Alan nuori osaaja

Alan nuori osaaja - Henri Ahoste

ti maalisk. 29 08:00:00 2022

Teksti: Jenni Ahola
 

Henri Ahoste
Ikä: 27
Koti: Lehtisaaressa Helsingissä
Valmistunut: Aalto-yliopistosta diplomi-insinööriksi vuonna 2019

 

Helsinkiläisellä Henri Ahosteella ei ollut ongelmia päättää lukion jälkeen mihin suunnata.

”Rakennustekniikka oli alusta asti sitä, mitä halusin tehdä. En edes hakenut muille aloille”, Ahoste kertoo.

Vuonna 2015 Aallossa aloitettujen opiskeluidensa aikana Ahoste löysi vaivattomasti myös omat erityiset kiinnostuksenkohteensa alan sisällä.

”Tuotannon suunnittelu ja tuottavuuden parantaminen ovat aina kiinnostaneet minua. Se, miten työmaasta saadaan ikään kuin mahdollisimman tehokkaasti toimiva tehdas. Aallossa professori Olli Seppäsen kurssit olivat minulle ykkössijalla.”

Ahoste kertoo tasapainotelleensa opiskeluaikana kolmen osa-alueen välillä; opintojen lisäksi aika riitti myös vapaaehtoistoimintaan ja töiden tekoon.

”Olin hyvin aktiivisesti mukana Rakentamistalouden kerho ROPOssa, jossa toimin myös puheenjohtajana vuoden ajan. Kävimme ekskursioilla, matkustimme esimerkiksi Pietariin, järjestimme saunailtoja ja muita tapahtumia. Opintojen jälkeen oli kyllä sellainen olo, että opiskelijaelämää on eletty nyt tarpeeksi. ”

Diplomityö tahtituotantopilotin parissa

Ahoste sai ensimmäiset kokemukset rakennusalan töistä jo ennen Aallon opintoja, kun hän ylioppilasvuonnaan ennen armeijaan lähtöä työskenteli LVI-alan yrityksessä. Varsinaisesti oman alan työt alkoivat toisena opiskeluvuonna 2016, kun Ahoste pääsi mukaan Skanskan kolmevuotiseen OPPIVA-harjoitteluohjelmaan.

Ahosteen Skanskalle tekemän vuonna 2019 valmistuneen diplomityön aiheena oli yhteistoiminnallisen tuotannonohjauksen vaikutus hukkaan työmaalla. Työssään Ahoste tutki tahtituotannon toimivuutta Kaupunkiympäristötalo-hankkeessa, joka oli yksi Skanskan ja myös Suomen ensimmäisistä tahtituotantopiloteista.

”Keskityin siihen, miten ammattilaisten, eli esimerkiksi aliurakoitsijoiden ja pääurakoitsijoiden, yhdessä suunnittelema tuotantoaikataulu vaikuttaa hankkeeseen.”

Diplomityötä tehdessä ns. ulkopuolisen rooli hankkeessa mahdollisti Ahosteen mukaan tehokkaan oppimisen aiheesta.

”Kun sai haastatella ammattilaisia ja kuuli heidän käsityksensä toimintatavoista, pääsi nappamaan itselleen ne tärkeimmät opit, joita jatkossa hyödyntää tahtiaikataulua toteuttaessa.”

Ahoste kertoo olevansa tyytyväinen myös siihen, että oppi työtä tehdessään hyödyntämään akateemisia aineistoja.

”Maailmalla tehdään kuitenkin varmasti satoja alan konferenssipapereja vuodessa, ja näissä teksteissä asiantuntijat tiivistävät keskeisiä asioita alalta. Kun aineistoja oppii lukemaan, niin pysyy paremmin kärryillä asioista, ja pystyy hyödyntämään uutta tietoa työssään.”

 

Opit koetukselle megahankkeessa

Diplomityön valmistumisen jälkeen Ahoste pääsi soveltamaan laajasti juuri oppimaansa aloittaessaan työt Lippulaiva-kauppakeskuksen parissa. Maaliskuun lopussa Espooseen avattavan, bruttopinta-alaltaan noin 135 000 neliömetriä olevan kauppakeskuksen sisävaiheet toteutettiin tahtiaikataululla.

”Laadin vaiheaikataulut ja ohjasin viikoittaisia työpajoja urakoitsijoille, eikä haasteita puuttunut. Kauppakeskushan ei istu tahtituotantoon helposti, sillä kaikki tilat ovat erilaisia, järjestelmät menevät ristiin rastiin, ja vuokralaiset voivat tulla milloin tahansa. Tahdilla päästiin silti tavallista parempaan tekemiseen.”

Ahoste kokee, että sai hankkeessa melko vapaat kädet toteuttaa itseään, ja pystyi vaikuttamaan merkittävästi projektin etenemiseen. Toki tähän tarvittiin myös kollegoiden tukea.

”Projektin työmaapäällikkö ja kuusi aluevastaavaa ovat olleet todella kannustavia, ja olen saanut heiltä tukea aina tarvitessa. Kun tällaista megahanketta ei ole koskaan aiemmin aikatauluttanut, niin varsinkin alussa tarvitsi paljon apua sen hahmottamisessa, missä järjestyksessä työt tehdään ja kauanko mihinkin työhön menee suunnilleen aikaa. Paljon pitää kysyä muilta, kun ei ole omaa kokemusta, vaikka työkalut olivatkin hallussa.”

Ahoste kiittelee myös yleisesti Skanskaa ja esimiehiään haasteiden tarjoamisesta ja vastuun antamisesta, joka on mahdollistanut nopean kehittymisen töissä. Vaikka Ahoste paljastaa, että on pian vaihtamassa uuden työnantajan tehtäviin, sanoo hän Skanskan olevan yritys, jonka arvojen takana on helppo seistä.

”On hienoa tehdä töitä yrityksessä, joka haluaa uudistua ja panostaa kehitykseen. Samaan aikaan on sellainen ilmapiiri, että työntekijöitä arvostetaan ja niistä pidetään huolta. Ei poljeta ketään alaspäin, vaan autetaan menestymään.”
 

Kilpailu motivoi myös kavereiden kesken

Koronapandemia on viime vuosina hankaloittanut nykyisten opiskelijoiden tutustumista toisiinsa. Tätä Ahoste harmittelee.

”Opiskeluyhteisöt on tosi tärkeitä, ja sain itse ainakin paljon irti kaikista niistä tapahtumista ja toiminnasta, jossa olin mukana. Lähimpiin ystäviini olen myös tutustunut ROPOn toiminnan kautta.”

Ahoste on laajentanut omia verkostojaan myös RILissä. Opiskeluaikana Ahoste toimi Talonrakennus-tekniikkaryhmän teekkariedustajana, ja viimeiset pari vuotta hän on ollut pääkaupunkiseudun RIL-Nuorten johtoryhmässä.

Samalla alalla toimiville kavereille on helppo puhua töihin liittyvistä asioista ja saada myös lisäintoa pyrkiä eteenpäin.

”Minua kilpailu motivoi. Yksi parhaimmista ystävistä on esimerkiksi päässyt jo toimitusjohtajan tehtäviin vastaamaan rakennusliikkeen johtamisesta, ja toki vertaan itseäni häneen. Se kannustaa hyvällä tavalla eteenpäin omalla uralla.”

Ahosteen lähisuvusta ei löydy diplomi-insinöörejä. Isä on koodari, ja Ahoste kertoo olleensa myös aina innostunut ohjelmoinnista ja koneiden käyttämisestä vaikeiden ongelmien ratkaisuun. Viime elokuussa hän perusti ystävänsä kanssa rakennustuotannon optimointiin keskittyvän startupin, Kulmakerroin Oy:n.

”Olemme pitäneet tähän mennessä matalaa profiilia, mutta arvelen pääsevämme jo lähikuukausina esittelemään ratkaisuamme. Jussi Engblom hallitsee datan ja tekoälypuolen, ja minulta tulee tieto alan tarpeista. Huomaan työssäni, että teknologiatarjonnassa on vielä aukkoja, niin täytetään ne sitten itse.”

 

Resetoitumista golf-kentällä

Ahoste kokee olevansa hyvin kunnianhimoinen. Omina vahvuuksinaan työelämässä hän pitää muun muassa visuaalista hahmotuskykyään ja ongelmanratkaisutaitojaan.

”Pystyn hahmottamaan helposti kohteen, mitä missäkin osassa milloin tapahtuu, ja miettimään sitä kokonaisuutena. Ja opin nopeasti, miten joku ilmiö tai järjestelmä toimii, jolloin osaan kysyä oikeat kysymykset ongelmien selvittämiseksi. Ihmisethän eivät luonnostaan tuo esiin mahdollisia ongelmia, joten ne pitää kaivaa esiin.”

Vaikka töissä kehittyminen ja urallaan eteenpäin pyrkiminen on Ahosteelle tärkeää, eihän kuitenkaan halua tehdä sitä millä tahansa ehdoilla.

”Loppuvuonna 2019 diplomityötä tehdessä tuli hieman kiire, ja viimeiset kolme kuukautta tein työtä kyllä aika lailla aamusta iltaan. Olin aika loppu, kun sain työn palautettua viimein jouluaattona. Siinäkin oppi omia rajojaan.”

Työn vastapainona Ahoste on harrastanut pitkään kamppailulajeja, ja kertoo aloittaneensa myös metsästyksen.

”Golf on myös minulle tärkeä laji, jonka parissa irtautuu hyvin töistä. Kun menee tuonne luontoon kävelemään neljäksi tunniksi ja keskittyy vain peliin, niin se auttaa resetoimaan, vaikkei sitä heti huomaakaan.”

Takaisin edelliselle sivulle