Vaihtelua arkeen Kroatiasta
ma kesäk. 25 10:17:00 2018
Teksti ja kuva: Jenna Kotro
Jo aloittaessani ympäristötekniikan opinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tiesin, että haluan lähteä opintojeni aikana vaihtoon. Kolmannen vuoden keväänä pienen pohdinnan jälkeen kohteekseni valikoitui Kroatian kolmanneksi suurin kaupunki Rijeka.
Innostuin Kroatiasta, kun kuulin University of Rijekan tulleen LUT:lle uutena vaihtokohteena. Rijeka sijaitsee Pohjois-Kroatiassa Adrianmeren rannalla, Kvarnerinlahden pohjukassa ja se onkin Kroatian suurin satamakaupunki. Asukkaita siellä on noin 150 000.
Lähdin vaihtoon Erasmus+-ohjelman kautta. Paikallinen ESN-verkosto (Erasmus Social Network) oli aktiivinen ja auttoikin kaikissa mahdollisissa asioissa, muun muassa asunnon löytämisessä. Osa opiskelijoista sai paikan koulun asuntolasta, mutta itse päädyin asumaan kämppiksen kanssa yksityisessä asunnossa lähellä omaa tiedekuntaani ja kaupungin keskustaa.
Opinnot vaativat setvimistä
Lukukausi alkoi maaliskuun alussa ja lensimme Kroatiaan samaan yliopistoon lähtevän luokkakaverini kanssa viikkoa aiemmin. Perillä meitä oli vastassa tuutorimme, joka vei meidät asunnoillemme ja kertoi käytännön asioista. Ensimmäiseksi rekisteröidyimme paikallisille viranomaisille, sillä vaihtomme kesti yli kolme kuukautta.
Vasta lukukauden alettua osa professoreista sai kuulla, että heidän olisi pitänyt valmistella kurssinsa englanniksi meille vaihto-opiskelijoille. Ihmettelen edelleen, mistä tämä johtui – olimmehan hyväksyttäneet kurssivalintamme paikallisella vaihtokoordinaattorilla jo marraskuussa. Tästä syystä ensimmäiset pari viikkoa olivat aika sekavia ja koostuivat lähinnä professorien tapaamisista ja aikataulujen sekä kurssimuutosten sopimisista.
Kaikki teknillisen tiedekuntamme kurssien luennot pidettiin paikallisille opiskelijoille kroatiaksi, ja meille muutamalle vaihto-opiskelijalle järjestettiin luentojen sijasta yksityisiä ohjaustunteja. Opiskelu erosi siis paljon Suomesta, sillä yleensä luennoille osallistutaan suurempina ryhminä.
Oppia laivanrakennuksesta
Yliopistossa ei tarjottu suoraan omaan alaani liittyviä kursseja, joten hyödynsin tilaisuuden tutustua itselleni täysin vieraisiin aiheisiin. Ilmoittauduin teknillisen tiedekunnan kursseille Basics of Ship Production ja Ship Hull Forms laiva-arkkitehtuurin osastolta sekä Production Technologies konetekniikan osastolta. Lisäksi halusin opiskella paikallista kieltä ja tutustua paremmin sikäläiseen kulttuuriin, joten ilmoittauduin myös kroatian kielen alkeiskurssille.
Vaikka kurssit eivät suoraan ympäristötekniikkaan liittyneetkään, sain valittua esitelmiin omaa alaani sivuavia aiheita. Kaiken kaikkiaan kurssit olivat helppoja ja mielestäni opetus oli kokonaisuudessaan heikompaa Suomen tasoon verrattuna.
Lukukausi päättyi virallisesti vasta heinäkuun loppupuolella, mutta koska tentit ja esitelmät pystyttiin järjestämään melko joustavasti, saimme opinnot päätökseen jo kesäkuun puolivälissä. Vaihdossa olin siis noin kolme ja puoli kuukautta.
Matkustaminen ja vaihtelu virkistivät
Koska opiskeluun ei kulunut paljon aikaa, matkustelimme ympäriinsä. Rijekan sijainti onkin matkustelun kannalta erinomainen, sillä sieltä pääsee helposti Balkanille, Italiaan ja Keski-Eurooppaan.
Meillä oli pääsiäisen aikaan viikko lomaa kaikista kursseista, jolloin lähdimme matkalle Etelä-Kroatiaan, Bosnia ja Hertsegovinaan sekä Montenegroon. Pystyimme muutenkin vaikuttamaan aikatauluihimme, joten teimme pieniä retkiä kaupungin lähialueille melkein joka viikonloppu. Vapaa-aikaa vietimme yleensä Erasmus-opiskelijoiden kesken, ja kontaktini paikallisiin jäivät lopulta harmillisen vähäisiksi.
Jälkeenpäin ajateltuna vaihtokevät sujui alun kurssiepäselvyyksiä lukuun ottamatta varsin mukavasti, ja esimerkiksi englannilla pärjäsi hyvin lähes tilanteessa kuin tilanteessa.
En tiedä, haluaisinko välttämättä asua Kroatiassa vuosikausia, mutta tässä tilanteessa se oli juuri sitä, mitä vaihdolta kaipasinkin: kotimaasta poikkeavaan kulttuuriin ja uusiin ihmisiin tutustumista ja paljon upeiden paikkojen näkemistä.”
Esimerkkejä Jennan suorittamista kursseista:
Basics of Ship Production
Tutustuimme kurssilla laivanrakennuksen perusteisiin. Aihealueisiin kuuluivat muun muassa teräksen käsittely ja muut telakalla tehtävät esivalmistelut, hitsaus sekä laivanrakennuksessa käytettävät materiaalit. Kävimme myös vierailulla paikallisella telakalla, ja kurssin lopuksi teimme pienen esitelmän telakan ympäristöasioista. Lisäksi kurssiin kuului kaksi lyhyttä välikoetta.
Ship Hull Forms
Tutustuimme tarkemmin laivan rakenteeseen ja siihen vaikuttaviin fysikaalisiin voimiin. Laskimme muun muassa laivojen tilavuutta integraalin avulla ja teimme kaksi esitelmää, omina aiheinani SWATH-alustyypin erityispiirteet ja ympäristöön vaikuttaneet laivaonnettomuudet.
Suosituimmat
Vaihto-opiskelukokemuksia Hokkaidon yliopistosta kevätlukukaudelta 2018
Australia valloitti monimuotoisuudellaan
Vaihto-opiskelukokemuksia Royal Melbourne Institute of Technologystä (RMIT)