Asiantuntijajutut

Build Green & Renovate Deep - SBE2016-konferenssi keräsi yli 150 osallistujaa

ti syysk. 26 14:32:00 2017

Sustainable Building SBE2016-konferenssi Build Green and Renovate Deep toteutettiin uudella konseptilla lokakuussa Tallinnassa ja Helsingissä. RILin ja virolaisen rakennusinsinöörien liiton EEL:n järjestämän tilaisuuden kaikki esitykset järjestettiin kahtena ensimmäisenä päivänä Tallinnassa, ja kolmantena päivänä osallistujat siirtyivät laivalla ekskursioille Helsinkiin. Ohjelmassa oli Jätkäsaari ja Espoon metron työmaa. Jätkäsaaren houkuttimia olivat vierailut As Oy Helsingin Malta -ryhmärakennuttamiskohteessa ja upouudessa Clarion-hotellissa.

SBE16 houkutteli yleisöä kovilla pääesiintyjillä ja artikkeleiden julkaisemisella Energy Procedia-lehdessä. Kaikki artikkelit ovat siis vapaasti saatavilla, ja ne sisältyvät myös yleisiin tieteellisiin tietokantoihin.

Konferenssin tieteellinen taso muodostui tavanomaista korkeammaksi, koska artikkeleiden täytyi läpäistä normaalia tiukempi arviointi, jonka toteutti tieteellinen komitea.

Pääesiintyjä, maineikas arkkitehti, Hongkongin Kiinan yliopiston professori Edward Ng Yan-yung kertoi sikäläisestä kokemuksesta, miten tavoitellaan kompaktia ja kestävää kaupunkiympäristöä. Hän on erikoistunut aluekohtaisten sääolosuhdekarttojen (mm. tuulisuus-, lämpötila- ja säteilytiedot) laadintaan ja käyttöön kaavoituksessa.

Muut pääesiintyjät olivat Norjan NTNU:n professori, ZEB-nollaemissiorakennusten keskuksen johtaja Arild Gustavsen, joka kertoi norjalaisista lähes nollaenergiatalojen koerakentamishankkeista. Mukana olivat myös suomalainen energiatehokkaiden talojen suunnitteluun erikoistunut arkkitehti Kimmo Lylykangas sekä hollantilainen sisäilmastokonsultti Atze Boestra. Hän kertoi, miten melko pienillä suunnittelupanoksilla voidaan aikaansaada parempaa hyvinvointia ja tuottavuutta.

Konferenssin lähes sata artikkelia keskittyivät kolmeen pääteemaan: kokonaisvaltaisen korjausrakentamisen teknisiin ratkaisuihin ja tuloksiin, lähes nollaenergiarakennusten kysymyksiin sekä rakennusten ja alueiden kestävyyden arvioinnin menetelmiin ja työkaluihin, mukaan lukien tietyt rakennusprosessin ja infrarakentamisen kysymykset. 

 

 

SBE16-konferenssin osallistui edustajia 30 maasta

Suomesta oli mukana monia sekä uudis- että korjausrakentamisen aiheita. Näyttävimpiä esityksiä oli Kimmo Lylykankaan keynote-esitys, joka suorastaan pysäytti yleisön ajattelemaan rakentamisen kestävyyden arviointia. Hän onnistui erinomaisesti avaaman kestävyyden arvioinnin paikkasidonnaisuuden sekä erottelemaan toisistaan ne asiat, jotka ovat mitattavissa määrällisesti, ja ne, jotka eivät ole. Keskeinen viesti oli, että mitata pitää, mutta toisaalta on ymmärrettävä, miten käytetty tunnusluku toimii ja mille osa-alueelle se rajoittuu.

Valitettavasti yhtä ja yleispätevää kestävyyden mittaria ei ole, ja käytännössä joudutaan aina toimimaan melkoisen tunnuslukupatteriston kanssa. Ehkä mielenkiintoisin suomalainen esillä ollut rakennus oli HAMK Ohutlevykeskus Hämeenlinnassa. Se on mahdollisesti Suomen energiatehokkain työpaikkarakennus. Energiapaaluilla, lämpöpumpulla, vapaajäähdytyksellä ja muilla huolellisesti valituilla ratkaisuilla saavutettiin melko kustannustehokkaasti alhainen E-luku 64.

Virolaiset osoittivat yleisesti erittäin hyvää artikkeleiden tasoa. Virolainen tutkimus pyörii paljon nollaenergia- ja korjausrakentamisen ympärillä. Viroon onkin tulossa selvästi tiukemmat vaatimukset kuin Suomessa.

Virolainen KredEx -tuettu korjausrakentaminen sai konferenssissa suurta huomiota. KredEx antaa valtionavustusta 40 prosenttia korjauskustannuksista, mikäli täytetään tiukat energiatehokkuuden (C-luokka) ja muun muassa lämmön talteenotolla varustetun ilmanvaihdon asentamisen ehdot.

Korjausavustuksesta on oma säännös, jossa muun muassa ilmanvaihdon tilakohtaiset ilmavirtavaatimukset, lämmöneristämisen vaatimukset sekä kokonaisenergiankulutuksen vaatimukset ja muut avustuksen ehdot on annettu.

2010-2014 oli avustusjärjestelmän ensimmäinen kausi, joka toimi vähemmän yksityiskohtaisilla teknisillä vaatimuksilla (myös maksimiavustusprosentti oli silloin 35 %) ja johti ilmanvaihdon puutteeseen monissa taloissa.

Kokemuksesta on opittu, ja vuonna 2015 käynnistynyt uusi, yksityiskohtaisilla teknisillä vaatimuksilla toimiva järjestelmä näyttäisi toimivan hyvin. Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän tulokanaviston asentamista ulkopuoliseen lisälämmöneristekerrokseen kutsutaankin uuden kauden synnyttämäksi innovaatioksi.

Teksti: Jarek Kurnitski, SBE16-konferenssin tieteellinen johtaja
Kuvat ja kaaviot: Jyrki Kesti ja Kalle Kuusk

Takaisin edelliselle sivulle