Henkilöjutut

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne: ”Jos infra ei toimi, Suomi romahtaa.”

Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Niina Stolt

Lulu Ranne

Kotoisin Kristiinankaupungista, asunut Kajaanissa, Kemissä, pari vuotta myös Saudi-Arabiassa ja käynyt kaikki koulut Ruotsissa

Asuu Hämeenlinnassa omakotitalossa, jossa on tuulettuva alapohja. ”Olen rakennuttanut kaksi omakotitaloa.”

Harrastukset: juokseminen, salilla käynti ja dekkarit

Perhe: Mies ja 4 lasta

Kirja, jota suosittelen: Arnaldur Indriðasonin kirjat - rakastan pohjoismaisia dekkareita.

Urastepit:

• Valmistunut DI:ksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta 1998, suuntautumisvaihtoehtoina yhdyskuntatekniikka ja syventävänä opintona rakennusgeologia
• Työhistoria: ympäristö- ja hankeasiantuntojana Hämeen ympäristökeskuksessa 1998-2010, Hämeen ELY -keskuksessa 2010-2016 ja Pirkanmaan ELY-keskuksessa 2017-2019, kansanedustajana 2019- ja liikenne- ja viestintäministerinä 2023-
   

Tiukka rahakirstun vartija, substanssinsa tunteva ja tuottelias ministeri näkee maailmassa enemmän mahdollisuuksia kuin esteitä. Hän painottaa korjausvelallisen infran kunnostamisen tärkeyttä ja pyrkii edistämään hallituskausien yli ulottuvan rahoitusmallin luomista.

Ministeri Ranne sanoo heti alkuunsa, että harva ymmärtää liikenne- ja viestintäministerin kentän laajuutta.

”Tämä on järkyttävää raatamista, mutta rakastan tätä hommaa. Koko salkun alaan perehtyminen sekä ministeriöni huippuasiantuntijoiden joukkoon tutustuminen on ollut budjetin teon ohella tähän asti tärkein tehtäväni.”

Hänellä on ministeripestiinsä hyvät lähtökohdat. Diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta valmistunut Ranne on tehnyt ennen politiikka-aikaansa uraa sekä Hämeen että Pirkanmaan ELY-keskuksissa sekä Hämeen ympäristökeskuksessa. Liikenneverkkoasiat ovat tulleet sitä kautta tutuiksi, kuten myös erilaiset vaikutusarvioinnit.

Ministeriroolin ajankohtaisena onnistumisena hän pitää väyläverkon korjausvelan ekstrapaketin saamista mukaan valtion budjettiin vuodelle 2024.

”Tämä on kaikkien yhteinen asia, sillä infraa on laiminlyöty jo pitkään.”

Ranne painottaa, että raha ei tule tyhjästä. Rahoitusta pitäisi myös hakea enemmän EU:sta.

”Liikenteen kolmen miljardin euron investointiohjelma rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä. Vuoden 2024 talousarviossa investointeihin varataan lähes 600 miljoonaa, josta korjausvelan purkamiseen 250 miljoonaa. Itse kohdistaisin rahoituksen nimenomaan kumipyöräinfran suuntaan.”

Hän muistuttaa, että tulevaisuudessa rahoituksen prioriteetteja joudutaan arvioimaan yhä tarkemmin. Liikenne- ja viestintäministeriö onkin käynnistänyt valmistelun liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistuksesta yhdessä valtiovarainministeriön kanssa.

”Työryhmässä pohditaan muun muassa vaihtoehtoisia tulevaisuuden ratkaisuja liikenteen verotukselle ja verotulojen käytölle. Josko rahoitukselle löytyisi vakaampi, yli hallituskausien ulottuva rahoitusmalli. Lisäksi johtamassani yhteiskunnan uudistamisen ministerityöryhmässä pohditaan esimerkiksi sitä, kuinka digitalisaatiota ja automatisaatiota voitaisiin hyödyntää entistä paremmin liikenteessä ja viestinnässä.”

Uusista ratahankkeista ministeri Ranteella on selkeä näkemys. Häntä selkeästi sapettaa Itärata Oy:n julkisuudessa esitetyt toiveet lisärahasta.

”Hallitus on sitoutunut yli 1,3 miljardin edestä ratahankkeisiin, mutta tämän päälle ei ole tulossa lisää rahaa. Itärataa esimerkiksi suunnitellaan voimassa olevan osakassopimuksen mukaan. Kun saadaan lisätietoa, voidaan paremmin arvioida, millaisilla rataratkaisuilla Itä-Suomea kannattaa jatkossa kehittää. Kaikkien on hyvä tiedostaa, että kunniltakin kaivataan näihin ratahankkeisiin kunnollista panostusta. Oletusarvo ei ole, että ratayhtiöiden toiminta rahoitettaisiin kokonaan valtion rahalla.”

Ranne korostaa kaikessa tarkastelussa riskienhallintaa.

”Kaikkeen ei pysty varautumaan, mutta erityisesti infrahankkeiden kustannusten hallintaa on edelleen parannettava. Yllätyksiä ei esimerkiksi budjeteissa voi tulla Rail Baltican tapaan, jossa kustannukset moninkertaistuvat. Varoittavia esimerkkejä löytyy myös Suomesta.”
 

Ministerisalkku 'perfect match'

Diplomityönsä ministeri teki otsikolla: Menetelmä kaavateiden kuntoluokitukseen. Hän työskenteli tielaitoksella monena kesänä, ja lisäksi kesän 1996 Parisiin tielaitoksella.

”Se oli silmiä avaava kokemus. Ajelin ympäri Pariisia lommoisella, oranssilla autolla ja kävin ottamassa näytteitä rakenteilla olevan Stade de France -jalkapallostadionin ympäristöstä. Pilaantuneisiin maa-alueisiin syntyneen kiinnostuksen myötä harkitsin myös jatko-opintoja Lausannen yliopistossa.”

Ranne sanoo alan työkokemusten helpottaneen ministeriöönkin tulemista.

”Insinöörin ajatusmaailma sopii hyvin liikenneministeriöön: mitattavuus, näytöt, excelit. Koen tämän ministerin salkun olevan itselleni perfect match! Ymmärrän hyvin asiantuntijaorganisaatiota.”

Varsinaisesti innostus politiikkaan syntyi hoitovapaan jälkeen, jolloin ministerin neljästä lapsesta kaksi oli lähes koko päiväkoti- ja peruskouluajan sisäilmaongelmien takia evakossa.

”Jos olisin ajatellut asioita itsekkäästi, en olisi valinnut politiikkaa ikinä. Olin vihainen äiti, mutta nyt olen tyytyväinen: Meillä on omasta puolueesta 5/7 mutsiministeriä!”
 

ROTI-arvosanaksi 7+

Rakennetun omaisuuden tila 2023- eli ROTI 2023-raportti kuvaa liikenneverkkojen merkitystä, niiden arvo on noin 55 miljardia. Raportin mukaan Suomen noin 72 miljardin vuotuinen tavaravienti ja noin 28 miljardin palveluvienti vaativat kunnossa olevan liikenneverkon, satamat ja lentokentät.

”Infralla on kansantaloudellisesti erittäin tärkeä rooli. Jos infra ei toimi, Suomi romahtaa. Tällä hetkellä korostuvat luonnollisesti huoltovarmuus ja kriittinen infrastruktuuri”, ministeri Ranne sanoo.

ROTI-hankkeessa panelistit ovat aiemmin antaneet kokonaisarvosanan rakennetun ympäristön eri osa-alueille, myös liikenneverkoille. Tänä vuonna kehityksen suuntaa kuvattiin käyrällä, ja suunta liikenneverkoissa oli alaspäin. Ministerin arvosana Suomen liikenneverkoille on 7+.

”Korjausvelka painaa numeroa alaspäin. Ylempi tieverkko ansaitsee paremman arvosanan, mutta alemmasta löytyy jopa nelosia.”

Hän sanoo, että me olemme Suomessa teknisesti taitavia ja osin myös muita pohjoismaita edellä.

”Suomesta löytyy myös todella hyvää osaamista. Yrityksillä on tässä taloustilanteessa iso vastuu: hyviä työntekijöitä kannattaa uudelleen kouluttaa. Ja siitä huolimatta: Meidän pitää olla aina parempia, sillä osaaminen on se, jolla tätä maata rakennetaan! Lisäksi meidän on välttämätöntä parantaa työn tuottavuutta kautta linjan”, ministeri Ranne sanoo.
 

Näitä mentoreitani arvostan:

Heikki Koskinen, esimieheni Pirkanmaan ympäristökeskuksessa. Hän johti yksikköä ja ohjasi Hämeen ympäristökeskukseen töihin.

Diplomi-insinööri Pirjo Mäkinen, Hämeen ympäristökeskuksen yksikön päällikkö. Pirjo oli ensimmäinen pitkäaikainen päällikköni. Kokenut, tiukka ja lempeä yhtä aikaa.

"Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on harvinaisuus koulutustaustansa vuoksi ministerikaartissa, sillä diplomi-insinöörejä on ollut hallituksessa aiemmin vain muutamia."

Takaisin edelliselle sivulle