Asuinrakennusten korjaustarve on lähes 8 miljardia vuosittain - Korjauksia ei voida toteuttaa ilman uusia osaajia
ke kesäk. 22 08:15:00 2022
Asuinrakennusten korjaustarve -raportin mukaan Suomen asuinrakennusten tekninen korjaustarve on tulevina vuosikymmeninä keskimäärin 7,8 miljardia euroa vuodessa. Korjausta odottaa vuosittain lähes 4,1 miljoonaa neliötä.
”Jotta korjaukset voidaan toteuttaa onnistuneesti, tarvitaan alalle lisää osaajia”, RILin toimitusjohtaja, Janne Tähtikunnas huomauttaa. RIL oli yksi hankkeen tilaajista.
Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa. ROTI 2021-raportin mukaan arvo oli noin 500 miljardia. Korjaustarveraportin mukaan asuinrakennusten kerrosalasta omakoti- ja paritalot muodostavat yli puolet, kerrostalot reilun kolmasosan ja rivitalot noin kymmenen prosenttia. Ainoastaan pääkaupunkiseudulla kerrostalojen korjaustarpeen osuus on pientaloja suurempi.
Taloudellinen ja tekninen korjaustarve erotettava
PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovarin mukaan on tärkeää erottaa teknisesti ja taloudellisesti perusteltu korjaustarve.
”Kaikille asunnoille ei välttämättä ole kysyntää tulevaisuudessa, joten niiden korjaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Siksi on tärkeää tietää, miten asuntokysyntä ja -tarjonta kohtaavat tulevaisuudessa eri alueilla.”
Tutkimuksen perusteella koko maassa noin 95 prosenttia teknisestä korjaustarpeesta on myös taloudellisesti perusteltua. Osuudessa on kuitenkin alueellista vaihtelua. Pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvavilla alueilla koko asuinrakennuskannalle oletetaan olevan kysyntää, joten tällöin koko tekninen korjaustarve on myös taloudellisesti perusteltua. Myös väestöltään tasaisesti kehittyvillä alueilla taloudellisesti perusteltu korjaustarve on 95 % teknisestä korjaustarpeesta, mutta supistuvilla alueilla luku on 92 % ja paljon supistuvilla alueilla 85 %.
”Vaikka väestöään menettävillä alueilla kaikkia asuinrakennuksia ei kannata korjata, tarvitaan myös siellä uudisrakentamista, koska sillä vastataan asuntomarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin. Esimerkiksi vanhenevaa väestöä muuttaa syrjäisemmiltä seuduilta lähemmäs palveluita”, Janne Huovari sanoo.
Korjaustarpeen arviointiin kehitetty malli
Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli kehittää läpinäkyvä sekä helposti toistettava menetelmä korjausrakentamistarpeen arvioimiseksi tulevaisuudessa. Jatkossa mallilla voidaan laskea esimerkiksi asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien politiikkatoimien kustannuksia.
Mallissa lähtökohtana on nykyinen asuinrakennuskanta. Tulevan kehityksen määrittää väestöennuste ja arvio asuntojen keskikoon kehityksestä. Perusskenaariossa pinta- ja kalusteremontit toistuvat 25 vuoden syklillä, kevyt perusparannus 50 vuoden ja raskas perusparannus sadan vuoden syklillä.
”Tutkimuksen menetelmällä pystytään kuvaamaan asuinrakennusten tulevaisuuden korjaustarvetta verrattain hyvin. Koko Suomen asuinrakennuskannan tasolla tarkasteltuna tulokset viittaavat siihen, että tällä hetkellä korjausinvestointien kokonaismäärä vastaa melko hyvin vuotuista korjaustarvetta”, Tampereen yliopiston tutkijatohtori Antti Kurvinen kertoo.
Osaamisesta ja alan vetovoimasta huolehdittava
Massiiviset korjaukset vaativat suuren määrän alan asiantuntijoita.
”Me kaikki alan toimijat olemme vastuussa siitä, että rakennetun ympäristön alalle saadaan tarpeeksi osaajia. Se tarkoittaa sekä nykyisten ammattilaisten osaamisen ajan tasalla pitämistä että alan vetovoimasta huolehtimista. Myös kiinteistö- ja rakennusalan peruskoulutuksen on vastattava alan tarpeisiin jokaisella koulutustasolla”, RILin Tähtikunnas sanoo,
RIL-Säätiö lahjoitti kesäkuussa yhteensä 30 000€ rakennusalan koulutusta tarjoaville Aalto-yliopistolle, Oulun yliopistolle ja Tampereen yliopistolle. Lahjoitukset ovat osa valtion vastinrahakampanjaa, jossa yliopistoja pääomitetaan jopa 2,5-kertaisesti kerättyihin lahjoituksiin verrattuna.
Raportin tilasivat RIL ry:n lisäksi Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Suomen Hypoteekkiyhdistys ja Rakennusteollisuus RT.
Tutustu täällä koko ”Asuinrakennusten korjaustarve 2020-2050”- raporttiin.
Graafi: Susa Laine Asuinrakennusten korjaustarve 2020-2050-raportin pohjalta.
Suosituimmat
