Alan nuori osaaja

Alan nuori osaaja - Eero Haverinen

pe syysk. 27 08:00:00 2019

Teksti: Jenni Ahola
Kuva: Tullainen Cuvaya
 

Eero Haverinen
Ikä: 31
Koti: Kangasalalla, Pirkanmaalla
Valmistunut: TTY:ltä DI:ksi vuonna 2012
 

Oulun läheltä Limingasta lähtöisin oleva Eero Haverinen aloitti vuonna 2007 opintonsa Tampereen teknillisessä yliopistossa tuotantotalouden linjalla. Tekniikasta ja taloudesta kiinnostuneella Haverisella ei ollut opintojen alussa mielessään selkeää kuvaa siitä, millaisiin työtehtäviin hän haluaisi suunnata. Olennaista opiskelupaikan valinnassa oli kuitenkin se, että TTY:llä tuotantotalouden opintoihin pystyi yhdistämään rakennustekniikan opinnot.

”Rakennusalassa kiinnosti konkreettisuus. Olemme myös ulospäin näkyvä toimiala - edelleenkin aamuisin lehteä lukiessa innostaa se, että esillä ovat jatkuvasti asiat, jotka vaikuttavat omaan toimialaan ja sen tekemiseen”, Haverinen sanoo.

Opintojen loppuvaiheessa Haverinen päätyi tekemään diplomityötään Peab Oy:lle, joka etsi TTY:n kautta tekijää yrityksen laatujärjestelmän sisäistä auditointia käsittelevälle työlle. Haverisen mukaan yksi diplomityön tekemisen parhaista puolista oli se, että työnteko avasi ovia paikkoihin, joihin ei muuten ehkä olisi ollut pääsyä.

”Sisäistä auditointia tutkiessa piti ottaa ensin selvää, miten yrityksessä toimitaan, ja mitkä ovat tärkeitä asioita esimerkiksi tietyssä tehtävänkuvassa. Sain tavata henkilöitä, jotka ovat tiettyjen osa-alueiden ykköstyyppejä talossa. Samalla oma ymmärrys rakennusliikkeen toiminnasta laajeni merkittävästi.”

Valmistumisen jälkeen Haverinen siirtyi töihin Peabille, jossa hän on työskennellyt aina tähän päivään saakka, noin seitsemän vuoden ajan.

 

Läpinäkyvyydellä kohti parempaa mainetta

Viime vuodet Haverinen on toiminut Peabilla laatupäällikkönä. Sen sijaan, että laatupäällikön toimenkuvaan kuuluisi niinkään esimerkiksi teknisen laadun varmistaminen, Haverinen kuvaa omaa työtään ennen kaikkea toimintatapojen ja -edellytysten varmistamiseksi.

”Koen olevani mahdollistaja. Pyrin luomaan sellaisia olosuhteita, jossa muut voivat onnistua. Kehitän työkaluja, järjestelmiä, ohjeita, ja luon yhdessä muiden kanssa sellaisia käytäntöjä, joiden mukaan halutaan toimia.”

Yhtenä nykyisen työroolinsa antoisimpana puolena Haverinen pitää sitä, että rooli mahdollistaa työskentelyn laajalla skaalalla eri ihmisten kanssa.

”Tapaan ihmisiä eri kaupungeista ja eri vastuuasteilta - voin tehdä töitä esimerkiksi työnjohtajan, myyjän projektipäällikön tai toimitusjohtajan kanssa.”

Pitkästä urasta Peabilla on myös merkittävää etua Haverisen nykyisessä työnkuvassa.

”Tunnen täältä jo paljon porukkaa, ja ihmisten tunteminen helpottaa huomattavasti työn tekemistä.”

Peab on saavuttanut viimeiset kolme vuotta putkeen parhaat arvosanat Rakennusteollisuus RT:n ja EPSI Ratingin tekemässä Uudisasuntorakentaminen-tutkimuksessa, jossa laatua mitataan asunnonostajien asiakastyytyväisyyden kautta.

”Uskon, että meillä on sopiva resurssointi asiakkaan kuuntelemiseksi. Annamme asiakkaalle aikaa ja olemme reiluja asiakkaita kohtaan”, Haverinen summaa ajatuksiaan tuloksista.

Kun puhutaan rakennusalan laadusta, keskustellaan samassa yhteydessä usein myös alan heikosta maineesta. Peabin viime syksynä teettämän tutkimuksen vastaajista 61 prosenttia oli sitä mieltä, että rakentamisen hyvä maine on hävinnyt. Haverinen uskoo, että mainetta voitaisiin parantaa tekemällä työ alalla vielä entistä läpinäkyvämmäksi.

”Sen lisäksi, että kerrotaan mitä tehdään, pitäisi myös avata kuinka prosessi hoidetaan – jos vaikka kosteudenhallinta otetaan painopisteeksi, niin kerrotaan perusteellisesti asiakkaille, millaisin keinoin tästä huolehditaan.”

 

Onnistumisen avaimia uralla

Haverinen kokee, että uralla etenemisessä häntä on usein auttanut into tarttua uusiin, yllättäviinkin työmahdollisuuksiin. Hän suoritti esimerkiksi Peabille uransa alussa vuonna 2012 kiinteistönvälittäjän tutkinnon, koska työskenteli pienessä kasvavassa yksikössä, jossa tarvittiin uusia myyjiä.

Haverinen tarttui tilaisuuteen myös lähtiessään Peabin edustajana viime vuonna Rakennuslehden ja alan yritysten yhdessä organisoimalle Huomisen tuotantotekniikat -kiertueelle. Yritysten edustajat kiersivät ammattikorkeakouluissa ympäri Suomea kertomassa alan opiskelijoille muun muassa siitä, millaisia vaikutuksia uusilla tuotteilla on tulevaisuuden työmenetelmiin ja työmaaprosesseihin.

”Kiertue oli kivaa vaihtelua tavalliseen työarkeen. Opiskelijat ovat innokkaita ottamaan ajatuksia vastaan ja myös haastamaan uudesta näkökulmasta. Tätä kautta voi saada itsekin uusia ajatuksia.”

Kiertueella Haverinen puhui muun muassa tietomallintamisen mahdollisuuksista alalla. Haverinen uskoo, että esimerkiksi laskentaa, hankintaa, työmaasuunnittelua ja etenkin rakennusten käytönaikaista optimointia voidaan kehittää jatkossa merkittävästi tietomallintamisen avulla. Mallien laajempi ja tehokkaampi käyttöönotto on kuitenkin muutos, joka ei tapahdu nopeasti, eikä ilman yhdessä alan toimijoiden kesken tehtäviä suuria ponnistuksia.

”Olen monien mielestä ehkä teknologiauskovainen - tai innostun helposti näistä asioista. Tietomallintamisen tehokkaampi hyödyntäminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista. Jotta muutos on mahdollinen, vaaditaan esimerkiksi muutoksia sopimustekniikkaan, joka laahaa nyt paljon jäljessä. Toimialalle tarvitaan myös paljon uusia Suomen tasoisia määräyksiä, yhteisesti sovittuja asioita.”

Yhteistyökyky sekä valmius oppia muilta ovat Haverisen mielestä olleet olennaisia taitoja myös hänen oman urakehityksensä kannalta.

”Alussa tuskastutti se, että olisin halunnut oppia kaikki nopeasti. Tämä on kuitenkin ala, jossa ei ole oikotietä onneen. Jos haluaa kattavan näkemyksen, se vaatii aikaa, nöyryyttä kysyä muilta ja tehdä yhdessä. Kukaan meistä ei kykene viemään koko projektia läpi alusta loppuun asti yksin.”

Takaisin edelliselle sivulle