Maailmalta

Vaihtoon valmistumisen kynnyksellä

ke syysk. 27 12:55:00 2017

Vietin syksyn 2016 opiskellen ERASMUS-ohjelman kautta Iso-Britanniassa. Vaihtoyliopistoni oli University of Strathclyde, joka sijaitsee Skotlannin suurimmassa kaupungissa Glasgowssa. Mahdollisuus lähteä vaihtoon tuli vastaan hieman yllättäen, sillä aioin valmistua jo kyseisenä syksynä. Saatuani diplomityön täysillä käyntiin tammikuussa 2016 huomasin, että valmistumisen sijaan voisin ottaa opiskelusta kaiken irti ja lähteä reissuun, kunhan hoitaisin tutkintoni viimeiset Tampereen teknillisen yliopiston opintojaksot ja diplomityöni ripeästi loppuun.

Asunnon löytäminen Glasgowsta oli muutamien käänteiden jälkeen helppoa. Kesän alussa sain harmikseni tietää, että en saa majoitusta kampukselta. Päätinkin lähteä matkaan reissumielellä, ajatuksena hankkia asunto paikan päältä. Muutamia viikkoja ennen lähtöä katselin asuntomarkkinoiden tarjontaa, jotta saisin käsityksen hintatasosta ja minulle sopivista kaupunginosista. Ennakkoselvitykseni osoittautuivat kuitenkin turhiksi, sillä aivan lähdön kynnyksellä yliopiston kampukselta tarjottiin peruutuspaikkaa ja päädyin tästä syystä opiskelija-­asun­tolaan. Ratkaisu oli helppo, mutta yllättävän kallis. Neljän hengen soluasunnosta joutui maksamaan noin 500 euroa kuukaudessa.

Glasgow on vanha ja perinteikäs teollisuuskaupunki, jonne on rakennettu järjestyksessä kolmas metro maailmassa. Kaupunki on rakentunut Clyde-joen varrelle ja erityisesti telakkateollisuus sekä hyvät kulkuyhteydet vesiteitse ovat historiassa olleet kaupungin menestyksen valttikortteja. Telakkateollisuuden merkitys ei ole nykyään enää yhtä suuri, mutta muu teollisuus näkyy kaupunkikuvassa edelleen vahvana. Asukkaita Glasgown metropolialueella on noin 1,2 miljoonaa.

Ulkonäöltään ja tunnelmaltaan Glasgow on Skotlannin pääkaupunkiin Edinburghiin verrattuna hieman urbaanimpi ja kolkompi, mutta silti varsin viihtyisä kaupunki. Kaikkein eniten Skotlannista saa kuitenkin irti, kun tutustuu pohjoiseen, kuten Loch Lomondin mahtaviin järvimaisemiin tai muutamiin Skotlannin tuhansista linnoista. Muuta erityisen hienoa nähtävää Skotlannissa on esimerkiksi Isle of Skye, äänestyksen mukaan yksi maailman upeimmista saarista, maailmankuulut viskitislaamot tai vaeltajille ihanteelliset olosuhteet ympäri kuningaskuntaa.

Hieman oudolta matkalla tuntui se, että yksi 1900-luvun alkupuolen maailman mahdeista on lopulta jäänyt kansainvälisesti vertaillen ainakin rakennetun ympäristön näkökulmasta parhaiden jälkeen. Osa Brittien teknisestä kehittymättömyydestä esimerkiksi Suomeen verrattuna johtuu varmasti siitä, että leudommassa ilmastossa uusien ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto ei ole ollut niin välttämätöntä.

Silti täytyy ihmetellä esimerkiksi sitä, ettei lähes missään yhdestä vesihanasta saa järkevästi sopivan lämpöistä vettä sopivalla paineella. Vettä ei kerrostaloissakaan välttämättä lämmitetä keskitetysti, vaan jokaikisestä asunnosta löytyvät omat vedenlämmittimet. Asuntokohtaiset pienet lämmittimet voivat olla vikaherkkiä, joten ainakin omassa asunnossani kylmät suihkut tulivat tutuiksi. Sähköjohtojen saaminen maan alle tuntuu myös olevan isolta osalta kaukainen haave, puhumattakaan kunnollisista räystäistä, saati lämmöneristyksellisistä asioista, kuten kaksois- tai kolmoislaseista. Ehkä sitä on tottunut Suomessa liian hyvään.

Vaihdon aikana opintoni olivat jo hyvin lähellä maalia, joten itse tutkintooni vaadittavia opintojaksoja en enää varsinaisesti tarvinnut. Pääasiallisina tavoitteinani matkalla olikin hankkia kansainvälistä kokemusta, kielitaitoa, verkostoitua ja tutustua kohteeseen lähiympäristöineen, toki suorittaen samaan aikaan muutaman mielenkiintoisen kurssin. Valitsemillani opintojaksoilla aiheina olivat maanmittaus ja kartoitus, geotekninen suunnittelu, maamekaniikka sekä pilaantuneiden maiden tutkimukset ja riskinarviointi.

Opintojaksoilla opittujen asioiden lisäksi onnistumisia tuli kaikilla tavoitelluilla osa-alueilla. Kansainvälistä kokemusta ja kielitaitoa kuukausien kestoisella matkalla kertyy väistämättä, kun asioita ja järjestelyjä saa hoitaa vieraassa kulttuurissa, vieraalla kielellä. Verkostoituminen sujui vaihto-opiskelijoiden kesken hyvin ja muutamien reissulta saatujen kaverien kanssa tulee takuulla pidettyä yhteyttä jatkossakin.

Paikallisten opiskelijoiden kanssa verkostoituminen sen sijaan oli kohtuullisen haastavaa. Lähestulkoon ainoat kunnolliset kontaktit paikallisiin opiskelijoihin sain urheiluseurojen kautta, tosin niissäkin kansainvälinen osanotto oli suurta.

Parasta vaihtosyksyssä oli reissaaminen sekä uusiin ihmisiin ja paikkoihin tutustuminen. Skotlannissa riitti nähtävää ja koettavaa, ja vajaan neljän kuukauden pyrähdys ulkomaille oli tilanteessani juuri sopivan mittainen. Matkan aikana ehti juuri asettua aloilleen, kyllästyä ei ehtinyt alkuunkaan ja toisaalta asiat kotimaassa eivät ehtineet mennä sekaisin. Lähtisin ehdottomasti uudelleen! 

 

Kaksi mielenkiintoisinta kurssia:

CL440 Geotechnical Engineering 2

Opintojakso olisi ollut koko lukukauden mittainen, josta syksyn aikana käsiteltiin perustusten kantavuutta, penkereiden stabiliteettia ja tukiseiniä. Aihealueet olivat minulle entuudestaan hyvin tuttuja, joten tässä vaiheessa opintoja erityisen mielenkiintoista oli se, että Britanniassa käytetään eri eurokoodin ”Design approacheja” ja käsinlaskentamenetelmiä kuin Suomessa. Pääsin näin ollen vertailemaan kahta erilaista järjestelmää. Paluun jälkeen on oltava tarkkana osavarmuuslukujen kanssa.

CL906 Site Investigation and Risk Assessment

Kurssi koski pilaantuneiden maiden kohteissa tehtäviä tutkimuksia ja riskienhallintaa. Kurssilla opeteltiin tekniikoita PIMA-tutkimusten ohjelmoimiseksi ja tutkimusmenetelmien valitsemiseksi tehokkaasti. Geofysikaaliset menetelmät olivat kurssilla hyvin edustettuina ja erityisesti pintaa rikkomattomiin menetelmiin käytettiin runsaasti aikaa. Kurssiin sisältyi myös maastokäynti vanhalla kaivosalueella.
 

Teksti: Lauri Savolainen
Kuva: Lauri Savolainen ja Antti Ollila

Takaisin edelliselle sivulle