Ajankohtaista

Myötäiset tuulet nousemassa – rakentaminen sektoreittain nyt ja vuonna 2025

to maalisk. 28 07:00:00 2024

Koonnut: Jenni Ahola
Kuvat: Shutterstock sekä haastateltavien yritykset

Lähivuodet ovat olleet haastavia rakennetun ympäristön alalla. Tunnelin päässä on kuitenkin nähtävissä jo heikkoa kajastusta - esimerkiksi Etlan viime syksyn suhdanne-ennusteen mukaan rakentamisen arvonlisäys kääntyy jo tänä vuonna kasvuun, kun se viime vuonna supistui noin seitsemän prosenttia.

Rakennetun ympäristön ala on laaja ja näyttäytyy erilaisena katsantokannasta riippuen. Miltä lähitulevaisuus vaikuttaa juuri nyt rakentamisen eri sektoreilta tarkasteltuna?

Kysyimme neljän organisaation edustajilta seuraavat kysymykset:

Millaiselta rakennusalan tilanne juuri nyt omalla sektorillasi vaikuttaa? Mikä tilanne organisaatiossanne on nyt verrattuna viime vuoteen aloitusten / uusien rakennuslupien osalta?

Onko nykyisessä tilanteessa nähtävissä joitakin positiivisia signaaleja? Mikä näistä on merkityksellisin ja miksi?

Millaisia kehitystoimia tarvitaan nyt kiireellisimmin haastavan tilanteen helpottamiseksi?

Miten uskot tilanteen kehittyvän tämän vuoden aikana? Entä miltä näyttää rakentaminen vuonna 2025?
 

Aleksi Laine

Infra-segmentin johtaja, YIT

Teollisuusrakentamisen sektorin volyymit ovat pysyneet vakaana, mutta nopea korkotason nousu on osaltaan heikentänyt suunnitteilla olevien investointien toteutusedellytyksiä. Investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat tasaantuneet, ja toistaiseksi kohdistuneet pääsääntöisesti maatuulivoiman sektorille.

Ilmastotavoitteiden edellyttämät investoinnit suomalaisessa teollisuudessa, ja ulkomaisten toimijoiden investointihankkeet Suomeen eivät ole vielä laajasti käynnistyneet, mutta olemme mukana osassa jo käynnistyneistä hankkeista ja aktiivisessa keskustelussa asiakkaidemme kanssa tulevien investointien suunnitteluvaiheessa.

Vihreän siirtymän edellyttämät hankkeet, joilla on tosiasialliset edellytykset siirtyä toteutukseen, näyttäisivät etenevän. Hankkeiden määrä on niin merkittävä, että toteutuessaan edes osin, hankkeet tulevat tukemaan rakentamisen teollisuudenalaa ja Suomea yhteiskuntana laajemmin.

Näemme YIT:llä, että hankkeiden toteuttaminen tulee edellyttämään kokemusta vaativien teollisuuden- ja infrarakentamisen projektien toteutuksesta, ja tiivistä yhteistoimintaa osapuolten välillä.

Uusiutuvan energian tuotannon ja energian säilömisen esteet pitäisi poistaa, liittyivät nämä sitten luvitukseen, siirtoyhteyksiin tai muuhun infraan, jotta hankkeita saadaan käyntiin. Tämän seurauksena energiansaanti, eli kotimaisen ja ulkomaisen teollisuuden ensimmäinen perusedellytys, on turvattu. Tämän jälkeen täytyy varmistaa, että muut investointien edellytykset ovat kunnossa, jotta olemme kilpailukykyisiä verrokkimaihin nähden.

Teollisuusrakentamisen volyymit pysynevät vakaina vuoden 2024. Mikäli suunnitteilla olevat hankkeet etenevät suunnitellusti, odotamme teollisuusrakentamisen volyymien kasvavan vuonna 2025.

Juhani Aspara

Asuntoprojektikehityksen ja hankekehityksen toimialajohtaja, Skanska

Vuonna 2023 aloitimme ainoastaan yhden omaperusteisen kohteen. Mitään merkittävää muutosta markkinatilanteessa ei ole tapahtunut, emmekä usko aloittavamme uusia omaperusteisia kohteita nyt alkaneella kevätkaudella. Arvioimme syyskaudella mahdollisuuksia uusille hankealoituksille.

Markkina ei kuitenkaan ole täysin pysähtynyt – asuntourakoinnissa tarjouspyyntöjä on ollut kohtalaisesti ja hankkeita on myös käynnistynyt. Epävarmoina aikoina toimijoiden taloudellinen vakaus ja luotettavuus korostuvat.

Inflaation taittuminen, korkotason tasaantuminen sekä mahdollinen aleneminen ovat positiivisia asioita ja vaikuttavat ihmisten asunnonostoaikeisiin. Positiivista on myös rakennusliikkeiden myymättömien asuntojen varaston pieneneminen.

 ARA-tuotannon lisääminen (ASOn palauttaminen) ja kaupunkien maapoliittiset keinot myynnin edistämiseksi.

Odotamme asuntomarkkinan kääntyvän hiljalleen parempaan syyskaudella. Vuoden 2025 osalta näkymät ovat positiiviset ottaen huomioon kysynnän ja tarjonnan epäsuhdan, joka realisoitunee syksystä 2024 eteenpäin, uusien aloitusten alhaisesta määrästä vuonna 2023 johtuen.
 

Sami Laakso

Väylärakentamisen johtaja, Kreate

 Kreate on erikoistunut vaativaan infrarakentamiseen ja riippuvuus syklisestä asuntorakentamisesta on vähäistä vakaammalla infrarakentamisen sektorilla. Vuonna 2023 Kreate onnistuikin kasvamaan laskevasta markkinasta huolimatta. Tarjouslaskenta aktivoitui selkeästi vuoden 2023 loppupuolella. Johtamallani väylärakentamisen saralla on riittänyt tarjottavaa, mutta toisaalta myös kilpailu on kiristynyt. Lisäksi perinteisen tie- ja katurakentamisen määrä on vähentynyt, kun julkisen sektorin panostuksia on kohdistettu raideliikenteeseen.

Tarjouslaskenta on jatkunut hyvällä tasolla infrarakentamisen markkinassa ja tällä hetkellä näkyvyys näyttää tälle vuodelle hyvältä. Olemme luottavaisia, että kaupunkien investointiohjelmat kasvukeskustoissa ja valtion raideinvestoinnit vaikuttavat positiivisesti infrarakentamisen markkinaan ja Kreaten tilauskantaan.

Taantumassa täytyy panostaa rakennusalan ammattilaisten osaamisen kehittämiseen ja pätevyyksien varmistamiseen, jotta emme kadota osaajia toisille aloille. Opiskeleville nuorille pitää löytyä harjoittelupaikkoja ja jo työelämässä oleville täytyy tarjota mahdollisuuksia opiskella työn ohessa.

Toinen erittäin tärkeä asia on tie- ja rataverkon korjausvelan kasvun taittaminen riittävällä rahoituksella ja suunnitelmallisella ohjelmalla. Suomeen suunniteltujen suurten teollisten ja vihreän siirtymän investointien toteutuminen asettaa vaatimuksia myös liikenneinfralle.

Rakentamismarkkinan alakulosta huolimatta näkymät infrarakentamiseen ovat valoisammat.  Odotettavissa on mittavia hankkeita esimerkiksi hallituksen liikenneinvestointiohjelman sekä vihreän siirtymän osalta. Myös Suomen NATO-jäsenyys ja vallitseva geopoliittinen tilanne kasvattavat rata-, tie- ja satamainfran sekä lentokenttäinfran tarvetta.
 

Henri Mämmi

Toimitilarakentamisen johtaja, Fira

Uudistoimitilarakentamista julkisella puolella on toistaiseksi ollut kohtalaisen hyvin tarjottavana. Toivottavasti julkisektori jatkaa investointeja mm. oppilaitoksiin.

Yksityisellä puolella investointipäätöksissä on ymmärrettävästi varovaisuutta, koska kannattavuusyhtälöt ovat heikentyneet merkittävästi. Sijoittajien ja rahoittajien kiristyneet reunaehdot karsivat epärealistisia hankkeita. Pysäköintilaitosten investointipäätöksiä on luonnollisesti lykkääntynyt asuntokortteleiden siirtymien vuoksi.

 Alan etu on, että parhaat yritykset pystyvät satsaamaan resursseja kehittämiseen myös matalasuhdanteen aikana. Tämä tarkoittaa mm. tuottavuuden, läpimenoaikojen ja teollisemman rakentamisen filosofian/periaatteiden kehittämistä - esimerkiksi datan koneluettavuutta heti lähtötietojen hallinnasta lähtien tai sidosryhmille yhteistä tilannekuvaa.

Joissakin kunnissa rakennuslupakäsittelyiden venyminen ja osittainen arvaamattomuus muodostavat merkittävän taloudellisen riskin. Monesti hankkeissa pyydetään rakennuslupa-aineistoon lisätietotäydennyksiä. Näin saadaan näyttämään, ettei hakemus ole ollut valmis.

Viranomaisten olisi syytä helpottaa käyttötarkoituksenmuutoksia, jotta vajaakäytöllä olevia kiinteistöjä saataisiin yhteiskunnan käyttöön. Tämä oli myös CO2-vaikutusten osalta järkevää.

Varovaisuus uudisasuntotuotannossa jatkuu vähintään loppuvuoteen 2024 asti. Julkisella puolella tai korjausvelkaa omaavissa kohteissa ei saisi olla syitä vitkutella investointipäätösten kanssa. Kun alalla on menty volyymeissä jyrkästi alas, on perinteisesti tultu jossain vaiheessa ripeästi ylös. Toivottavasti tällä kertaa ei niin kiivaasti, että nähdään ylikuumenemisen lieveilmiöitä esimerkiksi resurssien haalimisessa.

Takaisin edelliselle sivulle