen ja palvelualustojen muuttamista avoimiksi. Kiinteistö- ja rakennusalaa onkin muokattava ketterämmäksi ja ilmapiiriä yhteistyökykyisemmäksi.”

Lehtisen mukaan ei sovi myöskään unohtaa asiakaskokemusta, joka on kaiken a ja o. Se sanelee hankkeiden tahdin.
 

Aasia-opinnot laajensivat alan näkökulmia

Uuden digipäällikön työpaikka vaihtui syyskuun alussa Rakennustietosäätiö RTS:n tiloihin Helsingin Kamppiin. Lehtinen kulkee matkat sähköautolla ja paritalonsa katolle hän haluaisi asentaa aurinkopaneelit. Uudenlainen teknologia on kiehtonut häntä aina - tekniset uutuudet on kokeiltava ensimmäisten joukossa.

Omakotirakentajaa Lehtisestä ei kuitenkaan helposti saa, niin kuin monista rakennusalan toimijoista. Hän haluaa kuluttajana mieluummin ostaa palveluita kuin tehdä itse. Taustat löytyvätkin informaatioteknologiasta, jonka diplomi-insinööriksi hän valmistui Aalto-yliopistosta kuusi vuotta sitten. Alun perin hän aloitti opinnot puunjalostuspuolella isänsä ja veljensä jalanjäljillä ja ehti työskennellä Kirkniemen paperitehtaallakin kolmivuorotöissä. - Kunnes paperitehtailla alkoi alamäki.

Lehtinen mietti tulevaisuudelleen uutta suuntaa ja aloitti opinnot silloisen Teknillisen korkeakoulun uudessa informaatioverkostot-nimisessä koulutusohjelmassa. Opintojen tavoitteena oli yhdistää tietotekniikkaa sekä tuotantotaloutta ja luoda täten osaajia, jotka ymmärtävät tarpeeksi sekä tekniikasta että käyttäjistä.
”Ensimmäiset kurssit olivat koodaamista ja painottuivat vahvasti tuotantotalouden suuntaan. Opinnot saivat vaikutteita myös Aasiasta, etenkin Kiinasta.”

Ja sinne, tutustumaan käytännössä kiinalaiseen bisnekseen Lehtinen lähtikin. Hän opiskeli puoli vuotta Chengdussa perehtyen Aasian liiketoimintaympäristöön ja pärjäsi arjessa mandariinikiinalla. Mukaan tarttui lisäksi innostus kalligrafiaan. Toinen puolivuotinen kului myöhemmin Kuala Lumpurissa.

Vielä Aallossa digipäällikkö työsti väitöskirjaansa aiheesta ”Monimutkaisten rakennusprojektien integraatiomekanismit”. Nyt sen viimeistely saattaa jäädä uusien työtehtävien edessä hetkeksi taustalle.
 

Hackathonit yhdis­tävät toimijoita

Tuoreelta digivelholta on ehditty kysyä jo useasti, kuinka hän ymmärtää kiinteistö- ja rakennusalan lainalaisuuksia ilman käytännön kokemusta.
”Siinä on puolensa; toisaalta asioita on helppo katsoa tuoreesti ja kyseenalaistaa. Ja toisaalta joidenkin asioiden opettelu vaatii todella paljon työtä. Mutta tutkijana olen saanut alasta kuitenkin syvällistä kokemusta muun muassa erilaisten case-hankkeiden kautta. Olen osallistunut big room-työskentelyyn sekä haastatellut ja havainnoinut tekijöitä rakennustyömailla. Olen myös ollut usein asiakkaan roolissa remonttien tilaajana ja huomannut silloin, kuinka paljon alalla on kehitettävää.”

Lehtinen on luonut kiinteistö- ja rakennusalalla toimiville myös uudenlaisia kohtaamisia muiden alojen taitajien kanssa. Suomessa on vuoden sisällä järjestetty kahdesti AEC Hackathon (AEC=Architecture, Engineering and Construction), viikonlopun kestävä alan vakiintuneiden toimijoiden ja start up-yritysten kohtaaminen. Eri alojen osaajat kehittävät näissä yhteisöllisissä tapahtumissa nopeita prototyyppiratkaisuja yritysten todellisiin haasteisiin.

Tilaisuudet ovat suosittuja ja esimerkiksi Finn­Build-messuilla julkistetaan Swecolla järjestetyn kesäkuisen Hackathonin voittaja, joka kuittaa palkinnoksi 3 000 euron arvoiset Microsoft HoloLens lisätyn todellisuuden lasit.
”Startupit saavat Hackathoneissa näkyvyyttä ideoilleen, eikä korkeankaan tason alustajia, kuten Rovion entistä johtajaa Peter Vesterbackaa tai BIM-gurua, professori Arto Kiviniemeä, ole ollut vaikea saada puhumaan tilaisuuksiimme. Roviokin sai alkunsa tämän tyyppisestä tapahtumasta.”

Lehtisen mukaan hackathonit luovat parhaimmillaan alalle uusia innovaatioita, uusia arvoverkostoja ja uutta bisnestä.
”Kun tietoisuus mahdollisuuksista lisääntyy koko alalla, myös omassa arjessa työskentely muuttuu ennakkoluulottomammaksi.”
 

Ala uusiutuu kokeilujen kautta

Idean hackathonien järjestämisestä Lehtinen sai Yhdysvalloissa, missä hän oli tutkijavaihdossa vuonna 2014.
”Olin ällikällä lyöty, mitä kaikkea osallistujat saivat aikaan viikonlopussa. USAn kokemusten perusteella syntyi ajatus sellaisen alustan luomisesta, jossa perinteiset rakennusalan toimijat pääsevät helpommin keskustelemaan mahdollisista yhteisistä toimintamalleista teknologiatoimijoiden kanssa.”

Seuraava askel tällä saralla on marraskuussa Slush-viikonloppuna, Helsingissä. Silloin järjestetään Ultrahack, jossa AEC Hackathon on mukana omana rakennetun ympäristön trackinaan.

”Saamme lisämuskelia omaan tekemiseemme, sillä tiimeillä on tätä kautta mahdollisuus päästä kiinni 1,3 miljoonan euron palkintopottiin, josta miljoona euroa on jatkorahoitusta Nest­holman kautta.”

Lehtinen pitääkin vahvuutenaan laajaa verkostoa, joka on kasvanut tutkijavuosien aikana ympäri maailmaa. Hän on iloinen, että yhteisö on laajentunut ja siihen on liittynyt asiantuntijoita alan eri laidoilta ja ulkopuoleltakin.
”Uusi ilmiö mielestäni on, että KIRA-alan vakiintuneet yritykset ovat alkaneet tehdä tiivistä yhteistyötä pienten yritysten kanssa myös hackathon-tyyppisten tapahtumien ulkopuolella. Mikään yritys ei pärjää kilpailussa enää yksin.”

Hyväksi esimerkiksi suomalaisesta edelläkävijästä Lehtinen mainitsee Firan.
”Yrityksessä on ymmärretty digitaalisuuden mahdollisuudet. Perinteisesti KIRA-alalla on toimittu paikallisesti, mutta digipalvelut avaavat mahdollisuudet globaaliksi. Onkin hienoa, että suomalaiset toimijat voivat kehittää KIRA-alan palveluita, joita voidaan hyödyntää missä vain”, Lehtinen sanoo.

Hän mainitsee myös, että YIT Garagessa yrityksen työntekijät pääsevät tekemään omia kokeilujaan työajalla. Ja Swecolla pohditaan sisäisten hackathonien järjestämistä uusien ketterien toimintatapojen kehittämiseksi.
 

Suomi on valmis, oletko sinä?

Ensitöikseen uusi digipäällikkö syventää alan verkostojaan ja aikoo käynnistää sarjan uudenlaisia kokeiluhakuja. Kokeilujen tavoitteena on testata datan jakamiseen perustuvan ekosysteemin toimintamalleja käytännössä ja löytää uusia innovaatioiden siemeniä.

Vaikka tavoitteena onkin nopea uudistumisen tahti, hankkeen keulahahmo on itse rauhallisuus.
”Toinen vallitseva piirteeni on ikuinen optimismi. Elämänasenteeseeni kuuluu, että kaikki järjestyy. Totta kai onnistuneeseen tekemiseen liittyy aina kova työ, mutta osaan mielestäni tunnistaa, kuinka eri mahdollisuudet loksahtavat eri tilanteissa paikoilleen.”

Lehtinen haluaa luoda alalle uudenlaista tekemisen meininkiä ja positiivista ilmapiiriä, jossa kaikki on mahdollista. Hän uskoo myös, että KIRA-ala on kypsä digitaaliseen murrokseen maailmanlaajuisesti. Muutos on jo saanut isot pelurit kiinnostumaan alasta.
”Mutta isokaan toimija ei pysty ottamaan alaa haltuunsa yksin. Tulevaisuudessa yhteistyö lisääntyy entisestään muun muassa tiedonhallintaan liittyvien toimijoiden, isojen operaattoreiden ja verkkojen valmistajien kanssa.”

Se taho, kenellä on liittymäpintaa datan hallintaan, on alan murroskohdassa keskeisessä roolissa.

Lehtinen toivoo, että KIRA-digi-hankkeen päätöspisteessä vuoden 2018 lopussa datan jakamiseen liittyvien yritysten asenteet ovat muuttuneet ja tekninen puoli, kuten avoin tietoväylä on kehittynyt. Samalla nopeiden kokeilujen kautta on löydetty menestystarinoita, joita voi skaalata maailman mittakaavassa. 

 

Teemu Lehtisen teesit rakennetun ympäristön parantamiseksi digitaalisuuden avulla

Digitaalisuus on mahdollisuus, ei uhka. Asenteet muuttuvat positiivisten
kokemusten kautta.

Nopeilla kokeiluilla opitaan lyhyessä ajassa kustannustehokkaasti mikä toimii ja mikä ei. Menestystarinat skaalataan laajemmin.

Pelkkä digitointi ei riitä, vaan datan täytyy olla koneluettavaa. Tähän tarvitaan standardeja.

Uusien ekosysteemien synnyttäminen vaatii kaiken datan avaamista kaikkien käyttöön.

Asiakaskokemus pitää muotoilla aina asiakkaan, ei tuotantorakenteiden näkökulmasta. Digitalisaatio mahdollistaa asiakaslähtöisen rakentamisen. 

 

Teksti: Henriikka Hellström

Kuva: Katri Lehtola 

Takaisin edelliselle sivulle