Henkilöjutut

RILin uusi varapuheenjohtaja Juha Valtari: ”Vetovoima syntyy esimerkkien kautta.”

Teksti: Henriikka Hellström

Kuva: Katri Lehtola

 

Juha Valtari

Kotoisin Seinäjoelta
Asun Helsingin Länsi-Pakilassa

Urastepit

• Valmistunut diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta 1990, pääaineina talonrakennustekniikka ja rakentamistalous.
• Työhistoria: v. 2022 asti Rambollin Kiinteistöt ja rakentaminen toimialan johtajana, 1998-2012 Ruukki Constructionilla mm. teknologiajohtajana, eri tehtäviä liiketoiminnassa, myynnissä ja markkinoinnissa, Konsulttikolmiossa projektipäällikkönä 1993-1998 sekä Finnmapissa projektipäällikkönä ja rakennesuunnittelijana 1988-1993

Muuta

• RILin hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2022 alkaen
• SKOLin liiketoiminnan kehitysryhmässä

 

30 vuoden kokemuksella tuore varapuheenjohtaja nostaa kiinteistö- ja rakennusalan tärkeimmiksi teeseiksi yhteistyön, kestävän kehityksen ja laadun. Hän haluaa rikkoa siiloja ja painottaa opiskelijatoiminnan merkitystä yhdessä alan yritysten kanssa. Vetovoima kasvaa konkreettisten esimerkkien avulla.

”Uusi Lastensairaala ja Helsingin keskustakirjasto Oodi ovat olleet elämää suurempia hankkeita”, Juha Valtari sanoo.

Harva pääsee urallaan johtamaan monia suuria ja yhteiskunnallisesti merkittäviä hankkeita. Valtarin listalla komeilevat mainittujen maamerkkien lisäksi myös muun muassa Helsinki Vantaan T2-terminaali sekä Jyväskylä Sairaala Nova. Lentoasemalla hän toimi terminaalihankkeesta vastanneen allianssin johtoryhmässä.

Joulukuussa 2021 avautunut T2-terminaali on Valtarista erinomainen esimerkki toimivasta yhteistyöstä. Se on hänestä myös paikka, joka koetaan ja tunnetaan vahvasti. Portti Suomeen ja Suomesta ulos.

”Hankkeessa on opittu paljon hyvän yhteistyön merkityksestä. Aika on käytetty asioiden ratkaisuun, ei riitelyyn.”

Tämä on teema, jota hän haluaa vaalia ja edistää myös RILin tuoreena varapuheenjohtajana.

”Minua välillä hieman ihmetyttää ja jopa ärsyttää vastakkainasettelu alalla sekä siihen liittyvä turha syyttely.”

Esimerkiksi Valtasi nostaa eri rakennusmateriaalien edustajien välisen kinastelun.

Hänellä on itselläänkin vahva tausta terästeollisuudesta, Ruukista. Valtari oli kehittämässä teräsrakentamista 14 vuotta muun muassa teknologiajohtajana ja -päällikkönä ennen Ruukin fuusioitumista SSAB:n.
 

Rambollin kasvun vuodet

Ruukki vaihtui Ramboll Finlandiin samana keväänä 2012, kun perhe kasvoi tyttärellä.

Vuosikymmen sitten Valtarin johtaman Talotoimialan yksikön henkilömäärä oli noin 200. Nyt se on 920, ja joukkoon kuuluu myös noin 80 intialaista suunnittelijaa ja asiantuntijaa. Kasvu myötä nimikin muokkautui vuosien varrella Kiinteistöt ja rakentaminen -toimialaksi.

”Nuo vuodet olivat valtavan mielenkiintoisia. Ramboll antoi paljon. Teimme useita yritysostoja ja rekrytoimme valtavan määrän osaavia ihmisiä. Esimerkiksi vuonna 2014 tehdyn yrityskaupan myötä Pöyryltä siirtyi Rambolille yli 400 talotekniikka-, kiinteistökonsultointi-, projektinjohto- sekä kaupunki- ja aluesuunnittelun asiantuntijaa.”
 

Merkityksellisyys tie vetovoimaisuuteen

Valtari korosti RILin varapuheenjohtaja -kisassa kestävän kehityksen osaamisen vahvistamista alalla. Teema linkittyy myös juuri julkaistuun Rambollin uuteen strategiaan.

”Olen itsekin nähnyt, kuinka paljon esimerkiksi hyvällä suunnittelulla voidaan vaikuttaa kestävän kehityksen kannalta fiksuihin ratkaisuihin sekä projektitoteutuksen että rakennuksen elinkaaren aikana”, Valtari kertoo.

Hallitusvaaliteemoihin liittyivät vahvasti myös alan merkityksellisyys sekä houkuttelevuus.

”Kiinnostavuus alaan syntyy innostavien esimerkkien kautta. Yritykset ovatkin tehneet hienoa opiskelijayhteistyötä muun muassa yliopistojen kanssa. Ylipäänsä tilanne alalla on onneksi huomattavasti parempi kuin 90-luvulla, jolloin alan arvostus polkaistiin laman aikana alas.”

Alan houkuttelevuuteen liittyy myös kestävän kehityksen teema. Mitä enemmän alan merkityksellisyyttä voidaan tuoda nuorillekin esille, sitä parempi.

”Kansallisvarallisuudestamme yli 70 prosenttia on kiinni rakennetussa ympäristössä. Meillä on yhdessä huikea mahdollisuus vaikuttaa vähähiilisen ja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen hyödyntämällä innovatiivisesti myös digitaalisia ratkaisuja. Esimerkiksi digitaalisen kaksosen tuomat mahdollisuudet ovat vielä alkutekijöissään, ja siinä on valtava mahdollisuus viedä alaa eteenpäin”, Valtari sanoo.
 

Kehittäjän katseet kesässä

Ala on tunnettu hitaasta muutostahdistaan, mutta aina asioita ei Valtarin mielestä aseteta oikeisiin mittasuhteisin.

”Puhelimet tehdään kestämään muutamaksi vuodeksi, infra ja rakennukset kymmeniksi vuosiksi. Jalat on muutoksissakin syytä pitää edes jonkin verran maassa, vaikka ideoissa ja tavoitteissa lennettäisiin välillä korkealla.”

Valtari sanoo olleensa aina henkeen ja vereen rakentaja, ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, sekä nopeasti innostuva konseptien kehittäjä.

Se, mihin urapolku ja työelämän ns. neljäs vaihe ja uusi ura johtavat, selviää kesällä. Siihen asti Valtari aikoo keskittyä perheeseen ja urheiluun. Aiemmin työelämä on pitänyt tiukasti kiinni 24/7, joten hetken hengähdys on tervetullut tauko.

 

Näitä mentoreitani arvostan:

• Markku Moilanen – Yhdessä rakennettiin huikea tarina Rambollissa.
• Marko Moisio – Innostava innovaattori, joka sai minut lentoon.
• Esko Kastarinen – Valtuutti ja opin kantamaan isoa vastuuta.

 

Kolme lupaavaa nuorta:

• Minna Hurme – Valtava positiivisuus ja osaaminen, hankkeissa yhdistävä voima.
• Henri Heiermann – Innokas staatikko ja rakenteiden analysoija, tavoite maailman paras. 
• Henri Jurvelin – Talotekniikan taituri, jolla kokonaisuus hallinnassa.

Takaisin edelliselle sivulle