Rakennusalan diplomi-insinööreillä keskimääräistä korkeammat DI-palkat
Teksti: Henriikka Hellström
Graafit: RILin kyselyn pohjalta Susa Laine
RIL ry:n palkkakyselyyn vastanneiden kuukausiansioiden keskiarvo oli vuonna 2022 noin 6 320 euroa ja mediaanipalkka 5 760 euroa kuukaudessa. Sekä naisten että miesten keskiarvo- ja mediaanipalkat nousivat edellisvuodesta, naisilla nousu oli miehiä suurempi. Mediaanipalkka oli 6,3 prosenttia korkeampi kuin Tekniikan Akateemiset TEKin tutkimuksen mukaan kaikkien alojen diplomi-insinööreillä. Toisaalta RILin jäsenten palkat nousivat muiden alojen DI:tä vähemmän. Noususta huolimatta ostovoima laski korkean inflaation vuoksi.
RILin palkkakyselyn mukaan loka-marraskuussa 2022 kaikkien vakituista kokopäivätyötä tekevien vastaajien kuukausiansioiden keskiarvo oli 6 322 euroa ja vuotta aiemmin 6 147 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan mediaanipalkka nousi 5 588 eurosta 5 760 euroon kuukaudessa. Mediaanipalkka oli 6,3 prosenttia korkeampi kuin Tekniikan Akateemiset TEKin palkkatutkimuksessa kaikkien alojen diplomi-insinööreillä. Kuluttajahintojen vuosimuutos oli vuoden 2022 lokakuussa 8,3 prosenttia.
Vakituista kokopäivätyötä tekevien miesten ja naisten mediaanipalkassa on edelleen selvä ero, vaikka naisten mediaanipalkka nousikin miehiä enemmän. Naisten mediaanipalkka nousi 5,7 prosenttia ja miesten 2,9 prosenttia.
Sekä asiantuntija- että johtajaroolissa miesten ja naisten mediaanipalkkaero on kaventunut naisten hyväksi. Sen sijaan keskijohdossa tämä ero on kasvanut. Vuonna 2022 mediaanipalkka oli asiantuntijaroolissa toimivilla miehillä 5 025 euroa ja naisilla 4 935 euroa kuukaudessa. Keskijohdossa miesten mediaani sijoittuu 6 206 euroon ja naisten 5 400 euroon, johtopaikoilla miehillä 9 520 euroon ja naisilla 8 500 euroon. Kaikkien vastaajien mediaanipalkkoja vertailtaessa miehillä oli vuonna 2022 noin 16 prosenttia korkeampi ja vuonna 2021 noin 19 prosenttia korkeampi palkka kuin naisilla.
Kuukausiansioiden keskiarvopalkkoja vertailtaessa palkkaero on hieman kaventunut. Vakituista kokopäivätyötä tekevien naisten ja miesten keskiarvopalkkojen ero oli miesten hyväksi vuonna 2022 noin 23 prosenttia ja vuonna 2021 noin 26 prosenttia.
Kuukausipalkka sisältää peruspalkan lisäksi luontoisetujen verotusarvon ja eräät kuukausittain maksettavat muuttuvat palkan osat, kuten myyntiprovisiot. Se ei kuitenkaan sisällä lomarahoja, ylityökorvauksia eikä vuosibonuksia.
Palkankorotus suurimmalle osalle
Palkka oli noussut kokopäivätöissä olevista vastaajista 82 prosentilla, pysynyt ennallaan 11 prosentilla ja laskenut kolmella prosentilla. Vastaajista neljä prosenttia ei ollut vastaushetkellä töissä tai ei osannut vastata kysymykseen. Vuotta aiemmin korotuksen sai 77 prosenttia vastaajista.
Palkankorotuksen saaneista palkka nousi keskimäärin 368 euroa, mediaanin ollessa sama 200 euroa kuin edellisvuonna. Miehistä palkankorotuksen sai 84 prosenttia vastaajista ja naisista 77 prosenttia.
Lähes 70 prosenttia palkankorotuksista perustui yleiskorotukseen ja noin neljännes henkilökohtaiseen menestykseen eli meriittiin. Uusi asema tai tehtävä saman työnantajan palveluksessa nosti palkkaa 14 prosentilla ja yrityskohtainen korotus yhdellätoista prosentilla. Muita palkankorotukseen vaikuttavia tekijöitä olivat muun muassa yrityskohtainen korotus, siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen ja lisätutkinto tai -pätevyys.
Kokopäivätyössä käyvistä vastaajista 74 prosenttia oli tulospalkkauksen piirissä. Julkisen sektorin tulospalkkioiden keskiarvo oli 3 149 euroa ja mediaani 2 988 euroa. Yksityisellä sektorilla keskiarvosumma oli 12 636 euroa ja mediaani 5 000 euroa.
Epävarmuus työpaikoilla lisääntynyt
Kyselyyn vastanneet kokevat tilanteen omalla työpaikalla muuttuneen edellisvuotta epävarmemmaksi. Tilannetta vakaana pitävien osuus on pudonnut huomattavasti vuodesta 2021, jolloin vakaana tilannetta piti 57 prosenttia vastaajista. Nyt luku oli vain 41 prosenttia, ja kahdeksan prosenttia uskoi lomautusten mahdollisuuteen.
Etätöitä tekee yli puolet työajastaan noin kolmasosa vastaajista. Vajaa kolmannes tekee etätöitä päivän tai kaksi viikossa. Pelkästään läsnätöissä on yhdeksän prosenttia vastaajista, eli saman verran kuin vuotta aiemmin.
Vastaajista lähes puolet kokee työmäärän olevan ajoittain liian suuri ja kymmenellä prosentilla jatkuvasti liian suuri. 40 prosenttia vastaajista pitää työmääräänsä sopivana.
Työuupumuksen oireita (1, asteikolla 1….10) ei tunne lainkaan 15 prosenttia vastaajista, mutta samaan aikaan vakavasta työuupumuksesta (9 tai 10, asteikolla 1….10) kärsii yhteensä neljä prosenttia vastaajista.
Kyselyyn vastasi noin neljännes jäsenistä
Kysely lähetettiin kaikille RILin valmistuneille työikäisille jäsenille. Se toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan kyselyn kanssa.
Vuoden 2022 palkkakyselyn vastausprosentti oli 24, joista miehiä oli 71 prosenttia ja naisia 29 prosenttia. Miesten keski-ikä oli keskimäärin 45 vuotta ja naisten 42 vuotta. Vastaajista 82 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla ja 18 prosenttia julkisella sektorilla, mukaan lukien yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Työsuhteista vakituisia oli 98 prosenttia ja määräaikaisia kaksi prosenttia.
Vastaajat edustavat melko tasaisesti eri ikäisiä RILin jäseniä. Aktiivisemmin vastasivat 30–39 vuotiaat. Työnantajan sektorin mukaan vastauksia tuli eniten suunnittelualalta ja teollisuudesta. Pääasiallisista tehtävistä enemmistöön nousivat suunnittelun, projektitoiminnan sekä strategisen suunnittelun ja johtamisen parissa työskentelevät. Toimiaseman mukaan innokkaimpia vastaamaan olivat ylemmässä keskijohdossa, erittäin vaativissa ja vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivat jäsenet.
Suurin osa eli vajaa kolmannes työskenteli 1000-3000 hengen yrityksissä, ja 15 prosenttia yli 500 hengen tai yli 3 000 hengen yrityksissä.
Suosituimmat
