80 % tyytyväisiä alan valintaan

ke kesäk. 22 10:35:00 2022

Teksti: Annika Grönvall

Graafit: RILin opintokyselyn 2022 pohjalta Susa Laine

 

RILin opintokysely 2022 paljastaa teekkareiden ja yamk-opiskelijoiden ajatuksia paitsi opiskelun laadusta, myös etäopiskelun eduista ja haitoista, työskentelystä opintojen ohella ja kansainvälisyydestä. Se kertoo myös tyytyväisyydestä alan valintaan. 

 

Opintokyselyn mukaan lukuvuoden 2021-2022 teemaksi nousivat ehdottomasti etäopintojen joustavuus sekä uuden hybridimallin tuomat edut. Vuoden vaihtelevista olosuhteista huolimatta opiskelijoista 61 prosenttia kertoi saavansa kasaan yli 50 opintopistettä kuluneen lukuvuoden aikana. Viidelle vuodelle ajoittuvassa diplomi-insinöörin tutkinnossa tavoiteaikataulutus on 60 opintopistettä vuosittain.

Vastanneiden mukaan DI-tutkintoon tähtäävän kandidaatintutkinnon opinnot kestävät keskimäärin 3,8 vuotta ja maisterivaiheen 3,6 vuotta. Kyselyn vastausten perusteella teekkari valmistuukin rakennetun ympäristön alalla diplomi-insinööriksi noin 7,5 vuoden jälkeen, viiden vuoden tavoiteajan sijaan. Arvio opintojen kestosta kasvoi keskimäärin puoli vuotta vuoden 2021 opintokyselyn tuloksiin verrattuna.

Suurimmat syyt opintojen hidastumiselle olivat heikko motivaatio, mielenterveydelliset syyt sekä opintojen kuormittavuus. Kaikkien vastanneiden kesken nämä kolme keräsivät kukin noin 30 prosenttia vastanneiden äänistä.

Oppimistavoista hyödyllisin oli kurssitehtävien tekeminen, joka keräsi noin 47 prosenttia kaikkien vastanneiden äänistä. Lisäksi 26 prosentin mielestä opiskelu yhdessä muiden kurssille osallistuvien kanssa hyödytti omaa oppimista.
 

Opintojen ohella työskenteli lähes puolet 

Kaikkien neljän yliopiston osalta parhaimmat valmiudet työelämään antoi vastausten perusteella LUT-yliopisto ja pienimmät Oulun yliopisto. Eniten työelämää hyödyttäviä taitoja opiskelijat kertoivat saaneensa tiimityöskentelyn ja projektihallinnan osalta. Kaikkien vastanneiden mukaan heikoimmat valmiudet sai yritystoiminnan perustuntemuksen opetus.

Opintojen ohella työskentelee noin 46 prosenttia vastanneista. Heistä 97 prosenttia koki työnteon omalla alalla hyödyttävän opintoja. Noin 60 prosenttia opintojen ohella työskentelevistä ei koe työnteon hidastavan valmistumista. Kaikista opintojen ohella työskentelevistä kuitenkin 47 prosenttia kokee valmistumisen lykkääntyvän enintään vuodella.

Työssä käymisen suurimmat hyödyt liittyivät taloudellisen varmuuden takaamiseen, uusien vain työelämässä opittavien taitojen oppimiseen sekä asioiden omaksumiseen paremmin konkreettisten näkökulmien kautta.

Suurimpia työssäkäymisen ja opintojen yhdistämisestä koituvia haittoja olivat puolestaan jaksaminen ja vähäiset voimavarat sekä ajanhallinnan hankaloituminen. Lisäksi yli puolet töitä tekevistä opiskelijoista koki stressitason kohoamista töiden ja opintojen yhdistämisestä.
 

Suurin osa kannattaa hybridiopetusta

Kaikista vastanneista 88 prosenttia oli sitä mieltä, että kurssit pitäisi jatkossa järjestää täysin hybridimallina. Tätä toimintatapaa suosittiin etenkin LUT-yliopistossa, jossa kaikki vastaajat puolsivat ajatusta. Kysymys jakoi eniten mielipiteitä Aallossa. Siellä kaikista vastaajista 11 prosenttia kannatti siirtymistä täysin lähiopetukeen ja neljä prosenttia oli täysin etäopiskelun kannalla. Paluuta takaisin lähiopetuksen pariin toivoi puolestaan viisi prosenttia Tampereen vastaajista sekä 11 prosenttia Oulun opiskelijoista.

Kaikkien vastaajien mukaan lähiopetukseen on palautunut vain neljännes, tai jopa vähemmän opiskelijoiden omista loppukevään 2022 kursseista.

Vastaajilla oli monenlaisia mielipiteitä etäopintojen tuomista käytännöistä. Yksi suurimmista eduista, jonka toivottiin jatkuvan myös tulevaisuudessa, oli ehdottomasti kurssiluentojen tallentaminen ja niiden mahdollinen katselu jälkikäteen. Tämän pohjalta eduiksi katsottiin myös opintojen joustavuus ja niiden vapaampi aikatauluttaminen.

Etäopintojen myötä huolenaiheeksi nousi opintojen kuormittavuus kurssitehtävien osalta. Hybridimalli koettiin vielä osittain sekavaksi käytänteeksi, mutta sen tuomia mahdollisuuksia puollettiin paljon.
 

Kansainvälisyys jakaa mielipiteitä

Opiskelijoista ainoastaan 14 prosenttia oli suunnitellut kirjoittavansa lopputyönsä englanniksi. Kyselyn perusteella diplomityönsä kirjoittavat innokkaimmin englanniksi LUT-yliopiston, ja vastahakoisimmin Tampereen yliopiston opiskelijat. Aalto-yliopiston opiskelijoista 17 prosenttia kertoi kirjoittavansa diplomityönsä englanniksi, kun Oulussa jopa 45 prosenttia vastanneista on päättänyt kirjoittavansa lopputyönsä suomeksi.

Vaihtomahdollisuuksiin olivat tyytyväisimpiä LUT-yliopiston ja tyytymättömimpiä Oulun opiskelijat. Oulussa yleinen tyytymättömyyden syy oli rakennus- ja yhdyskuntatekniikan vaihto-ohjelman puute.
 

Lähes kaikki jatkavat kandista maisteriksi

Vastaajista 95 prosenttia on jatkanut, tai aikoo jatkaa, kandidaattivaiheen jälkeen alan maisteriohjelmassa.

Kyselyyn vastanneista noin 81 prosenttia ei ole vaihtanut, eikä aio vaihtaa pois rakennetun ympäristön alalta. Tyytyväisimpiä alan valintaan olivat LUT-yliopiston opiskelijat. Heistä jokainen vastaaja kertoi pysyvänsä alalla varmasi. Oulussa noin 79 prosenttia, Aalto-yliopistossa 80 prosenttia ja Tampereella noin 81 prosenttia vastaajista koki olevansa tyytyväinen alan valintaan.

Opintokyselyyn vastasi 193 henkilöä pääosin Aalto-yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Oulun yliopistosta ja LUT-yliopistosta. Heistä 2,1 prosenttia kertoi jo valmistuneensa alan diplomi-insinööriksi.

Takaisin edelliselle sivulle