RILin kyselyt

Miehet ansaitsevat jopa 24 prosenttia naisia enemmän

Teksti: Henriikka Hellström
Graafit: RILin palkkakyselyn pohjalta Susa Laine
 

Palkkakyselyyn vastanneiden kuukausiansioiden keskiarvo ylitti ensimmäisen kerran 6 000 euroa vuonna 2020. Sekä miesten että naisten mediaanipalkka nousi. Naisten keskiarvopalkka nousi enemmän kuin miehillä, mutta se on edelleen lähes neljänneksen vähemmän kuin miehillä. Reilusti yli kolmannes vastaajista pitää työpaikkansa tilannetta yleisesti ottaen vakaana, mutta turvallisuuden tunne on laskenut kahdesta edellisvuodesta. Koronapandemiavuosi on lisännyt lomautuksia.

RILin palkkakyselyn mukaan jäsenet tienaavat edellisvuoden kyselyyn verrattuna lähes kolme prosenttia enemmän kuukaudessa. Lisäksi mediaanipalkka nousi melkein seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Loka-marraskuussa 2020 kaikkien vakituista kokopäivätyötä tekevien vastaajien kuukausiansioiden keskiarvo oli 6 063 euroa ja vuotta aiemmin 5 902 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan mediaanipalkka nousi 5 160 eurosta 5 500 euroon kuukaudessa.

Vakituista kokopäivätyötä tekevien miesten ja naisten mediaanipalkassa on selvä ero. Asiantuntijaroolissa miesten mediaanipalkka on 4 600 euroa ja naisten 4 400 euroa kuukaudessa. Keskijohdossa miesten mediaani sijoittuu 6 120 euroon ja naisten 5 338 euroon. Johtopaikoilla mediaanipalkkaero suurenee entisestään: miehillä se on 9 320 euroa ja naisilla 7 690 euroa kuukaudessa.

Kaikkien vastaajien mediaanipalkkoja vertailtaessa miehillä oli vuonna 2020 noin 20 prosenttia korkeampi palkka. Ero oli samaa luokkaa myös vuonna 2019.

Kuukausiansioiden keskiarvopalkkoja vertailtaessa palkkaero on pienentynyt edellisvuodesta. Vakituista kokopäivätyötä tekevien naisten ja miesten keskiarvopalkkojen ero oli vuonna 2020 noin 24 prosenttia. Vuotta aiemmin ero oli suurempi, noin 29 prosenttia. Lisäksi naisten keskiarvopalkka nousi enemmän kuin miesten.

Kuukausipalkka sisältää peruspalkan lisäksi luontoisetujen verotusarvon ja eräät kuukausittain maksettavat muuttuvat palkan osat, kuten myyntiprovisiot. Se ei kuitenkaan sisällä lomarahoja, ylityökorvauksia eikä vuosibonuksia.

Kuva: Kaikkien palkkakyselyyn 2020 vastanneiden kokopäivätyössä olleisen jäsenten palkka kuukaudessa valmistumisvuoden mukaan.

 

Palkankorotus suurimmalle osalle

Palkka oli noussut kokopäivätöissä olevista vastaajista 81 prosentilla, pysynyt ennallaan 13 prosentilla ja laskenut kolmella prosentilla. Vastaajista kolme prosenttia ei osannut vastata kysymykseen. Vuotta aiemmin korotuksen sai noin 70 prosenttia vastaajista.

Palkankorotuksen saaneista palkka nousi keskimäärin 347 euroa, mediaanin ollessa 172 euroa. Naisista palkankorotuksen sai 83 prosenttia vastaajista ja miehistä 80 prosenttia.

Yli 70 prosenttia palkankorotuksista perustui yleiskorotukseen ja hieman vajaa neljännes henkilökohtaiseen menestykseen eli meriittiin. Uusi asema tai tehtävä saman työnantajan palveluksessa nosti palkkaa 11 prosentilla ja yrityskohtainen korotus viidellä prosentilla. Työn vaativuuden arviointiin perustuvalla muutoksella palkankorotuksen sai seitsemän prosenttia vastaajista, kun se oli 2019 palkankorotuksen perusteena 11:llä prosentilla.

Muita palkankorotukseen vaikuttavia tekijöitä olivat muun muassa siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen ja lisätutkinto tai -pätevyys. Osalla palkkaa nosti myös muutos luontoiseduissa.

Kokopäivätyössä käyvistä vastaajista 71 prosenttia oli saanut tulospalkkion. Julkisen sektorin tulospalkkioiden keskiarvo oli 2 226 euroa, joka on 297 euroa vähemmän kuin vuonna 2019. Yksityisellä sektorilla summa oli 9 659 euroa, eli 312 euroa edellisvuotta vähemmän. Mediaani oli julkisella 1 908 euroa ja yksityisellä 4 202 euroa.

 

Luottamus työnantajaa kohtaan heikentynyt

Kyselyyn vastanneiden luottamus omaa työnantajaa kohtaan on heikentynyt kahteen aiempaan vuoteen verrattuna. Reilu kolmannes kokee työpaikkansa tilanteen vakaaksi ja lähes 40 prosenttia melko vakaaksi. Vuotta aiemmin vakaana tilannetta piti lähes puolet vastaajista ja melko vakaana sama lähes 40 prosenttia. Sen sijaan 15 prosenttia uskoo, että lomautukset ovat mahdollisia, kun luku oli vuotta aiemmin viisi prosenttia. Irtisanomisia ei kuitenkaan pidetä sen todennäköisimpinä kuin edellisvuonnakaan.

Työmäärä on 47 prosentin mielestä ajoittain liian suuri ja 13 prosentilla jatkuvasti liian suuri. Reilu kolmannes vastaajista pitää työmääräänsä sopivana. Edellisvuoteen verrattuna tilanne on hieman parempi.

Suurin osa vastaajista tuntuu jaksavan töissä hyvin. Työuupumuksen oireita (10, asteikolla 1….10) ei tunne lainkaan 16 prosenttia vastaajista. Vakavasta työuupumuksesta ei kyselyn mukaan kärsi kukaan.

 

Lomautukset lisääntyneet, työttömyys ei

Koronaepidemian vaikutukset eivät kyselyn mukaan ole vaikuttaneet ainakaan toistaiseksi omaan työllisyystilanteeseen 89 prosentilla vastaajista. Osa-aikaisesti lomautettuja oli vastaajista kaksi prosenttia ja kokoaikaisesti lomautettuja yksi prosentti. Työttömäksi oli jäänyt kaksi prosenttia.

Työpaikan taloudellinen tilanne ja tulevaisuudennäkymät olivat kahdeksan prosentin mielestä paremmat kuin ennen koronapandemiaa. Reilun kolmanneksen mielestä tilanne ja tulevaisuus näytti huonommalta, ja 59 prosenttia vastasi tilanteen ja näkymien olevan samanlaiset kuin ennen koronaa.

Palkkakyselyssä tiedusteltiin myös useita eri näkemyksiä koronapandemian vaikutuksista. Moni vastaajista koki, että oma työpaikka on tehnyt digiloikan. Myös töiden ja perheen yhteensovittaminen on ollut usean mielestä aiempaa helpompaa.

 

Aktiivisemmin vastasivat alle 40-vuotiaat

Kysely lähetettiin kaikille RILin valmistuneille työikäisille jäsenille. Se toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan kyselyn kanssa. Vastaavanlainen selvitys on tehty vuodesta 2002 lähtien.

Vuoden 2020 palkkakyselyn vastausprosentti oli 26, josta miehiä oli 72 prosenttia ja naisia 28 prosenttia. Miesten keski-ikä oli keskimäärin 44 vuotta ja naisten 40 vuotta. Vastaajista 83 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla ja 17 prosenttia julkisella sektorilla, mukaan lukien yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Työsuhteista oli vakituisia 96 prosenttia ja määräaikaisia kolme prosenttia.

Vastaajat edustavat melko tasaisesti eri ikäisiä RILin jäseniä. Aktiivisemmin vastasivat 30–39 -vuotiaat ja 50-59-vuotiaat. Työnantajan sektorin mukaan vastauksia tuli selkeästi eniten suunnittelualalta, jota edusti 44 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi aktiivisimmin vastasivat henkilöt, joiden työnantajan sektoriksi valikoitui teollisuus. Toimiaseman mukaan innokkaimpia vastaamaan olivat ylemmässä keskijohdossa, vaativissa asiantuntijatehtävissä tai asiantuntijatehtävissä toimivat jäsenet.

Vastaajista johdon tehtävissä työskenteli reilu viidennes miehistä ja kymmenen prosenttia naisista, ja keskijohdon tehtävissä 34 prosenttia miehistä ja 26 prosenttia naisista. Asiantuntijatehtäviä edusti 41 prosenttia miesvastaajista ja 60 prosenttia naisvastaajista. Lisäksi muun toimiaseman edustajia oli neljä prosenttia miehistä ja viisi prosenttia naisista.

Suurin osa, eli reilu kolmannes, työskenteli yli tuhannen hengen yrityksissä ja vajaa viidennes yli 500 työntekijän yrityksissä. Noin joka kymmenes ilmoitti työnantajansa kooksi yli 3 000 henkeä ja noin kymmenen prosenttia yli 250 henkeä. 

 

Vinkki: Löydät koko palkkakyselyn 2020 tulokset RILin Jäsensivuilta osoitteesta www.riljasen.fi

Takaisin edelliselle sivulle