Alan nuori osaaja - Miika Ronkainen
Teksti: Jenni Ahola
Kuva: Milla Vahtila
Miika Ronkainen
Ikä: 28
Koti: Espoossa
Valmistunut: Oulun Yliopistosta DI:ksi vuonna 2016
Rakennusalan parissa työskentely ei ollut torniolaiselle Miika Ronkaiselle opiskeluaikoina selvä valinta. Ronkainen lähti opiskelemaan Oulun yliopistoon tuotantotaloutta, suuntautui opinnoissaan laatu- ja projektijohtamiseen, ja valitsi konetekniikan sivuaineekseen. Monenlaiset aiheet tuntuivat yliopistossa innostavilta.
”Kiinnostuin paljon esimerkiksi yritysstrategiaan liittyvistä asioista, tilaus-toimitusketjun hallinnasta ja strategisesta johtamisesta.”
Erityisen innostavalta tuntui kuitenkin luento, jolla käsiteltiin vastikään Suomen rakennusalalle rantautunutta allianssimallia. Ronkainen kiinnostui Lean-ajattelusta ja sen hyödyntämisestä rakennusalalla - aiheesta, joka tuli yliopistossa tutuksi LCIFIN-ryhmähankkeissa, joiden tutkimusosuudesta tuotantotalouden osasto vastasi.
Kun oli aika päättää diplomityön aihe, Ronkaisen professori Harri Haapasalo otti yhteyttä Visoniin, josta Haapasalo uskoi löytyvän Ronkaiselle sopiva, rakennusprojektien kehittämiseen liittyvä aihe. Ronkaisen Visonille tekemässä diplomityössä käsiteltiin kiinteistö- ja rakennushankkeiden toteutusmuodon valintaa.
Konservatiivinen ala muuttuu entistä nopeammin
Innostus Lean-ajattelua kohtaan johti Ronkaisen mukaan myös LCI Finlandin toimintaan reilu nelisen vuotta sitten. Vuonna 2008 perustettu yhdistys pyrkii toiminnallaan edistämään Lean-filosofian soveltamista ja käyttöönottoa rakennetun ympäristön kehittämisessä, suunnittelussa ja palveluissa.
Viimeisen kahden vuoden ajan Ronkainen on toiminut LCI Finlandin toiminnanjohtajana, eli vastannut muun muassa yhdistyksen viestinnästä, julkaisuista ja koulutustarjonnasta. LCI Finlandin vuoden suurin ponnistus ovat LCI-päivät, eli Lean Construction Congress -tapahtuma, jonka järjestämiseen Ronkainen on osallistunut vuodesta 2015 lähtien. Viime vuosien aikana yhdessä RILin kanssa toteutettu tapahtuma on laajentunut muutamassa vuodessa yksipäiväisestä seminaarista kolmipäiväiseksi tilaisuudeksi.
”Tapahtuman laajentuminen kuvastaa mielestäni hyvin sitä, kuinka lean on alkanut rakennusalalla kiinnostaa yhä enemmän. Ja kiinnostuksen kasvun havaitsee myös toimiessa alan tekijöiden kanssa.”
Kiinteistö- ja rakennusalaa pidetään usein konservatiivisena, hitaasti muuttuvana alana. Ronkaisen mukaan ala on kuitenkin onneksi alkanut ottaa yhä nopeammin vastaan uusia, hyväksi havaittuja toimintamalleja.
”Puhuin aiheesta Firan kehitysjohtajan Otto Alhavan kanssa, joka mielestäni kiteytti asian hyvin: Allianssimalli vakiinnutti asemansa alalla noin viidessä vuodessa. Nyt vastaavasti tahtituotanto on jo parissa vuodessa levinnyt laajasti ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän.”
Kehitystyössä olennaista mahdollisuus kokeilla ja epäonnistua
Ronkainen jäi diplomityönsä tehtyään Visonille ja toimii yrityksessä nykyään liiketoimintajohtajana. Hän iloitsee siitä, että on päässyt pienessä organisaatiossa alusta alkaen mukaan hyvin erilaisiin hankkeisiin, ja tekemään hyvin erityyppisiä asioita.
”On ollut allianssimalleja ja muita yhteistoimintahankkeita; ratikoita, sairaaloita ja voimalaitoksia. Olen tehnyt toteutusmuotoselvityksiä, ollut tilaajan apuna hankintavaiheessa ja auttanut projekteja kehittämään käytännön toimintaansa Leanimpaan suuntaan. Tahtituotannonkin parissa oppeja on tullut kartutettua jo parissakymmenessä hankkeessa.”
Nykyään Ronkainen keskittyy työssään etenkin projektikonsultointiin, valmennuspalveluihin ja näiden kehittämiseen. Yrityshenkiseksi itseään kuvaileva Ronkainen kertoo, että työelämässä hänelle on ollut aina tärkeää päästä ideoimaan ja viemään omaa tekemistään eteenpäin.
”Tämähän on erityisen tärkeää myös Leanissa – kunnioitetaan ihmisiä, otetaan heidät mukaan tekemään, sillä jokainen on itse oman työnsä paras asiantuntija.”
Jotta työntekijä voisi kehittää omaa tekemistään, tarvitaan organisaatioita, joissa tekijöille annetaan mahdollisuus kokeilla, ja joissa epäonnistumista ei tuomita.
”Vaaditaan johtamista, jossa ei syyllistetä virheistä, vaan yritetään löytää syyt siihen, miksi virhe tapahtui, ja kehittää tekemistä tämän pohjalta. Näin yritän lähestyä myös omaa tekemistäni. Näitä juttuja tehdessä ei olla koskaan maalissa, vaan pitää pyrkiä jatkuvasti miettimään, miten asiat hoidettaisiin paremmin.”
Ronkaisen halu kehittää ja kokeilla uutta on ollut valttia esimerkiksi Visonin valmennuspalveluita eteenpäin vietäessä.
”Vuonna 2016 kuulin ensimmäisen kerran Villego-simulaatiosta, jolla pystytään mallintamaan yhteistoiminnallista aikataulusuunnittelua ja hukan tunnistamista hankkeissa. Innostuin aiheesta, hankimme pelejä Suomeen, ja nyt olen ollut peluuttamassa jo toistasataa peliä.”
Vahvuuksina vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaidot
Ronkainen mainitsee kolme taitoa, joita hän pitää tärkeinä niin omalla työurallaan kuin työelämässä yleisesti. Nämä ovat vuorovaikutustaidot, ongelmanratkaisutaidot sekä taito omaksua tehokkaasti uusia asioita.
”Työelämä on murroksessa ja myös rakennusalalla keskitytään yhä enemmän prosessien kehittämiseen. Tämä luo alalle uutta, johon pitää sopeutua.”
Uusien taitojen oppiminen on ennen kaikkea kiinni asenteesta.
”Olen kokenut, että jos vain kiinnostus on kohdillaan, niin tekemällä pystyy oppimaan hyvinkin nopeasti.”
Hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyökyvyt korostuvat projekteissa, ja ovat olennaisia taitoja, jotta myös rakennusalaa laajemmassa mittakaavassa voitaisiin kehittää ja parantaa esimerkiksi alan tuottavuutta.
”On tärkeää, että uskalletaan käydä asioita läpi muuallakin kuin oman organisaation sisällä. Jos halutaan kehittyä, niin alan eri tekijöiden pitää toimia yhdessä ja jakaa keskenään tietoa. Mennään yhdessä epämukavuusalueelle.”
Ongelmia ratkoessa olennaista on myös tarttua vitkastelematta toimeen ongelmien ilmaantuessa.
”Tämä on merkittävä asia myös tahtituotannossa. Jos tahtituotanto toimii kuten sen pitäisi, mietimme rakennustuotantoprosessia aikaisemmassa vaiheessa, ja keskitymme etenkin edellytysten varmistamiseen. Tämä vaatii sitä, että meillä on töissä ihmisiä, jotka ottavat vastuuta ja tarttuvat toimeen ennen kuin ongelmat ovat jo sylissä.”
Ilo irti opiskeluajasta
Omaa opiskeluaikaansa Ronkainen muistelee hyvällä. Hän kertoo löytäneensä yliopistosta samanhenkisen porukan, kavereita, joiden kanssa oli ja on edelleen hyvä sparrailla ja vaihtaa ajatuksia. Ronkainen sanoo vasta jälkeenpäin ymmärtäneensä kunnolla opiskeluajan merkityksen ystävyyssuhteiden ja verkostojen luomisessa.
”Opiskelijana on paljon mahdollisuuksia saada kavereita ja luoda verkostoja samanikäisten kanssa, mikä ei samalla tavalla ole niin helppoa työelämässä.”
Tulevaisuuden kanssa painiskelevalle teekkarille Ronkaisen neuvo kuuluu seuraavasti:
”Kannattaa rohkeasti kokeilla erilaisia juttuja, jotka kiinnostavat. Tätä kautta varmasti pikkuhiljaa löytää sen, mikä parhaiten itselle natsaa.”
Alan nuori osaaja - Heikki Rauatmaa
"Kallio tarjoaa rakennusmateriaalina yllätyksiä"
Alan nuori osaaja - Sari Koskelo
"En kaipaa niinkään ansioita itselleni vaan tiimille."