Ajankohtaista RILissä

RIL-Seniorit tiedon jakajina ja tallentajina

pe syysk. 25 09:00:00 2020

RIL-Seniorit ovat järjestäneet lounasesitelmä-tilaisuuksia Helsingin Suomalaisella Klubilla jo lähes 30 vuoden ajan. Jutun kuva on otettu Klubilta RIL-Senioreiden Veteraanipäivän -juhlatilaisuudesta keväällä 2017.

 

Teksti: Jenni Ahola
Kuvat: RILin arkisto

RIL-Senioreiden 50-vuotiseen toimintaan ei ole kuulunut pelkästään virkistäviä kulttuuririentoja ja matkoja. Seniorit ovat myös tallentaneet tärkeää tietoa alalta sekä järjestäneet runsaasti tilaisuuksia, joissa tarkoituksena on jakaa senioreille ajankohtaista tietoa.

RIL-Senioreiden kunniapuheenjohtaja, vuosina 2014-2017 senioreiden johtoryhmän puheenjohtajana toiminut Pertti Sandberg on vakiokasvo RIL-Senioreiden lounasesitelmissä, eli Helsingin Suomalaisella Klubilla järjestettävissä esitelmätilaisuuksissa.

”Tulin itse toimintaan mukaan vuonna 2007, jolloin osallistuin myös ensimmäisen kerran lounastilaisuuteen. Aika harva esitelmä on jäänyt minulta väliin vuosien aikana”, Sandberg kertoo.

Lounasesitelmiä on järjestetty nyt jo yli 30 vuoden ajan: ensimmäinen tilaisuus pidettiin klubilla marraskuussa 1989, jolloin puhujana oli silloisen rakennushallituksen pääjohtaja Matti K. Mäkinen.

Vaikka tilaisuuksilla on pitkä historia, on niiden kaava pysynyt samana. Ensin kuullaan keskusteluineen noin tunnin mittainen esitelmä ajankohtaisesta aiheesta, jonka jälkeen nautitaan keittolounas. Viime vuosina vakiintuneen tavan mukaan seitsemän kertaa vuodessa järjestettävät tilaisuudet ovat olleet suosittuja senioreiden tilaisuuksia. Monesti klubin 85 paikkainen sali on ollut aivan täynnä.

Sandbergin mielestä tilaisuudet ovatkin RIL-Senioreiden toiminnan ydintä. Osallistujia houkuttelevat paikalle laadukkaat esiintyjät ja ajankohtaiset aiheet, mutta myös seura.

”Sosiaalisuus on minusta tärkeä osa sitä näitä tilaisuuksia, joihin tullaan tapaamaan tuttuja.”
 

Laadukkaista esityksistä vaikea nimetä suosikkia

Lounasesitelmiä on pidetty aina hyvin vaihtelevista aiheista; menneestä ja nykyisestä, erilaisista ilmiöistä ja niiden taustoista, yleensäkin kaikesta sellaisesta, mistä aikaansa seuraava voi tietoa haluta.

 ”Jopa niin eksoottisesta aiheesta kuin Rooman vesihuollosta on pidetty esitelmä”, Sandberg kertoo.

Yhteydenotot esitelmöitsijöihin on hoidettu pääosin senioreiden AK-ryhmä toimesta. Myös Sandberg itse on AK- ja johtoryhmässä toimiessaan järjestellyt joitakin tilaisuuksia.

”Tilaisuuksiin on ollut helppo saada puhujia. Kautta linjan olemme yleensä saaneet sen henkilön, jota on haettu. Joskus esitelmöitsijäksi suunniteltu henkilö on suositellut jotakin toista henkilöä, jonka esitykseen olemme jälkikäteen olleet myös tyytyväisiä.”

Esiintyjät ovat Sandbergin mukaan olleet pääsääntöisesti tunnettuja, arvovaltaisia, asiantuntevia sekä osaavia esiintyjiä. Sandberg painottaakin, että kovan luokan esiintyjien ja mielenkiintoisten aiheiden joukosta on vaikea nostaa esille tiettyjä suosikkeja.

”Yksi, jonka muistan vuosilta hieman muita paremmin, oli HUSin professori Markku Kaste, joka piti esitelmän aiheesta ”Kuinka estän aivoinfarktin”. Esitelmä on jäänyt erityisesti mieleen esitystavasta. Kaste osasi aiheensa niin perusteellisesti, että pystyi esittämään sen niin sanotusti ”putkimiehen kielellä”, verisuonista kun oli kysymys. Asia tuli siis kaikille selväksi, ilman turhaa ammattijargonia.”

 

Moninaiset hankkeet pitävät historiaryhmän kiireisenä

Etenkin RIL-Senioreiden historiaryhmä on tehnyt vuosien mittaan paljon työtä sen eteen, että alan toiminnasta saataisiin talteen olennaiset tiedot tulevia sukupolvia varten. RILin historiaryhmän puheenjohtajana toimii tekniikan tohtori, emeritusprofessori Aarne Jutila.

”Johtoryhmä teki päätöksen historiaryhmän perustamisesta vuonna 2009, ja minä lupauduin koollekutsujaksi historiaryhmän 24.3.2009 pidettyyn perustavaan kokoukseen. Kokouksessa minut nimitettiin ryhmän puheenjohtajaksi”, Jutila kertoo.

Lähinnä sattuman kautta Jutilalle päätynyt pesti on kuitenkin ollut Jutilalle mieluinen – onhan hän toiminut puheenjohtajana ryhmän perustamisesta tähän hetkeen saakka, eli kohta jo 12 vuoden ajan.

”Ryhmässä on kerta kaikkiaan mukavia kavereita, kaikki minulle hyvin tuttuja.”

Vajaan kymmenen kertaa vuodessa kokoontuneen historiaryhmän ensisijainen tarkoitus on ollut kerätä ja dokumentoida tietoa rakennusalan ja erityisesti RILiin liittyvän rakennusalan toiminnan historiaa. Tätä tavoitettaan ryhmä on toteuttanut erilaisissa hankkeissaan.

”Kaiken kaikkiaan meillä on ollut yhteensä 14 hanketta. Jotkut hankkeista ovat jo päättyneet, ja jotkut ovat olleet jatkuvasti käynnissä”, Jutila kertoo.

Yhdessä edelleen jatkuvissa hankkeista historiaryhmä listaa rakennusalan toimijoita valtioneuvoston arvonimiluettelon mukaisesti. Nykyään 19 sivua pitkässä luettelossa on erikseen listattuna esimerkiksi rakennusneuvokset, mutta myös vaikkapa sellaiset vuori- ja teollisuusneuvokset, jotka ovat erityisesti vaikuttaneet rakennusalalla.
 

Hankkeet esillä myös RILin verkkosivuilla

Yksi ryhmän hankkeista koskee henkilöhistoriikkeja; ryhmä valikoi vuosittain korkeakoulujen rakennusinsinööriosastoilla opiskelleista merkittävän työuran tehneitä rakennusalan diplomi-insinöörejä ja pyytää heitä kirjoittamaan oman historiikkinsa RILin arkistossa säilytettäväksi.

”Tämä hanke on jo historiatoimikunnan aloittama, ja historiaryhmä on kerännyt vain yksi kolmasosan kaikista historiikeista, joita tähän mennessä on tallennettu 194 kappaletta.”

Jutila kertoo lukeneensa kaikki oman puheenjohtajakautensa aikana tulleet historiikit, ja kertoo näistä löytyvän hyvin mielenkiintoisia tarinoita alan tapahtumista.

”Tulee näin äkkiseltään tässä mieleen sellainen melko räväkkä rakennusinsinööri Terttu Raveala. Hänen historiikkinsa on mielestäni kirjoitettu hänen persoonalleen sopivaan tyyliin.”

Tänä ja viime vuonna historiaryhmä on tehnyt töitä sen eteen, jotta hankkeet saataisiin esille myös RILin verkkosivuille. Verkkosivuilta löytyy nykyään esimerkiksi tiivistelmät kerätyistä henkilöhistoriikeista.

 

Ideoista kirjoiksi

Jutila toteaa, että ryhmän hankkeista mieluisimmat ovat sellaisia, jotka on kunnolla saatu päätökseen.

”Hyvä esimerkki tällaisesta hankkeesta on Rakennus- ja suunnitteluviennin historia -hanke. Vaikka hanke siirrettiin seuraavana vuonna omalle kirjatoimikunnalleen, hankkeen idea oli meiltä lähtöisin.”

Hankkeen tuloksena syntyi vuonna 2014 julkaistu 334-sivuinen kirja Rakentajat maailmalla – Vientirakentamisen vuosikymmenet. Kirjan ovat kirjoittaneet Mikko Laakso ja Seppo Tamminen. Vientikirjaprojektin johtoryhmän puheenjohtajana toimi Esko Mäkelä.

Tällä hetkellä senioreiden johdolla työstetään juhlavuosikirjaa ”Laskutikusta virtuaalitekniikkaan – rakennusinsinöörin työn muutos 1960-luvulta 2020-luvulle”. Kirja kuvaa rakennusinsinöörien työroolin, työolojen sekä työvälineiden kehittymistä vuosikymmenten aikana. Kirjatoimikunnan puheenjohtajana toimii Petri Janhunen.

Takaisin edelliselle sivulle