Alan nuori osaaja

Alan nuori osaaja - Riikka Määttä

pe syysk. 30 08:45:00 2022

Teksti: Jenni Ahola
 

Riikka Määttä
Ikä: 25
Koti: Tampereella
Valmistunut: Tampereen yliopistosta diplomi-insinööriksi vuonna 2022

Kuusamosta lähtöisin oleva Riikka Määttä aloitti vuonna 2015 opiskelut Oulun yliopiston konetekniikan linjalla. Määttä halusi suuntautua lukion jälkeen tekniselle alalle, joka olisi kuitenkin helposti sovellettavissa käytäntöön.

”Konetekniikka valikoitui sen takia, että siinä oli useita suuntautumisvaihtoehtoa. Ajattelin, että saan lisää aikaa pohtia lopullista valintaani.”

Opiskelujen alussa niin mekatroniikka kuin rakennesuunnittelu kiinnostivat Määttää erityisesti. Näistä kahdesta rakennustekniikka tuntui kuitenkin lopulta enemmän omalta alalta.

Toisena opiskeluvuonnaan Määttä ryhtyi myös suunnittelemaan maisteriopintojen suorittamista Tampereella.

”Jo abivuonna olin miettinyt, että olisipa hienoa päästä suunnittelemaan silta. TTY:llä pystyi opiskelemaan rakennustekniikan sivuaineena siltasuunnittelua, ja ajattelin, että Tampereella jatkamalla saisin mahdollisimman hyvän startin työuralleni.”

Siirto yliopistosta toiseen vaati jonkin verran vaivaa, mutta oli Määtän mukaan lopulta melko sujuva prosessi.

”Ei myöskään tarvinnut pärjätä yksin, vaan sain TTY:n opintosuunnittelijalta tukea konetekniikan puolen opintojen sovittamisessa maisteriopintoihin.”

Omat rajat tutuksi

Ensimmäisenä opiskeluvuonnaan Määttä oli kesätöissä Outokummun tehtaalla Torniossa, jossa hän muun muassa valvoi pelletointiprosessia. Toisena opiskeluvuonnaan hän pääsi töihin Destialle rautateiden kunnossapidon puolelle, ja TTY:lle siirtyessään löysi ilokseen töitä Tampereelta Destian siltasuunnittelun yksiköstä.

Määttä toteaa työn ja opiskelun yhdistämisen olleen ajoittain aikataulullisesti haastavaa ja hieman stressaavaa, mutta kokee kuitenkin oman alan tehtäviin siirtymisen jo aikaisessa vaiheessa opintoja olleen hyvä päätös.

”Opiskeluaikana työskennellessä oppi varmasti myös määrittämään itselleen sopivat rajat, jotta pystyy huolehtimaan omasta jaksamisesta. Tästä on hyötyä nykyisin. Pitää tietää millainen projektimäärä on itselleen sopiva, jotta työtä pystyy tekemään mielekkäästi.”

Määttä myös koki opintojen ja töiden tukeneen jatkuvasti toinen toisiaan. Yliopistolla vastaan tulleita asioita pystyi töiden kautta yhdistämään paremmin käytäntöön, ja välillä kursseilla opiskeltavat asiat olivat jo töistä ennalta tuttuja.

”Työn ja opiskelun yhdistämisessä auttoi toki myös se, että työnantaja oli valmis joustamaan tarpeen tullen.”
 

Vaihdosta ideoita tulevaisuuteen

Maisteriopintojensa aikana Määttä vietti myös hieman yli puoli vuotta vaihdossa Chalmersin yliopistossa Göteborgissa. Hän sai toiveidensa mukaan kartutettua vaihdossa etenkin kielitaitoaan – yliopiston kurssikieli oli englanti, joten vaihtoaika kehitti ruotsin kielen lisäksi erityisesti Määtän englannin kielen alan sanastoa.

Määttä kertoo nauttineensa opiskelusta kansainvälisessä ympäristössä, joissa sai tutustua vaihto-opiskelijoihin ympäri maailmaa. Vaihtoaika vahvisti myös Määtän ajatuksia siitä, että työskentely ulkomailla voisi jossain vaiheessa olla varteenotettava vaihtoehto.

”Ruotsissa olisi hyvät mahdollisuudet työskennellä, kun mitoituspuoli ja monet muut asiat ovat kuitenkin hyvin lähellä sitä, mitä täällä Suomessa.”

Määttä kertoo myös, että Göteborgissa opiskeluperiodit olivat tavallisesti Suomen periodeja lyhempiä, ja kurssit opintopisteiltään suurempia. Kursseja oli siis samanaikaisesti käynnissä vähemmän. Tämä teki opiskelusta intensiivisempää, kun yhdellä kertaa pääsi keskittymään vain muutamaan aihealueeseen kerrallaan.

”Vaihdossa osallistuin elinkaaritekniikan kurssille, ja ilmastonmuutokseen liittyviä asioita tuli mietittyä aikaisempaa enemmän. Silloin syntyi ajatus siitä, että tekisin diplomityön aiheesta, joka liittyisi siltoihin ja ilmastonmuutokseen.”

Diplomityön aihe laajempaan selvitykseen

Suomeen palattuaan Määttä sai neuvoteltua työnantajansa kanssa tarkemmin diplomityöaiheen, jonka otsikoksi muotoutui lopulta muuttuvien tulvien vaikutus siltoihin ja niiden suunnitteluun.

”Pääsin haastattelemaan asiantuntijoita muun muassa Väylävirastolta, Suomen ympäristökeskukselta ja ELY-keskukselta. Tarkoitus oli työn avulla kartoittaa, kuinka tulvat muuttuvat tulevaisuudessa, ja miten näihin muutoksiin pystytään varautumaan sekä uusien että olemassa olevien siltojen osalta.”

Määtän diplomityö valmistui tämän vuoden alussa. Parhaillaan Määttä jatkaa saman aiheen työstämisen parissa tehdessään Väylävirastolle laajempaa selvitystä aiheesta.

”Diplomityön haastavin osuus oli varmastikin työn rajaaminen. Pystyn nyt selvityksessä hyödyntämään niitä osiota, joita en saanut mahdutettua työhön, kuten työnaikaisiin rakenteisiin keskittyvän osuuden.”

Asiantuntijuus ensimmäisenä askeleena

Tänä vuonna diplomi-insinööriksi valmistunut Määttä työskentelee edelleen Destialla siltasuunnittelun parissa, ja kertoo juuri tällä hetkellä olevansa mukana ensimmäisen kerran suunnittelemassa ja mallintamassa betonista laattakehäsiltaa. Suunnittelutehtävien lisäksi Määttä toimii myös Destian kaupunkikehitys- ja asiantuntijapalveluiden kehittämisryhmässä siltasuunnittelun edustajana.

’’Huolehdin siltasuunnittelun kehittämisen koordinoinnista. Tehtäviini kuuluu mm. kehitysprojektien vetämistä sekä vuosisuunnitelman tekoa huomioiden alan kehityksen, tulevat projektit ja Destian tavoitteet. Lisäksi raportoin kehittämisen tilannetta kaupunkikehitys- ja asiantuntijapalveluiden kehittämisryhmälle ja informoin siltasuunnittelun porukkaa muiden ryhmien tekemästä kehitystyöstä. Kehittämisessä tärkeintä on avoimuus ja kommunikaatio yli ryhmärajojen, tällöin tieto liikkuu vapaasti ja löydetään helpommin tilanteita, joissa jo tehtyä kehitystyötä voidaan hyödyntää toisaalla. ’’

Tulevaisuudessa Määttä toivoo pääsevänsä urallaan yhä enemmän kiinni kestävän kehityksen aiheisiin.

”Ilmastonmuutokseen varautuminen on olennainen osa kestävää kehitystä, joten koen, että diplomityöni toimi ponnahduslautana kohti tätä tavoitetta.”

Juuri tällä hetkellä Määttä haluaa kuitenkin keskittyä ennen kaikkea suunnitteluun ja oman asiantuntijaroolin vahvistamiseen.

”Ennen kuin pystyy paremmin vaikuttamaan kestävän kehityksen asioihin, täytyy ensin ymmärtää paremmin ne realiteetit, joiden puitteissa työskennellään. Eli ennen kuin tekee, on ymmärrettävä mitä on tekemässä.”

Oma kiinnostus edellä

Viime vuonna Määttä osallistui SKOL ry:n järjestämään Vuoden nuori konsultti -kilpailuun, ja oli yksi viidestä kilpailun voittajasta.

”Esihenkilöni kysyi, voisiko ilmoittaa minut kisaan. Antoisaa kokemuksessa oli etenkin verkostoituminen toisten kilpailijoiden kanssa. Oli mielenkiintoista kuulla siitä, mitä kaikkea muut tekevät.”

Omina vahvuuksinaan työelämässä hän pitää muun muassa tunnollisuuttaan ja halua oppia uutta. Hän myös kiittelee työnantajaansa Destiaa siitä, että hän on pystynyt kehittämään yrityksessä hyvin omaa osaamistaan.

”Viime keväänä toivoin esimerkiksi lisää mallintamista, ja sitä olen nyt saanut tehdä toiveideni mukaisesti. Minulla on palo testata sitä, mihin kaikkeen pystyn. Ainoastaan kokeilemallahan se selviää!”

Nykyisiä teekkareita Määttä kannustaa ottamaan ilon irti opiskeluajan vapaudesta. On hyvä panostaa niihin kursseihin, jotka itseään eniten kiinnostavat, sillä tämä todennäköisemmin johtaa itseä kiinnostaviin työtehtäviin.

”Tärkeintä on vain uskaltaa testata, mikä tuntuu oikealta. Vaikka muuttaisi myöhemmin suuntaa, ei siinä kuitenkaan mitään siltoja polta. Kaikki ymmärtävät, että tärkeintä on seurata omaa juttuaan.”

Määttä myös kehottaa teekkareita myös ottamaan opiskeluaikoina kaiken ilon irti hyvistä verkostoitumismahdollisuuksista niin oman killan piiristä kuin muistakin ainejärjestöistä.

”Kun tutustuu oman ja muiden alojen ihmisiin ja keskustelee heidän kanssaan, oppii enemmän, missä omalla alalla mennään ja voi samalla oppia hyödyllisiä asioita myös oman ydinosaamisalueen ulkopuolelta.”

Takaisin edelliselle sivulle