Pääkirjoitukset

Rakennetun omaisuuden tila säilynyt tyydyttävänä

ROTI 2017 -raportti (www.roti.fi) luovutettiin kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle 14.3. Säätytalolla Helsingissä. Kuudennen rakennetun omaisuuden arvioinnin viesti oli selvä: vaikka rakennettu omaisuus on keskimäärin tyydyttävässä kunnossa, tulisi kansallisvarallisuutemme kunnossapitoon ja korjauksiin osoittaa nykyistä enemmän huomiota.

Suomessa rakennuskannan korjausvelan määräksi on arvioitu 30–50 miljardia euroa, liikenneväyläverkon 5 miljardia euroa ja yhdyskuntateknisten järjestelmien liki miljardi euroa. Lisäksi rakennettuun ympäristöön kertyy muutosvelkaa eli investointitarpeita, joiden avulla rakenteet päivitetään nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi.

Korjaus- ja muutosinvestointien määrä on nykyisellään valtaosin riittämätöntä, minkä seurauksena rakenteiden ja järjestelmien rapautuminen kiihtyy. Jotta kunnon heikkeneminen saataisiin edes pysäytettyä, tulisi korjauspanostukset tuplata. Modernisointi vaatisi vieläkin suurempia satsauksia.

Koska rahat eivät tulevaisuudessakaan riitä kaikkeen, on korjaaminen tehtävä viisaasti ja valikoiden. Tavoitelaadun määrittelyssä tulee ottaa huomioon teknisesti ja taloudellisesti järkevin taso sekä kohteen käyttötarpeet ja -tavat. Täsmällinen tieto rakenteiden kunnosta on avainasemassa korjausten ajoittamisessa. Osaava kiinteistönhoito ja ennakoiva kunnossapito ovat parhaita keinoja, joilla voidaan tehokkaasti ehkäistä suurempien – ja siten kalliimpien – vaurioiden syntymistä.

Toisaalta joudumme hyväksymään sen, että osa rakennetusta omaisuudesta muuttuu tulevaisuudessa arvottomaksi eikä korjaamiseen edes ole realistisia mahdollisuuksia. Vaikein tilanne on kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla, jotka menettävät asukkaitaan ja joissa ikääntyvän väestön osuus kasvaa. Näillä taantuvilla alueilla kiinteistöjen hinnat laskevat, minkä seurauksena korjauksiin ei ole halua tai niille ei saada rahoitusta.

Myös kaupungeissa teollisuuden rakennemuutokset, kaupan ja logistiikan kehitys sekä julkisten organisaatioiden uudelleenjärjestelyt jättävät suuria kiinteistömassoja ja maa-alueita vaille käyttöä. Yhä useammin näissä tilanteissa päädytäänkin purkamiseen.

Korjausvelan vaikutukset kansantalouteen ovat mittavia. VTT on arvioinut niiden aiheuttavan vuosittain 2 %-yksikön menetykset bruttokansantuotteeseen ja työllisyyteen. Hoitamaton korjausvelka synnyttää näin jokaista kotitaloutta kohden 1 300 euroa ylimääräisiä kuluja vuodessa. Vastaavasti jokainen rakennettuun ympäristöön sijoitettu euro palautuu kansantalouteen vähintään kaksinkertaisena. ROTI-asiantuntijoiden tärkein terveinen onkin, että rakennetun ympäristön rohkea uudistaminen kohti kestävää tulevaisuutta on aloitettava viipymättä. 

Teksti: Helena Soimakallio

Takaisin edelliselle sivulle