Asiantuntijajutut

Kuivaketju10 vähentää merkittävästi kosteusvaurioita

la syysk. 23 16:04:00 2017

Kuivaketju10 on rakennusprosessin kosteudenhallinnan toimintamalli, jolla vähennetään merkittävästi kosteusvaurioiden riskiä koko prosessin ajan. Toimintamallin perusajatuksena on keskittyä kosteudenhallinnan toimenpiteissä keskeisimpien kosteusriskien torjuntaan, sillä kymmenen merkittävimmän kosteusriskin hallinta poistaa 80 prosenttia kosteusvaurioiden seurannaiskustannuksista.

Kosteudenhallintatyö alkaa rakennushankkeeseen ryhtyvän tekemästä päätöksestä toteuttaa hanke Kuivaketju10-toimintamallin mukaisesti. Päätös velvoittaa sitomaan hankkeeseen jo alkuvaiheessa kosteuskoordinaattorin, jonka päätehtävä on valvoa ja ohjata tilaajan valtuutuksella Kuivaketju10:n toteutumista koko prosessin ajan. Koordinaattorin avustuksella varmistetaan esimerkiksi asianmukaiset viittaukset Kuivaketju10:n käytöstä suunnittelu- ja urakkatarjouspyyntöihin.

Toimintamalliin on sisällytetty esivalittu keskeisimpien kosteudenhallinnan riskien lista, jonka arkkitehti-, rakenne- ja LVISA-suunnittelijat painottavat kohteen erityispiirteet huomioiden. Tämän työn pohjalta muodostetaan hankkeen lopullinen riskilista. Suunnittelijoiden tulee ensin osoittaa, että he ovat huomioineet suunnitelmissaan kaikki riskikohdat. Tämän jälkeen urakoitsijan täytyy todentaa ja dokumentoida riskikohtien onnistunut toteutus. Koordinaattorin tehtävänä on hyväksyä suoritettu todentaminen.
 

Tilaajan sovittava toimintamallista

Kuivaketju10 lähtee liikkeelle aina tilaajan eli rakennushankkeeseen ryhtyvän päätöksestä toteuttaa hanke toimintamallin periaatteiden mukaisesti. Päätöksen myötä tilaajan ensimmäinen tehtävä on liittää hankkeeseen mukaan kosteuskoordinaattori, joka nimensä mukaisesti koordinoi tilaajan valtuutuksella Kuivaketju10:n toteuttamista läpi rakennushankkeen. Tilaajan pitää sopia suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa jo tarjouspyyntövaiheessa käytettävästä toimintamallista. Kuivaketju10:n käyttö tulee kirjata myös lopullisiin suunnittelu- ja urakkasopimuksiin.

Tilaajan velvollisuuksiin kuuluu antaa hankkeen suunnitteluun, työmaavaiheeseen ja rakennuksen käyttöönottoon realistinen aikataulu. Suunnittelijoiden, urakoitsijan ja koordinaattorin pitää pystyä arvioimaan yhdessä tilaajan kanssa aikataulun riittävyys suhteessa esimerkiksi toteutuksen ajankohtaan ja käytettäviin materiaali- ja rakenneratkaisuihin. Epärealistinen aikataulu vaikeuttaa merkittävästi kosteudenhallinnan onnistumista.

 

Suunnittelijat huomioivat riskilistan

Kuivaketju10-toimintamalli koskettaa arkkitehti-, rakenne- ja LVISA-suunnittelijoita. Suunnittelijoiden tehtävän ytimessä on esivalittu keskeisimpien kosteudenhallinnan riskien lista. Riskilista koostuu kahdesta osasta. Listan ensimmäisellä tasolla on käyty lävitse kosteudenhallinnan pääriskit ja toimenpiteet, joilla riskit voidaan välttää. Toisella tasolla on riskikohtien todentamis- ja dokumentointiohje. Ohjeessa on annettu esimerkki riittävästä tavasta todentaa ja dokumentoida riskikohtien onnistunut toteutus työmaalla.

Suunnittelijoiden ensimmäinen tehtävä on siis suorittaa tarkastelu Kuivaketju10:n esivalitulle riskilistalle. Jokainen suunnittelija suorittaa riskilistan arvioinnin omaa suunnittelualaansa koskevien kohtien osalta. Riskilistan ensimmäisellä tasolla olevien pääriskien osalta tulee pääsääntöisesti pitäytyä esivalituissa riskeissä. Perustellusta syystä jokin pääriski voidaan vaihtaa kyseisessä kohteessa tärkeämpään riskiin. Merkittävämpi arviointi täytyy tehdä riskilistan toisella tasolla olevalle todentamis- ja dokumentointiohjeelle. Suunnittelijoiden pitää löytää oikeat keinot todentaa riskikohtien onnistunut toteutus huomioon ottaen esimerkiksi valitut rakenne- ja materiaaliratkaisut.

Suunnittelijoiden tekemien painotusten pohjalta muodostetaan hankkeen riskilista, joka arvioidaan vielä perusteellisesti urakoitsijan ja koordinaattorin kanssa. Eri osapuolten päästyä yhteisymmärrykseen painotetusta listasta, toimii se juuri kyseisen hankkeen keskeisimpien kosteudenhallinnan riskien listana.

Suunnittelijoiden seuraavana tehtävänä on toteuttaa suunnitteluvaihe muodostettu riskilista huomioiden. Tarkoituksena on käyttää todentamis- ja dokumentointiohjetta suunnittelun tarkistuslistana. Toisin sanoen kaikki todentamista vaativat kohdat täytyy löytyä samalla tarkkuudella myös suunnitelmista. Todentamisohjeessa on esimerkiksi määritetty, että urakoitsijan täytyy todentaa lattian korkeustasot pesuhuoneessa tietyistä pisteistä riittävän kallistuksen varmistamiseksi. Tällöin kyseisten korkeustasojen tulee olla luonnollisesti merkittynä samassa laajuudessa myös suunnitelmiin.
 

Työmaakokouksissa tiukkaa seurantaa

Pääurakoitsija on päävastuussa Kuivaketju10:n toteuttamisesta työmaalla. Urakoitsijan ensimmäinen tehtävä on perehdyttää kaikki työmaalla työskentelevät työntekijät toimintamallin periaatteisiin. Toimintamalliin perehdyttämisen lisäksi urakoitsijan täytyy ohjeistaa yhdessä suunnittelijoiden ja koordinaattorin kanssa työntekijöitä kosteudenhallinnan riskilistasta. Suunnittelijoiden täytyy lisäksi käydä lävitse riskikohtia koskevat suunnitelmat sekä todentamis- ja dokumentointiohje.

Kuivaketju10:n etenemisen seuraaminen on otettava säännöllisesti käsiteltäväksi asiaksi työmaakokouksiin. Kokouksissa pitää pystyä ennakoivasti käsittelemään tulevia työvaiheita toimintamallin näkökulmista, mutta myös arvioimaan kriittisesti aikaisempaa onnistumista. Työmaakokouksiin osallistuvat myös kosteuskoordinaattori sekä suunnittelijat, joita kyseisen ajankohdan työvaiheet koskettavat.

Urakoitsijan päätehtävä toimintamallissa on todentaa ja dokumentoida sovitulla tavalla riskikohtien onnistunut toteutus. Todentamisvastuu tulee säilyä pääurakoitsijalla, vaikka riskikohtia sisältäviä työvaiheita suorittaisi esimerkiksi aliurakoitsija. Kosteuskoordinaattori varmistaa ja hyväksyy urakoitsijan suorittaman todentamisen. Koordinaattorin täytyy säännöllisesti raportoida toimintamallin tavoitteiden täyttymisestä tilaajalle ja rakennusvalvontaan.
 

 

Toimintamallilla takuukorjaukset vähenevät

Huolellisesti suoritetun rakennuksen käyttöönoton päätteeksi kerätään yhteen kaikki toimintamallin toteutuksesta kertyneet dokumentit. Kosteuskoordinaattorin tehtävänä on omalta osaltaan arvioida toimintamallin onnistuminen. Arvioinnin tulee perustua koko prosessin ajan suoritettuun seurantaan ja ohjaukseen sekä urakoitsijan suorittamaan dokumentointiin. Koordinaattorin hyväksynnän myötä rakennukselle voidaan hakea Kuivaketju10-statusta.

Kuivaketju10:n myötä hankkeessa on saatu estettyä keskeisimpien kosteudenhallinnan riskien realisoituminen. Arvioiden mukaan toimintamallilla onnistutaan poistamaan 80 prosenttia kosteusvaurioiden mahdollisista seurannaiskustannuksista. Valmistunut rakennus on siis hyvin suurella todennäköisyydellä terveellinen asua. Aukottomaan lopputulokseen ei voida kuitenkaan päästä millään järjestelmällä.

Kuivaketju10-status on osoitus siitä, että kohde on toteutettu koko rakennusprosessin ajan kattavan kosteudenhallinnan toimintamallin mukaisesti. Statuksen myötä rakennuksen markkinahinta kohoaa, takuukorjaukset vähenevät ja elinkaarikustannukset alenevat. Tärkein saavutus on kuitenkin se, että Kuivaketju10-statuksen omaavissa kohteissa esiintyy merkittävästi vähemmän kosteusvaurioita.
 

Tavoitteena yleinen käytäntö

Hankkeen seuraavana tavoitteena on tuottaa kevään aikana yksinkertaiset toimintamallin käyttöohjeet rakennusprosessin jokaiseen vaiheeseen. Käyttöohjeessa on kerrottava seikkaperäisesti, mitä toimintamalli tarkoittaa ja minkälaisia toimenpiteitä se aiheuttaa tilaajalle, suunnittelijoille ja urakoitsijoille. Käyttöohjeiden perusteella pitää pystyä sisäistämään koko toimintamallin perusajatus. Sisältöä täydennetään ja kehitetään toimintamallin nettisivuille www.kuivaketju10.fi säännöllisesti.

Toimintamallia pilotoidaan jo useampien tilaajien, suunnittelijoiden ja rakennusliikkeiden kanssa, joten siitä saadaan kerättyä koko ajan lisää kokemusta. Kokemuksen ja palautteen perusteella Kuivaketju10-toimintamallia hiotaan ja viedään edelleen eteenpäin. Yhteistyötä jatketaan myös muiden rakennusvalvontojen ja alan etujärjestöjen kanssa.

Hankkeena projekti päättyy kesällä 2016, mutta se on vasta alkua toimintamallille. Tavoitteena on saada Kuivaketju10:stä alan yleinen käytäntö, jota niin tilaajat kuin asiakkaatkin osaavat jo omaehtoisesti vaatia. Toimintamallilla päästään konkreettisesti pureutumaan erittäin merkittäviä kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä aiheuttavaan kosteus- ja homeongelmaan. Onnistuessaan Kuivaketju10:llä on mahdollisuus myös nostaa koko rakennusalaa positiivisempaan valoon. 
 

Kuivaketju10:n taustaa

Eduskunta tarttui rakennusalalla kytevään kosteusongelmaan kirjelmässään 5/2013 Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. Se otti kolmentoista kohdan listassaan kantaa ongelmaan ja sen ratkaisuun monesta eri näkökulmasta. Kyseisen kirjelmän pohjalta lähdettiin hahmottelemaan myös ympäristöministeriön ja Oulun rakennusvalvonnan yhteishanketta rakennusprosessin kosteudenhallinnan kehittämiseksi.

Kehityshanke käynnistyi kesällä 2014 ja sitä toteutettiin alusta alkaen vahvassa yhteistyössä rakennusalan toimijoiden kanssa. Kehitystyötä on tehty alalla toimivien tilaajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden sekä muiden rakennusvalvontojen ja alan etujärjestöjen kanssa. Kehitystyön tuloksena on alkanut muotoutua uusi kosteudenhallinnan toimintamalli, Kuivaketju10.

 

Teksti ja kaaviot: Pekka Seppälä ja Sami Saari, Oulun rakennusvalvonta

Pekka Seppälä

Tekniikan lisensiaatti Seppälä on toiminut Oulun rakennusvalvonnan johtajana vuodesta 2015 ja tätä ennen pitkään Oulun rakennusvalvonnan laatupäällikkönä. Hän on innovatiivisen rakentamisen ja laadunohjauksen kehittäjä, joka on kirjoittanut aiheeseen liittyen lukuisia artikkeleita ja pitänyt satoja luentoja ja tilaisuuksia eri puolilla maata. Seppälä on myös tunnettu lanseeramastaan termistä hokshauttaminen. Oppiminen ei Seppälän mielestä rakentamisessakaan tapahdu pakolla, vaan innostamisella.

Sami Saari

Talonrakennustekniikan insinööri Saari työskentelee Oulun rakennusvalvonnassa Kuivaketju10-hankkeen projektipäällikkönä. Hän näkee vallitsevan kosteus- ja homeongelman rakennusalan merkittävimpänä haasteena. Saaren mukaan haaste on koko alan yhteinen asia, joka voidaan ratkaista vain kaikkien osapuolien tiiviillä yhteistyöllä. Hän onkin pyrkinyt toteuttamaan voimakkaasti tätä ajatusmallia Kuivaketju10:n kehitystyössä ja jalkauttamisessa.

Takaisin edelliselle sivulle