RIL-Palkinto

Lighthouse Joensuu on puurakentamisen malliesimerkki

Teksti: Mari Rantamäki
Kuva: Arcadia Oy arkkitehtitoimisto

 

Pielisjoen rannalla sijaitseva, 14-kerroksinen, 117 opiskelija-asunnon puukerrostalo Lighthouse Joensuu on Suomen korkein puurakenteinen kerrostalo, Suomen ensimmäinen yli 8-kerroksinen puukerrostalo ja maailman korkein terästankojäykisteinen puinen asuinrakennus. Kohde on niittänyt runsaasti kansainvälistäkin kiinnostusta.

Lighthousen rakennustyöt aloitettiin tammikuussa 2018. Talon kaikki kantavat rakenteet alinta, betonista kerrosta lukuun ottamatta ovat puuta.

Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Hämäläinen kertoo puukerrostaloprojektin olleen mielenkiintoinen mahdollisuus. Matkaan lähdettiin ilman aiempaa kokemusta massiivipuurunkoisen kerrostalon rakentamisesta.

Hänen mukaansa rakentamisen haasteet sijoittuivat projektin alkuvaiheeseen. Esimerkiksi rakennuksen korkeus edellytti paalutusluokan muuttamista alkuperäiseen suunnitelmaan nähden. Tämän vuoksi paalutuksia vahvistettiin 54 porapaalulla, jotka ankkuroitiin 18 metriin. 

Koska puurakentamisessa kaikkia tekijöitä ei ole vielä normitettu, myös kohteen detaljisuunnittelu oli haastavaa.

”Liitosdetaljien ja vaakavoimien vastaanottoa jouduttiin miettimään paljon”, Hämäläinen selventää.

Hyvä ennakkosuunnittelu vei vaikeistakin tilanteista eteenpäin ja hän teroittaa kohteen vaatineen työnjohdolta ja rakennesuunnittelijoita paljon.

”Vastaavanlainen kohde ei keskinkertaisella suorituksella onnistu.” 

 

Rungossa innovatiivisuutta

Talon runko on jäykistetty perustuksiin ja peruskallioon asti ulottuvilla terästangoilla. Rakennuksen seinien sisässä kulkevat kerroksen korkuiset tangot, joita kiristettiin jännetankojatkoksilla ja jäykistettiin kolmen kerroksen välein. Alimmissa kerroksissa on 94 terästankoa ja ylimmissä enää 34 täyspitkää tankoa. Hämäläinen korostaa jännetankomenetelmän olleen tuotteen uutta soveltamista.

Hämäläinen kertoo rakennuksen seinäelementteinä käytettyjen LVL-levyjen olevan massiivipuurakenteena innovatiivinen ratkaisu, joka kestää jopa betonin puristuslujuutta. Mittauksissa selvisi kerroskohtaisen painuman olleen keskimäärin vain millimetrin.

”Rakennesuunnittelijan mukaan sen on vähemmän kuin betonin kuivumiskutistuma.”

LVL-levyt valmistettiin määrämittoihin Varkaudessa. Tämän jälkeen levyt kuljetettiin Loviisaan, jossa ne työstettiin ja aukotettiin tietomallia hyödyntäen. Hämäläinen kehuukin elementtien olleen millintarkkoja. Talon välipohjaelementeissä on käytetty CLT:tä.

Seinissä on hyödynnetty puskuliitoksia. Puuseinien asennukset vaativat erityistä huolellisuutta, sillä toleranssit olivat erittäin pienet. Asennusvaraa oli vain kaksi millimetriä.

 

Kosteus- ja paloturvallisuudessa minimoitiin riskit

Kosteudenhallinnassa tiedostettiin puurakentamisen ongelmat ja tontille rakennettiin elementtien suojaamista varten 400 neliömetrin kokoinen teltta, jossa rakennettiin kerrallaan kahden kerroksen ulkoseinäelementit. Hämäläinen toteaa menetelmän olleen hyvä laaduntarkkailun kannalta.

Taloon tehtiin väliaikainen elementtikatto. Katto aukaistiin seinäelementtien asennusta varten ja seinien sisään nostettiin väliseinien runkomateriaalit, kipsilevyt ja eristeet. Tämän jälkeen asennettiin välipohjan CLT-elementit, jonka jälkeen katto suljettiin.

Yhden kerroksen rakentamiseen kului kokonaisuudessaan noin kaksi viikkoa. Menetelmä mahdollisti elementtien asentamisen vain kuivina päivinä.

Kerrostalon poikkeuksellisen korkeuden vuoksi kohteeseen tehtiin toiminnallinen palomitoitus ja kehitettiin uusia ratkaisuja kantokyvyn ja paloturvallisuuden osalta. Vuonna 2017 voimaan tullut asetus rakennusten paloturvallisuudesta yhdenmukaisti turvallisuustasoa. Kantava puurakenne on suojattu kipsilevyillä ja sprinklerijärjestelmällä.

Paloteknisen selvityksen kannalta taloon olisi ollut mahdollista jättää näkyviin 20 prosenttia puupintaa. Hämäläinen kertoo talon akustiikan lopulta ohjanneen valintaa peittää pinnat kokonaan kipsilevyllä.

 

Talo on hiilinielu

Lighthousen rungossa on käytetty noin 2 100 kuutiota puuta. Muuhun rakentamiseen sitä on kulunut noin 400 kuutiota.

Tutkimusten mukaan pelkästään talon runkoon on sitoutunut noin 700 henkilöauton, eli noin 4 000 tonnin vuotuiset hiilidioksidipäästöt.

Hämäläinen iloitsee puurakentamisen viime aikoina saavuttamasta jalansijasta, ja suosittelee muitakin kokeilemaan Lighthousessa käytettyjä ratkaisuja. Hänellä on mielessään myös muutama kehitysehdotus: Työmäärää pystyisi vähentämään valmiiden seinäelementtien avulla ja akustiikkaratkaisuja kannattaisi tutkia siten, että puupintaa saataisiin jätettyä puutalossa näkyviin.

 

Lighthouse Joensuu

• Rakennuttaja: Opiskelija-­asunnot Oy Joensuun Elli, Jarmo Ojalainen

• Rakennuttajakonsultti: Joensuun Elli, Vesa Vapanen

• Pääsuunnittelija: Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto, Samuli Sallinen

• Arkkitehti: Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto, Samuli Sallinen & Heikki Toivanen                       

• Rakennesuunnittelija: Joensuun Juva OY/ A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Pasi Mäkinen

• Akustiikkasuunnittelu: A-Insinöörit, Mikko Kylliäinen

• Jännetankojen mitoitus: Kiinnikeyhtiö Naulankanta Oy

• Pääurakoitsija: Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy, Jarmo Hämäläinen & Juha Reijonen

• Puuosien toimittaja: Stora Enso

• LVI- ja sprinkleriurakoitsija: Lämpökarelia Oy, Jari Könönen

• Sähköurakoitsija: Sähkö-Saarelainen Oy, Jorma Tykkyläinen

• Kustannukset: 10,89 M€

Takaisin edelliselle sivulle