EU-taksonomia ja vastuullisuusraportointi haastavat alaa
Kuva: Shutterstock
Taksonomiassa arvioidaan taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia kuuden eri ympäristötavoitteen näkökulmasta. Nämä ovat:
- ilmastonmuutoksen hillintä
- ilmastonmuutokseen sopeutuminen
- vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
- siirtyminen kiertotalouteen
- ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
- luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
Jotta taloudellinen toiminta olisi kestävää, sen täytyy edistää merkittävästi vähintään yhtä ympäristötavoitetta. Lisäksi taloudellinen toiminta ei saa haitata mitään muuta em. ympäristötavoitteista.
Merkittävän haitan välttämisen periaatetta kuvataan termillä ”Do-No-Significant-Harm” (DNSH). Ympäristötavoitteille annetaan kriteerit delegoiduilla asetuksilla, jotka lopulta toimeenpanevat taksonomia-asetuksen.
Ensimmäistä asetusta alettiin soveltamaan vuoden 2023 alusta. Toista asetusta laaditaan parhaillaan.
Rakentavia ajatuksia alasta. Palstalla alan uudistajat ja visionäärit avaavat näkemyksiään ajankohtaisista teemoista. Muutos alalla tapahtuu nyt!
Kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän tuottamiin kriteereihin tukeutuvasta vastuullisuusraportoinnista on tulossa uusi normi. Haasteita kohtaavat jollain tavoin ensin isot, mutta tämän vuosikymmenen aikana käytännössä kaikenkokoiset yritykset. Eurooppalainen lainsäädäntö on tämän polun jo viitoittanut.
Euroopan komissio julkaisi 5. huhtikuuta luonnoksen kauan odotetusta taksonomian ”ympäristöpaketista”, eli toisesta delegoidusta asetuksesta, Environmental Delegated Act. Komission ehdotukseen sisältyvät tekniset kriteerit ja merkittävän haitan välttämisen kriteerit luokitusjärjestelmäasetuksen neljälle jäljellä olevalle ympäristötavoitteelle. Näitä ovat vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.
Tällä delegoidulla säädöksellä täydennetään niin kutsuttua ilmastopakettia, eli ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen delegoitua asetusta. Vastaanotto on ollut ristiriitainen ja kriittinenkin, sillä jo sovellettavana oleva ensimmäinenkin delegoitu asetus sai kritiikkiä epäkohdista.
Rakentamisen näkökulmasta komission kriteeriehdotuksessa on sen määrällisten tavoitteiden osalta perustavanlaatuisia heikkouksia käytettävyydessä ja toteutettavuudessa. Taksonomian kriteerikehitykseen komission asiantuntijaryhmän jäsenenä osallistunut eurooppalainen rakennusteollisuus on pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan komission suuntaan, jotta lopputuloksena olisivat järkiperäiset, käytäntöön sovellettavat kriteerit ja realistiset tavoitteet esimerkiksi kiertotalouden edistämiseen.
Taksonomiatyö on paljastanut ”pan-eurooppalaisen” sääntelyn ja siinä asetettavien yhteisten tavoitetasojen heikkouden. Se, mikä toimii yhdessä jäsenvaltiossa, ei välttämättä ole ollenkaan realistista toisessa. Hyvä esimerkki on kiertotalous, jossa asetettujen enimmäis- tai vähimmäisarvojen pitäisi olla aidosti saavutettavissa paikallisten tai alueellisten uusioraaka-aineiden saatavuus huomioiden.
EU-komissiolla on edelleen kunnianhimoinen aikataulu toisen delegoidun asetuksensa osalta. Erityisesti rahoitusalan ulkopuolisten yritysten toiminnan taksonomiakelpoisuuden raportoinnin halutaan alkavan 1. tammikuuta 2024, ja perustuvan jo vuoden 2023 tietoihin, eli kattaen varainhoitovuoden 2023. Tällöin taksonomia-mukaisuuden raportointi täydellisten keskeisten tulosindikaattorien myötä alkaisi 1. tammikuuta 2025 perustuen vuoden 2024 tietoihin.
CSRD lainsäädäntöön kesällä 2024
Myös kiihtyvä EU-tason vastuullisuussääntely haastaa KIRA-sektoria. Uusi yritysten kestävyysraportointidirektiivi CSRD (direktiivi 2022/2464) tuli virallisesti voimaan 5. tammikuuta 2023. Jäsenvaltioiden on saatettava CSRD osaksi kansallista lainsäädäntöään heinäkuuhun 2024 mennessä.
Aikaa ei ole paljon, koska CSRD:n soveltaminen alkaa niissä suurissa yrityksissä vuonna 2024, joihin jo sovelletaan EU:n ”vanhoja” raportointisääntöjä (NFRD). Euroopan komission on vielä kesään mennessä hyväksyttävä 12 ESRS:ää (eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit, European sustainability reporting standards) ”delegoiduiksi säädöksiksi”. Standardeja kehittää EFRAG, European Financial Reporting Advisory Group.
EFRAG on toimittanut ensimmäiset standardiluonnokset vuoden 2022 lopulla. Tätä ensimmäistä ESRS-sarjaa seuraavat myöhemmin setit pakollisista ja vapaaehtoisista standardeista pk-yrityksille sekä alakohtaiset standardit.
CSRD linkittyy taksonomiaan
Yritysten CSRD:n mukainen raportointi on aiempaa vaativampaa ja yksityiskohtaisempaa, ja se edellyttää erilaista lähestymistapaa. CSRD:n mukaan raportointi ei ole vain ”ilmoitus” eli toimintakertomus, vaan tarkempi raportointi, jonka tarkoituksena on mitata yrityksen ympäristövaikutuksia ja selittää sen yhdenmukaisuus Pariisin sopimuksen kaltaisten kehysten kanssa. Samalla tarkoitus julkistaa tietoja yrityksen suunnitelmista varmistaa, että sen liiketoimintamalli on yhteensopiva kestävään talouteen siirtymisen kanssa.
CSRD:n soveltamisalaan kuuluvat yritykset julkistavat tietoja siitä, miten ja missä määrin niiden toimintaa pidetään taksonomia-asetuksen nojalla ympäristön kannalta kestävänä. CSRD linkittää itsensä näin ollen taksonomia-asetukseen, sillä raportointivelvoitteiden soveltamisalaan lisättyjen yritysten on myös noudatettava taksonomia-asetuksen sääntöjä.
Edellä mainituissa ESRS:ssä täsmennetään tiedot, jotka yritysten on ilmoitettava CSRD:n mukaisesti. ESRS täydentää luokitusjärjestelmän – taksonomian – kriteerejä ja liittyy suoraan sen kuuteen ympäristötavoitteeseen.
Taksonomia-asetuksen ilmastoon, veteen, kiertotalouteen, pilaantumiseen ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien säännösten nojalla annettavien tietojen on täydennettävä eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien säännösten mukaisia tietoja ja päinvastoin.
Lainsäädännön vaikutukset toimialaan
Parhaimmillaan EU-taksonomia voi toimia KIRA-sektorin vihreän siirtymän vauhdittajana ja tasapuolistaa markkinaa harmonisoidessaan rahoittajakohtaisia kriteereitä. Taksonomia saattaa kiihdyttää myös sitä tukevaa muuta sääntelykehitystä ja lisätä standardoitujen arviointi- ja testausmenetelmien määrää.
Taksonomian myötä on mahdollista, että kestävästä rahoituksesta tulee rahoituksen valtavirtaa ja vastuullisuudesta merkittävä osa yritysten operatiivista toimintaa. Taksonomia ei sulje markkinoilta pois muita kuin sen kriteerien mukaisia hankkeita, mikä on tärkeä muistaa lainsäädäntöä sovellettaessa.
Monet saattavat arvostella vihreään siirtymään liittyvää ja sitä tukevaa valtavaa määrää EU:n sääntelyaloitteita. Taksonomia on varmasti yksi suurimmista, monimutkaisimmista ja kiistanalaisimmista käynnissä olevista kokonaisuuksista. Siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa on kuitenkin rahoitettava; se vaatii valtavia määriä investointeja.
Ei ole vaihtoehtoa sille, etteikö kestävästä rahoituksesta tulisi valtavirtaa. Sen myötä myös ala voi täyttää keskeisen tehtävänsä tehokkaassa panostuksessa siirtymiseen vähähiiliseen, resurssitehokkaaseen ja kiertotalouteen perustuvaan EUhun.
Tärkeintä on, että taksonomia toimii yrityksille myös käytännössä. Kriteeristöön, asetuksessa määriteltyihin yksityiskohtiin ja jopa tavoitteisiin liittyy tulkinnanvaraa, joka tarkentunee markkinavuoropuhelun ja kertyvän käytännön kautta. Esimerkkeinä näistä ovat voimassa olevat kansalliset käytännöt vs. taksonomia, rajaukset ja määritelmät sekä vastuut ja velvoitteet tuotettujen tietojen suhteen.
Näitä selventääkseen rakennusalan on toimittava ennakoivasti ja osallistuttava aktiivisesti kriteerikehitykseen pilotoimalla, oppimalla ja palautetta antamalla. Vain näin voidaan luoda yleisesti hyväksytty järjestelmä ja sen työkalut, jotka uskottavasti tukevat vihreää siirtymää.
Pekka Vuorinen työskentelee Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtajana. Hän toimi vuosina 2020-2022 rakennusteollisuusjärjestö FIEC:n edustajana EU-komission taksonomiakriteerejä valmistelleessa Platform on Sustainable Finance -ryhmässä. Kuva: Rakennusteollisuus RT
Rakentavia ajatuksia alasta: Olemmeko liian kiireisiä kehitt...
Hyvät tavoitteet ja kulttuurin kehittäminen täytyy pystyä arkipäiväistämään osaksi linjaor...
DI-tutkintojen suosio suurta – miten käy YAMK-tutkinnon?
Rakennetun ympäristön opintosuunnat ovat säilyttäneet hakijoiden suosion alan epävarmoista...