Alan nuori osaaja

Alan nuori osaaja - Sonja Laasonen

ke maalisk. 20 08:31:00 2024

Teksti: Jenni Ahola
Kuva: Mauri Laasonen

Sonja Laasonen
Ikä: 26
Koti: Säkylässä, asuu puolisonsa ja saksanseisojan pentu Harrin kanssa
Valmistunut: Tampereen yliopistosta diplomi-insinööriksi vuonna 2023

Sonja Laasonen väitti pienenä, ettei hänestä tulisi isona ainakaan diplomi-insinööriä. Kyse oli uhmasta todennäköisyyksiä vastaan: Laasonen isä on DI ja tekniikan tohtori, myös Tampereen teknillisessä yliopistossa pitkään dosenttina toiminut Mauri Laasonen.

Koulussa Sonja oli kuitenkin vahvimmillaan luonnontieteellisissä aineissa, joten tekniset alat alkoivat vanhemmiten vaikuttaa yhä houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Kun Tampereella kasvaneen Laasosen lukioluokka kävi vierailemassa silloisessa TTY:ssä, oli valinta selvä.

”Tiesin silloin, että sinne haluan mennä. Piti enää päättää tarkempi ala. Halusin tehdä jotain mahdollisimman konkreettista, ja rakentamisessa näkee aina työnsä tuloksen.”

Laasonen oli TARAKIn kilta-aktiivi ja kertoo teekkarina lähteneensä yleensäkin mukaan kaikkiin ”kissanristiäisiin”.

”Voisin kyllä sanoa, että ensimmäiset opiskeluvuodet olivat elämän parasta aikaa.”

Vauhdikkaasta opiskelijaelämästä huolimatta Laasonen sai kunnialla hoidettua myös opinnot kanssaopiskelijoiden tuella.

”Meillä oli porukalla selkeä viikkorytmi, jotta saimme harjoitustyöt ynnä muut hoidettua aina siten, että ehdimme osallistua myös vapaa-ajan menoihin.”
 

Valmis ottamaan vastuun

Kiltatoiminnan kautta muodostetut suhteet auttoivat myös avaamaan ovia alan työpaikkoihin. Laasonen ehti jo teekkarina kerryttää työkokemusta monipuolisesti erilaisilla toimijoilla, työskennellen niin työnjohtoharjoittelijana, tuotantoinsinööriharjoittelijana kuin rakennesuunnittelijaharjoittelijana.

”Erilaisten työnkuvien kautta on varmasti pystynyt hahmottamaan paremmin millaiset hommat sopivat itselle ja millaisissa tehtävissä en taas viihdy. Nykyisin töissä minua on kiitelty myös esimerkiksi sitä, että osaan puhua samaa kieltä niin suunnittelijoiden kuin urakoitsijoiden kanssa.”

Laasonen toimi opiskeluvuosina myös yliopistolla tuntiopettajana. Hän kertoo turhautuneensa siihen, ettei yliopistolla ollut näinä vuosina tarpeeksi esimerkiksi CAD-ohjelmien opetusta, joka oli kuitenkin usein oleellisessa osassa esimerkiksi harjoitustöiden kannalta.

”Ajattelin, että tuntiopettajana pystyisin ainakin vaikuttamaan asiaan. Vaikkei johtaminen ole minulle luontaista, olen valmis ottamaan vastuuroolin vastaan tarpeen vaatiessa.”

Laasonen kokee, että opettajalla ja opetustyylillä on merkittävä vaikutus siihen, mistä aiheista oppilaat innostuvat.

”Itse erikoistuin maisterivaiheessa puurakentamiseen varmasti osittain myös siksi, että siellä oli parhaimmat opettajat.”

Uutena aiheena purettavuus

Nykyiselle työnantajalleen A-insinööreille Laasonen päätyi diplomityönsä kautta. A-insinööreille tehdyssä, 2023 valmistuneessa diplomityössä aiheena oli purettavaksi suunnittelu kantaville puuelementeille.

Uuden rakentamislain elinkaariominaisuuksia, puun parempaa jatkohyödyntämistä ja purettavuutta koskevat kohdat muodostivat Laasosen työlle lähtökohdan, josta aihe alkoi pikkuhiljaa tarkentua. Lopulta Laasonen loi työssään purettavuudelle kriteeristöä ja käsitteistöä.

”Prosessi uuden aiheen parissa oli rankka, kirjallisuuskatsausta tehdessä selailin yli 100 tutkimusta, joista vasta viimeiset alkoivat olemaan relevantteja. En tiedä olisiko saanut työtä määräajassa valmiiksi ilman työn ohjaajan Sami Pajusen ja isäni tukea.”

Haastava aiheen valinta on jälkikäteen vaikuttanut kuitenkin oikealta päätökseltä, sillä Laasosen työtä on nostettu esiin esimerkiksi Rakennuslehdessä, ja hän on itse päässyt esittelemään työtään muun muassa viime syksyn Rakennusfysiikka-seminaarissa.

Laasonen on jatkanut työtä puurakentamisen parissa myös viime vuosina RILiin läheisesti liittyvässä projektissa: hän on ollut mukana RIL 227 Puukerrostalojen elinkaarisuunnittelu -julkaisun suunnitteluryhmässä.

Kasvava asiantuntijuus on pantu merkille – viime marraskuussa Laasonen palkittiin SKOL ry:n Vuoden nuori Konsultti 2023 -tittelillä.

Ympäristöasiat motivaattorina

Nykyisissä töissään A-insinööreille kestävän kehityksen asiantuntijana Laasosta motivoi erityisesti mahdollisuus luoda ja kehittää uutta.

”Koen, että teemme paljon sellaista, mitä ei ole ennen tehty, tai mitä kauhean moni ei tee. Se, että pääsee perehtymään ensimmäisenä johonkin uuteen, on haastavaa, mutta tosi palkitsevaa.”

Hän kertoo viihtyvänsä erittäin hyvin nelihenkisessä tiiviissä projektitiimissä, jossa tukea on aina tarvittaessa saatavilla.

”Töihin kuuluu niin itsenäistä työskentelyä kuin tiimityötä, mutta ehkä eniten pidän projekteista, joissa yhdessä työryhmänä edistetään jotakin asiaa.”

Mahdollisuus vaikuttaa työssään ympäristöön ja luontoon motivoi myös Laasosta. Hän kertoo, että ympäristöasioiden merkitys on pikkuhiljaa vuosien varrella selkeytynyt.

”Tähän ovat vaikuttaneet myös luontoon liittyvät harrastukseni, kuten suunnistus ja hiihto. Haluan osaltani varmistaa sen, että pääsen vielä eläkkeelläkin Lappiin hiihtämään.”

Uusi tutkimusprojekti edessä

Erityisesti vahvuuksikseen työelämässä Laasonen kokee ennakkoluulottoman asenteen ja nopean kyvyn uusien asioiden sisäistämiseen.

”Kun jokin asia kiinnostaa, niin suhtaudun siihen intohimolla, ja tekemisen vauhtikin on kova.”

Seuraavaksi Laasonen aikoo töissään erikoistua ympäristöluokituksiin, ja suorittaakin parhaillaan Rakennustiedon ympäristöluokitusten konsulttikoulutusta.

”En osaa vielä sanoa tarkemmin isommista, tulevista urastepeistä - nyt on oikea aika niin sanotusti kerätä kilometrejä alle, kasvattaa omaa asiantuntijuutta.”

Seuraava uusi, iso tutkimusprojekti odottaa Laasosta myös jo aivan nurkan takana – juuri tämän jutun ilmestymisen aikaan on varmistunut, että Laasonen ryhtyy tänä vuonna työstämään tuotantotalouden puolen väitöskirjaa, jossa aiheena on purkaminen osana kaupunkisuunnittelua.

”Kun olen jo selvittänyt sitä, miten purettavuus toteutetaan, on luontevaa tutkia seuraavaksi sitä, miten ehjänä purkaminen voitaisiin vakioida mukaan rakennusprojektiin.”

Nykyisiä teekkareita Laasonen haluaa kannustaa - etenkin näin haastavamman taloustilanteen aikana – muistuttaen siitä, että DI-tutkinto avaa ovia hyvin laajalla skaalalla.

”Varsinkin jos puhutaan rakennuspuolen teekkarista, niin kannattaa aina myös katsella paikkoja sen tavanomaisimman reitin vierestä. Yritysmaailman lisäksi kiinnostavia paikkoja voi olla hyvin tarjolla vaikkapa valtiolla tai opetusjärjestöillä.”

Takaisin edelliselle sivulle