Henkilöjutut

RT:n energia- ja ympäristöjohtaja Pekka Vuorinen: Alan ihmisten on ymmärrettävä yritysvastuun asettamat uudet osaamistarpeet

Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Mirkku Merimaa

Pekka Vuorinen

Kotoisin Porvoon maalaiskunnasta

Asuu Vantaalla, omakotitalossa

Valmistunut Vuonna 1987 Teknillisen korkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjelmasta, syventävinä opintoina betonitekniikka, rakentamistalous ja talonrakennustekniikka.

Urastepit

• Rakennusteollisuus RT:n energia- ja ympäristöjohtajana 4.2009 alkaen ja vanhempana neuvonantajana
• 4.2003-3.2009, projektipäällikkönä Rudus Oy:llä 4.1994-3.2003
• projekti-insinöörinä Partek Oy:ssä 4.1989-3.1994
• sekä tätä ennen vuodesta 1986 lähtien mm. Teknillisen korkeakoulun betonitekniikan laboratoriossa tutkijana ja apulaistutkijana.

Perhe Kaksi aikuista tytärtä, avopuoliso ja 2-vuotias bichon frise Aapo

Harrastukset suunnistus, luistelu, hiihto, pyöräily ja ratamestarointi suunnistuksessa

Kirja, jota suosittelen: Ammatillisesti Suomen Tilintarkastajat ry:n julkaisema ”ESG ja Kestävyysraportointi – yritysjohdon vastuu ja mahdollisuus”. Se antoi hienoa isompaa taustaa ja tukea sille työlle, mitä RT:ssäkin vastuullisuuden eri tekijöiden mittaroinnin osalta on tehty.

Rakennusteollisuus RT:n horisontaalisesta ilmastonmuutos- ja vähähiilisyystyöstä vastaava Vuorinen on tehnyt hienon, lähes 40-vuotisen uran rakennusalan kehitystehtävissä. Hän painottaa kaikessa toiminnassaan vahvaa faktapohjaista vaikuttamista sekä avointa ja yhteistyöhakuista toimintatapaa. Vuorisen kädenjälki näkyy monella tasolla vähähiilisen rakentamisen edistämisessä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Intohimo, syvällinen asioihin paneutuminen, kilpailuhenkisyys, uuden oppimisen palo. Muutama luonnehdinta, jotka kuvaavat syksyllä Rakennusteollisuus RT:stä eläkkeelle jäävää energia- ja ympäristöjohtaja Pekka Vuorista.

”Monesti olen mennyt uusiin juttuihin mukaan etukenossa. Jo vuonna 2007 olin luennoimassa elinkaariarvioinneista ja niihin liittyvän lainsäädännön kehittymisestä. Mutta en kuitenkaan koskaan ajattelut, että uppoutuisin tähän teemaan näin syvälle ja näin pitkäjänteisesti.”

Yli 20 vuoteen RT:ssä mahtuu lukuisia alaa ja yhteiskuntaa edistäviä teemoja, ilman pelkoa tylsistymisestä. Keskeisiin työtehtäviin on sisältynyt paljon rakentamisen vähähiilisyyssäätelyä ja kiertotaloutta sekä ympäristövaikutusten standardisointia. Lisäksi Vuorinen on osallistunut EU-komission taksonomiatyöryhmään eurooppalaisen rakennusteollisuuden edustajana. Tämä on ollut suomalaisittainkin tärkeä avainrooli.

Toimiala muuttuu lähitulevaisuudessa vahvasti yritysvastuun, sen raportoinnin ja näihin kytkeytyvän taksonomian myötä. Vuorisen mielestä kiinteistö- ja rakentamisalan ihmisten pitäisikin ehdottomasti ymmärtää tämä kokonaisuus. Esimerkiksi vähähiilisyys, luonnon monimuotoisuus ja taksonomia kytkeytyvät toisiinsa nyt vahvasti.

”Itse aloin perehtyä taksonomiaan vuonna 2019. Tuolloin insinööri- ja rahoitusmaailma tavoitteineen ja arviointimenetelmineen kohtasivat. Taksonomia-ajattelun sisäistäminen ja liiketoimintaan vieminen on jatkossa kilpailuvaltti. Eurot ohjautuvat tulevaisuudessa yhä vahvemmin kohteisiin, jotka ovat ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä”.

Vuorinen muistelee, että vielä vuosituhannen alussa esimerkiksi hiilisääntely ei saanut alalla minkäänlaista jalansijaa. Tilanteen laukaisi lopulta Pariisin ilmastosopimus vuonna 2018, ja nyt CO₂-päästöille tulee hintalappu.
 

Tausta syvällä betonitekniikassa

Vaikka Vuorinen on tullut tunnetuksi alalla vahvana kestävän kehityksen osaajana, ovat ammatilliset juuret jykevästi betonitekniikassa. Uralle innosti valovoimainen betonitekniikan professori, Vesa Penttala.

Valmistuttuaan 1987 Vuorinen oli töissä Teknillisen korkeakoulun betonitekniikan osastolla, kunnes ura urkeni betoniteollisuuden parissa Partekilla ja Ruduksella. Hän oli kehittämässä 1990-luvun puolivälissä Kestävä kivitalo -hanketta, joka jatkuu edelleen.

Betonitekniikan osaamisesta on ollut nykytehtävissä hyötyä, koska esimerkiksi sementin ja teräksen valmistukseen liittyvällä teknologiamurroksella on rakentamisen päästöjen vähentämisessä iso merkitys. Kestävän kehityksen näkökulmaa ei ole enää pitkään aikaan voinut sulkea pois millään mittarilla.
 

Intohimo ohjaa eteenpäin

Vuorinen sanoo, että usein etujärjestöjä syytetään jarruiksi tai pahoiksi pojiksi. 

”Esimerkiksi vastuullamme olevalla standardisoinnilla on kuitenkin tähdätty Euroopan laajuiseen harmonisointiin. Lisäksi rakennusala Brysselin etujärjestöineen edistää kestävää rakentamista, mutta mieluiten markkinalähtöisesti. Osaavalla RT:llä on siinä työssä merkittävä rooli. Sen kaltaista järjestöä, jonka sateenvarjon alle kuuluisi niin paljon eri toimialueita ja rakentamisen osa-alueita, ei Euroopasta montaa löydy.”

Vuorisen mukaan RT:ssä vallitsee kultainen sääntö – tiedot pohjataan vahvasti faktoihin.

”En itsekään ole halunnut lähteä seikkailemaan alueille, joissa en ole hyvä. Silloin on haettu oppia verkostoista.”

Vuorisen omaan intohimoon ja kiriin oppia nopeasti lyhyessä ajassa ja syvällisesti linkittyy hänen mukaansa ”äärettömän kilpailuhenkinen luonne, joka on äärettömän laiska treenaamaan.”

”Tykkään tsempata asioiden kanssa. Omassa roolissani tarkoitukseni ei ole koskaan ollut ryhtyä parhaaksi asiantuntijaksi, vaan varoittaa tulevista. Kannatan myös ehdottoman avointa yhteistyötä. En ikinä pärjäisi poliitikkona.”

Vapaa-ajalla kilpailuhenkisyys näyttäytyy lukuisten urheilulajien parissa, joista rakkain on tällä hetkellä suunnistus sekä siihen liittyvä ratamestarointi.

Yksilöurheilijuudesta huolimatta Vuorinen kannattaa entisenä SM-tason jääpalloilijana joukkueurheilusta tuttua sääntöä myös työelämässä: ”Kaikki pelaavat kaikkien puolesta, ketään ei jätetä yksin.”

”Ja ehkä oma avoimuuteni on peräisin suunnistusmaailmasta. Haluan luottaa ihmisiin. Jos joku toimii toisin, olen äärettömän pettynyt.”

Tuleviin haasteisiin eläköitymisen jälkeen kuuluu muun muassa jäsenyys Jukolan viestin johtoryhmässä ja vuoden 2026 Kotkan Jukolan ratavalvonta. Kilpasuunnistus ei unohdu; uusien SM-mitalien jahti vanhojen jatkoksi jatkuu ensi kaudella sarjassa H65.
 

Näitä mentoreitani arvostan

• Vesa Penttala, Betonitekniikan pitkäaikainen professori Teknillisessä korkeakoulussa. Aivan sama, mitä Vesa olisi opettanut, niin hän olisi saanut kenet tahansa innostumaan aiheestaan. Lämpimät muistot noilta ajoilta.
• Kestävä Kivitalo -ryhmä, Vuosien 1995-2003 asiantuntijaystävät. Mielettömän hieno kestävän betoni- ja tiilirakentamisen syvällisen osaamisen innostava tiimi, joka palautti paikallarakentamista Suomeen.
• Lauri Kivekäs, Ex-toimitusjohtaja, Rudus Oy. Lauri ei ole ehkä mentorini, vaan syvän arvostuksen kohde. Hän ja Rudus Lumo-ohjelmallaan on tehnyt uraauurtavaa työtä luonnon monimuotoisuuden parissa, jonka huomioiminen on nyt elin­ehto monelle toimialalle.
   

Nousevat tähdet

• Gaia Consulting, RT:n vähähiilisyyden ja biodiversiteettitiekartan sekä vastuullisuusohjelman laatimisen koko asiantuntijatiimi. Olemme oppineet toisiltamme paljon. Gaialaiset edustavat syvintä jo nyt tarvittavaa vastuullisuusosaamista.
• Tytti Bruce-Hyrkäs, kehitysjohtaja, Granlund Oy. Yksittäinen aina esiin nouseva vastuullisuuden ja vähähiilisyyden asiantuntija, joka kuuntelee ja jota siten on mukava kuunnella.

Takaisin edelliselle sivulle